• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Spring Preload (eli jousen esijännitys) - mitä se nyt oikeesti tekee?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja PrivateeR
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
PrivateeR

PrivateeR

MotOrg ry jäsen
Spring Preload (eli jousen esijännitys) - mitä se nyt oikeesti tekee?

Pistetääs ny tälle kokonaan oma topic ku tuntuu ettei tälle saa "oikeaa" vastausta mistään ku jatkuvasti tulee eri tietoa tai sitte kirjoituksessa on vahingossa virhe, tai muuta vastaavaa.

Eli mikäli olen oikein ymmärtänyt (ja useimmat tahot ovat tästä erittäin samaa mieltä): Esijännitys tekee juuri sitä mitä se sanookin, eli se esipuristaa iskarin jousta kasaan eli luo sille ennakkoon kuormaa. Ja mitä enemmän esijännitystä jouselle antaa, sitä vähemmän jousi tekee töitä, ja enemmän vastuuta siirtyy iskunvaimentajalle.

Se mitä tapahtuu tämän ulkopuolella on sitten se, johon ei tuppaa porukka olemaan samaa mieltä millään:
Otetaan nyt esimerkkiin etuiskari... JOS etuiskarin preload on 0, ja sitten sitä ruuvataan kireämmälle (eli esijännitystä lisätään), niin puristuneen jousen ohessa, mitä tapahtui keulalle:
1) se pysyi alkuperäisessä korkeudessa
2) se nousi ylemmäs
3) se laskeutui alemmas

Ja mielellään vastaukset/kommentit perusteluilla/kuvilla varustettuna tms jotta saisi muutaki kuin mutu vs mutu.
 
Jos joku jaksaa kirjoittaa aiheesta pidemmänkin tarinan, niin saisko siihen selvennyksen myös asennetusta preloadista.
Kun tietäjät neuvoo asettamaan esijännitykseksi esim. 30mm, niin sisältääkö tuo myös sen asennetun arvon (asennettu 10mm + itse ruuvattu 20mm)?
 
No jos ajatellaan että mopoa roikutetaan ilmassa ja esim. keulassa on liian lyhyet jouset vaikkapa 25 cm, niin että ne kolisevat irrallaan täysin puristumattomassa esijännittämättömässä tilassa. Moottoripyörä lasketaan alas vaikka se kuski kyydissä. Tällöin vieterit puristuvat vaikka 4 senttimetriä pituuteen 21 cm. Miksi? Koska keulan vieterit on jousivakioiltaan sellaiset, että kun ne on painettuna pituuteen 21 senttiä, ne kantaa (keulan osalta) sen 300 kiloisen mp+kuskin painon.

Nyt kun esijännitystä kiristetään reilusti ja mopo+kuski roikkuu ilmassa iskunvaimentimet pitkänä, onkin jousi jo valmiiksi vaikka 1 cm esijännittynyt ollen pituudeltaan 24 cm. Pyörä ja kuski lasketaan alas, mihin pituuteen vieterit asettuu? Kyllä, samaan puristukseen kuin aiemmin koska kuorma on sama 300 kiloa, vietereiden pituus on odelleen kuormitettuna se sama 21cm. Mikään uusi voima ei paina jousta enempää kasaan kuin ennenkään, sen sijaan jousen päällä oleva esijännitysholkki+säädin on nostanut iskunvaimentimen yläosaa ja sitämyöden prätkän keulaa sen 1 cm.

Vasta kun otat kyytiläisen mukaan, painuu jousi kuormitettuna lyhyemmäksi ja sikäli "jäykistyy", koska jousivakio.

Jousen esijännitys säätää iskunvaimetimen yläosan paikkaa suhteessa iskunvaimentimen alaosaan. Vasta jos kuormitettuna painuma on 0 milliä ja esijännitystä kiristetään, alkaa vieteri jäykistyä, kun iskari ei pääse kuormitettunakaan pitenemään.
 
Keula nousee.

Kokeile. Pyörä pukilla, esijännä nollassa nippari pölysuojaan kiinni. Esijännä täysille ja jo alkaa liukuputkea paljastua nipparin yläpuolelta.

Sähän työnnät (raakasti yksinkertaistaen) yläpäässä ulkoputkessa kiinni olevaa ja alapäässä liukuputkessa kiinni olevaa ruuvia pidemmälle. Nyt on vaan jousi välissä.
 
Vielä helpompi tota on hahmotella kun tuijotat takaiskaria. Siinä on kierteet ja niillä esijännityksen säätö. Alat ruuvaamaan niitä alaspäin niin tottakai se työntää iskarin alaosaa alemmas ja männänvartta tulee lisää näkyviin.

Edit: siis iskarin yläosa ja sitä kautta perä nousee ylöspäin ja männänvartta tulee näkyviin.
 
Ja sama vielä kuvalla:
PreloadExample.png
 
PrivateeR sanoi:
Eli mikäli olen oikein ymmärtänyt (ja useimmat tahot ovat tästä erittäin samaa mieltä): Esijännitys tekee juuri sitä mitä se sanookin, eli se esipuristaa iskarin jousta kasaan eli luo sille ennakkoon kuormaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Ei.
Tämä on juuri se kanssamotoristien perustavanlaatuinen virhekäsitys.

Säädön nimen olisi hyvä olla vaikka ajokorkeuden säätö.

Tästä asiasta on runsaasti hyvää tietoa täällä ja mp-radan puolella,
en ehdi nyt kaivelemaan linkkejä.
Toivottavasti scuuba tai joku muu jaksaa kaivaa vielä kerran linkit tänne.
 
