Suuret kiitokset mukana olleille, yhtä tasapuolisesti loppuun asti jaksaneille kuin syystä tai toisesta kesken päivän kotia kohden suunnanneille. Otetaan ensi kerralla poutapäivänä, niin hyvästä reissusta tulee kerrassaan loistava ja sokerikuorrutetutkin viihtyy paremmin (niinkuin sitä muka itse olisi nauttinut läpimärkänä olosta). Se ehdotettu makkaran grillaus laavulla jäi ideana korvan taakse ensi kertaa varten.
Lounaalla totesin, että tuollaisella kelillä en olisi yksin lähtenyt reissuun, mutta tällaisella porukalla viitsii ajella sateellaakin. Vettä tuli käytännössä koko reissun ajan, paitsi lounastauon aikana kun istuimme sisällä
Vinkkinä muille voin kertoa, että TCX:n krossikengät ovat hyvinkin vedenpitävät, valitetettavasti se kuitenkin pätee vain ulospäin pyrkivään veteen. Gore-tex tai neopreenisukat siis ostoslistalle.
Reitit oli mukavat ja melkein koko reissun pysyimme suunnitellulla reitillä, mitä nyt pari missattua risteystä tuli. Matka tosiaan alkoi ikävästi pienellä kaatumisella, toivottavasti ranne tulee kuntoon nopeasti. Ei siis tälläkään kertaa säästytty ilman kolhuja, valitettavasti. Kalustotappioitakin saatiin aikaan, kun ihan tosissaan yritettiin. Allekirjoittanut katkoi peilin yhdellä hiekkakuopalla mäennousun jäätyä vajaaksi, vasen takavilkku meni sitten toisella hiekkakuopalla umpikujaan päättyneen mäennousun yhteydessä sattuneessa horjahduksessa. Onneksi neljä miestä riitti pyörän saamiseen pois sieltä pirun montusta. Minulta siis vielä erityiskiitokset pyörän töyntö-/nostojoukoille.
On nämä muuten ihme reissuja, kun aina kotiin päästyä tekee mieli saada uusi pyörä (tällä kertaa halujen kohteen BMW F800GS). Sovitaanko ensi kerralla, että muutkin tulee paikalle vähintään kymmenen vuotta vanhoilla ilman pleksiä olevilla kivikovapenkkisillä pyörillä?