Kun pääsen elämässäni joskus isosti päättävään asemaan, niin nimeän nuo säätimet uudelleen seuraavasti.

"Käytettävissä olevan sisään- ja ulosjouston suhteen säätimet", jotka vaikuttavat myös ajokorkeuteen.

Ratapyörässä voi teoriassa kiaristää näitä säätimiä niin paljon, että ilman kuskia pyörän oma vapaa painauma menee nollaan ja jousen pituus alkaa kiristyksen amyötä lyhentyä. Tässä vaiheessa kuskilla on kuitenkin ajon suhteen todennäköisesti muitakin murheita..

Itselläni tuohon on matkaa keulan osalta 33mm ja perän osalta 18mm tällä hetkellä.
 
-TH- sanoi:
Ei.
Tämä on juuri se kanssamotoristien perustavanlaatuinen virhekäsitys.

Säädön nimen olisi hyvä olla vaikka ajokorkeuden säätö.
Napsauta laajentaaksesi...

Just noin.

Esijännityksen säädöllä saadaan säädettyä ns. race sag kohdalleen joka noin 30% jouston koko matkasta, race sag mitataan kun kuski on pyörän päällä. Jos esimerkiksi takana on liian vähän esijännitystä ja race sag on enemmän kun 30%, silloin linkuston progressio ei ole enään pehmeällä alueella vaan kovalla, myös sisäänjoustoa on vähemmän käytössä.

Esijännityksen säätö ei jäykistä tai löysennä jousen jäykkyyttä (jousivakio), sillä ainoastaan säädetään sagit eli joustomatkat kohdalleen. Joskus säädöt ei riitä ja silloin on vaihdettava jousia jäykempään tai löysempään.

Katu ja ratapyöristä en tiedä mutta kurapyörissä käytetään jousituksen painumien ohjeistuksena 10% statig sag (pyörä seisoo omalla painollaan) ja 30% race sag (kuskin kanssa). Jos näihin arvoihin ei pääse edes lähelle niin jousta vaihtoon, alustaa on likimain turha alkaa säätämään jos painumat ei ole kohdallaan.
 
shyhander sanoi:
Vasta kun otat kyytiläisen mukaan, painuu jousi kuormitettuna lyhyemmäksi ja sikäli "jäykistyy", koska jousivakio.
Napsauta laajentaaksesi...

En oo paljoakaan fysiikkaa opiskellut, mutta eikö lineaarisen jousen tapauksessa jäykkyys ole sama, oli kuorma (tai siis jousen kuormattu pituus) mikä tahansa?
 
PoS sanoi:
En oo paljoakaan fysiikkaa opiskellut, mutta eikö lineaarisen jousen tapauksessa jäykkyys ole sama, oli kuorma (tai siis jousen kuormattu pituus) mikä tahansa?
Napsauta laajentaaksesi...

Ilmeisesti joo.. . että vaatii aina samankokoisen voiman lisäyksen että saa sen millin enemmän painumaan. Niinhän se on että käsin kun vieteriä puristaa, niin se "tuntuu" "jäykemmältä" puristaa mitä enemmän jousta on painanut, koska se alkumatkan puristus jo syö sitä hauista, mutta jousen päällä oleva massa ei sellaisesta inhimillisistä ongelmista tietty välitä.
 
PoS sanoi:
En oo paljoakaan fysiikkaa opiskellut, mutta eikö lineaarisen jousen tapauksessa jäykkyys ole sama, oli kuorma (tai siis jousen kuormattu pituus) mikä tahansa?
Napsauta laajentaaksesi...

Juu, ja nää myynnissä olevat progressiiviset jousetkin on käytännössä vain kahdella jousivakiolla, tiheämmän osion pohjatessa vaihtuu jäykemmäksi.
 
Aika mielenkiintoista, että kuskeilla on datankeruut pyörissä ja silti kaikkein selkein säätö on merkitykseltään epäselvä.
 
hidas57 sanoi:
Aika mielenkiintoista, että kuskeilla on datankeruut pyörissä ja silti kaikkein selkein säätö on merkitykseltään epäselvä.
Napsauta laajentaaksesi...
Niin..... mikä on kellekin "selkein"...

F1:ssä ja MotoGP:ssä on kymmenittäin mekaanikkoja joiden säätötaidot ja tekninen ymmärrys on paljon suurempi ku kellään täällä foorumilla, ja silti ne ei osaa erottaa sitä että Raamattu on sci-fi kirja...

Se mikä on toisille päivänselvää, ei ole toisille lainkaan selvää...
 
Koheltaja sanoi:
Katu ja ratapyöristä en tiedä mutta kurapyörissä käytetään jousituksen painumien ohjeistuksena 10% statig sag (pyörä seisoo omalla painollaan) ja 30% race sag (kuskin kanssa). Jos näihin arvoihin ei pääse edes lähelle niin jousta vaihtoon, alustaa on likimain turha alkaa säätämään jos painumat ei ole kohdallaan.
Napsauta laajentaaksesi...

Mäkään ne tiedä ratapyöristä mitään, mutta katu ja kurapyöristä(endurosta) jotain ja tässä Koheltajan jutussa on se just se ydin, siis ainakin tonne kannon kiertoon. Nuo sagit jos ei oo tontilla, niin kurapyörissä sitä keulaa saa ruuvata ihan mihin vaan ja koskaan se ei ole edes siellä päin.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös