Tämä selkiyttäis tilannetta huomattavasti.
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Smoto haastoi oikeuteen eronneita jäsenkerhojaan
- Keskustelun aloittaja westy
- Aloituspäivä
SMOTO = Jäsenkerhot. SMOTOn toimintaa ja hallintoa pyörittävät jäsenkerhojen edustajat. Oikeastaan koko asetelma SMOTO vs kerho on ihan käsittämätön. Jos SMOTO riitelee jonkin kerhon kanssa se tarkoitaa siis sitä, että joukko kerhoja ja yhdistyksiä riitelee yhden yhdistyksen kanssa. On vain tolkutonta luetella 100+ kerhoa nimeltä vastaan yksi kerho nimeltä, helpompi lausua yhteistyöelimen nimi.
Käytännössä SMOTOn hallintoa ei toki pyöritä 100+ kerhoa, vaan käytössä on edustuksellinen demokratia jonka toimintaa säätelee laki, yhdistysten kokous ja säännöt sekä toiminnan tavoitteet.
Esimerkiksi HDCF:n erotessa SMOTO:n pj:nä oli HDCF:n jäsen, ja hallituksessa muistaakseni kolme muuta. Siis yli puolet hallituksesta oli HDCF:n jäseniä puhumattakaan muista aktiiveista. TFMK valitti SMOTO:n taloudenpidosta suureen ääneen samalla kun SMOTO:n sihteerinä oli TFMK:n edustaja. Huoh...
Ja sitten on äänivaltaa ja äänivaltaa. Aktiivinen kerho tai vaikka yksittäinen henkilö, jolla on paljon oikeaa asiaa ja samalla myös energiaa viedä sitä eteenpäin saa myös paljon oikeaa vaikutusvaltaa. Passiivinen iso kerho saa äänivaltaa vain virallisesti ja voi käyttää sitä vuosikokouksessa, jos tulee paikalle.
SMOTOn vuosikokouksessa äänivalta on ainakin toistaiseksi ollut sidottu maksettuihin jäsenmaksuihin. Ääniä on siis tullut maksujen mukaan, tilanne jossa maksaa paljon mutta ei saa sitä vastaavaa äänimäärää ei ole ollut olemassa. SMOTO:n säännötkin on tänne linkitetty, sieltä voi tarkistaa uusimmat pykälät.
Joskus joutuu myös ihmettelemään demokratian alkeiden osaamisen puuttumista. Jos liittyy johonkin toimintaan, hyväksyy sen demokraattiset säännöt, pyrkii vaikka muuttamaan niitä, ja sitten jos 'häviää' vaaleissa enemmistölle niin mitä tehdään? Erotaanko 'mä en leiki teidän kanssa' vai mennäänkö eteenpäin ja pyritään muuttamaan toimintaa ja sääntöjä sisältäpäin? Ei muuten kuulunut sääntömuuutosehdotuksia, ponsia tai aloitteita näiltä eronneilta kerhoilta. Niitähän voisi tehdä vaikka yhdistyksen hallitus aloitteina omalle edustajalleen SMOTO:n hallituksessa? Muutama jäsenyhdistys toimiikin näin.
Se maksaako SMOTO:n jäsenyys kerhoille 2,-, 3,- vai 5,- Euroa per jäsen per vuosi on mielestäni melko triviaalia ja järjestelykysymys kerhossa. Samoin se montako ääntä sillä tulee yhdistyksen kokoukseen. Oikea vaikutaminen tulee aktiivisuuden ja todellisen osallistumisen kautta. Jokin yhteinen nimi tällaiselle yhteistyölle tarvitaan. Jos SMOTO:n nimi on 'pilalla' niin keksitään jokin uusi unioni / liitto tjsp. Pitää sitten tehdä monta juttua vai uusiksi. Visioita ja ideoita on kuultu, tekijöitä vain ei ole näkynyt.
Kaikenkaikkiaan on tässä viimeisen 15 vuoden aikana (kun olen erilaatuisia edunvalvontahommia tehnyt) mennyt melkein enemmän aikaa motoristien omien joukkojen sisäpolitiikan järjestelyyn kuin varsinaiseen edunvalvontaan. Jotenkin se kaikkien kaksipyöräisillä ajavien vapaaehtoinen, harrastepohjalta ponnistava mutta koordinoitu ja kunnolla rahoitettu yhteistyö on vain niin mahdottoman vaikeaa saada aikaiseksi. Aivan sama mikä sen kattoliittojärjestön nimi olisi.
Täysin käsittämätöntä, että esim. niitä 300% korotusten argumentteja levitellään ja toistetaan ihan tosissaan, jopa sen jälkeen kun alkuperäiselle kirjoittajalle on jo muutama vuosi sitten selvinnyt, että numerossa ei ole mitään perää. Ihan kuin tämä yhteistyön yrittäminen ei olisi ilman valheita ja väärää tietoakin aivan liian vaikeaa.
Ja edunvalvontaa ei koeta tarpeelliseksi ennen kuin on myöhäistä. Sitten kerätään netissä adressia tai vaikka kohkataan kuminpolttoa eduskuntatalolle. Mutta ne tulee myöhässä. Asioihin voi oikeasti vaikuttaa valmisteluvaiheessa. Lopussa vaikutusmadollisuus on samaa luokkaa kuin pikkulapsella, jolta kysytään ulos lähtiessä, että 'puetko itse kumisaappaat vai pukeeko isi?'
Käytännössä SMOTOn hallintoa ei toki pyöritä 100+ kerhoa, vaan käytössä on edustuksellinen demokratia jonka toimintaa säätelee laki, yhdistysten kokous ja säännöt sekä toiminnan tavoitteet.
Esimerkiksi HDCF:n erotessa SMOTO:n pj:nä oli HDCF:n jäsen, ja hallituksessa muistaakseni kolme muuta. Siis yli puolet hallituksesta oli HDCF:n jäseniä puhumattakaan muista aktiiveista. TFMK valitti SMOTO:n taloudenpidosta suureen ääneen samalla kun SMOTO:n sihteerinä oli TFMK:n edustaja. Huoh...
Ja sitten on äänivaltaa ja äänivaltaa. Aktiivinen kerho tai vaikka yksittäinen henkilö, jolla on paljon oikeaa asiaa ja samalla myös energiaa viedä sitä eteenpäin saa myös paljon oikeaa vaikutusvaltaa. Passiivinen iso kerho saa äänivaltaa vain virallisesti ja voi käyttää sitä vuosikokouksessa, jos tulee paikalle.
SMOTOn vuosikokouksessa äänivalta on ainakin toistaiseksi ollut sidottu maksettuihin jäsenmaksuihin. Ääniä on siis tullut maksujen mukaan, tilanne jossa maksaa paljon mutta ei saa sitä vastaavaa äänimäärää ei ole ollut olemassa. SMOTO:n säännötkin on tänne linkitetty, sieltä voi tarkistaa uusimmat pykälät.
Joskus joutuu myös ihmettelemään demokratian alkeiden osaamisen puuttumista. Jos liittyy johonkin toimintaan, hyväksyy sen demokraattiset säännöt, pyrkii vaikka muuttamaan niitä, ja sitten jos 'häviää' vaaleissa enemmistölle niin mitä tehdään? Erotaanko 'mä en leiki teidän kanssa' vai mennäänkö eteenpäin ja pyritään muuttamaan toimintaa ja sääntöjä sisältäpäin? Ei muuten kuulunut sääntömuuutosehdotuksia, ponsia tai aloitteita näiltä eronneilta kerhoilta. Niitähän voisi tehdä vaikka yhdistyksen hallitus aloitteina omalle edustajalleen SMOTO:n hallituksessa? Muutama jäsenyhdistys toimiikin näin.
Se maksaako SMOTO:n jäsenyys kerhoille 2,-, 3,- vai 5,- Euroa per jäsen per vuosi on mielestäni melko triviaalia ja järjestelykysymys kerhossa. Samoin se montako ääntä sillä tulee yhdistyksen kokoukseen. Oikea vaikutaminen tulee aktiivisuuden ja todellisen osallistumisen kautta. Jokin yhteinen nimi tällaiselle yhteistyölle tarvitaan. Jos SMOTO:n nimi on 'pilalla' niin keksitään jokin uusi unioni / liitto tjsp. Pitää sitten tehdä monta juttua vai uusiksi. Visioita ja ideoita on kuultu, tekijöitä vain ei ole näkynyt.
Kaikenkaikkiaan on tässä viimeisen 15 vuoden aikana (kun olen erilaatuisia edunvalvontahommia tehnyt) mennyt melkein enemmän aikaa motoristien omien joukkojen sisäpolitiikan järjestelyyn kuin varsinaiseen edunvalvontaan. Jotenkin se kaikkien kaksipyöräisillä ajavien vapaaehtoinen, harrastepohjalta ponnistava mutta koordinoitu ja kunnolla rahoitettu yhteistyö on vain niin mahdottoman vaikeaa saada aikaiseksi. Aivan sama mikä sen kattoliittojärjestön nimi olisi.
Täysin käsittämätöntä, että esim. niitä 300% korotusten argumentteja levitellään ja toistetaan ihan tosissaan, jopa sen jälkeen kun alkuperäiselle kirjoittajalle on jo muutama vuosi sitten selvinnyt, että numerossa ei ole mitään perää. Ihan kuin tämä yhteistyön yrittäminen ei olisi ilman valheita ja väärää tietoakin aivan liian vaikeaa.
Ja edunvalvontaa ei koeta tarpeelliseksi ennen kuin on myöhäistä. Sitten kerätään netissä adressia tai vaikka kohkataan kuminpolttoa eduskuntatalolle. Mutta ne tulee myöhässä. Asioihin voi oikeasti vaikuttaa valmisteluvaiheessa. Lopussa vaikutusmadollisuus on samaa luokkaa kuin pikkulapsella, jolta kysytään ulos lähtiessä, että 'puetko itse kumisaappaat vai pukeeko isi?'
GuessWho
Mopoton ja veneetön mies
Asiallinen ja hyvä vastine, kiitos.
Nyt kun keskustelu on lennättänyt paljon mielenkiintoista asiaa ilmaan, kysyisin asiasta mitään tietämättömänä että mitkä on ne 5 merkittävintä asiaa jotka Smoto katsoo aikaansaannoksikseen vaikkapa näiden edellä mainittujen 15 vuoden ajalta ?
Kysyn tätä siis vilpittömästi asiasta kiinnostuneena, ja peräänkuulutan siis konkreettisia tekoja, en aiesuunitelmia.
Edunvalvonta on hieno asia, vapaaehtoistyönä tehtynä erityisen hatunnoston arvoinen. Olenko käsittänyt oikein että ORG:in jäsenmaksua maksavana osallistun itsekin tuohon tukityöhön ?
Kuinka suuri on jäsenmaksu- ja sponsorivarakertymä vuodessa ja mitkä ovat vuotuiset kulut ? Siis ihan vaan suurpiirteisesti ilmoitettuna.
Nyt kun keskustelu on lennättänyt paljon mielenkiintoista asiaa ilmaan, kysyisin asiasta mitään tietämättömänä että mitkä on ne 5 merkittävintä asiaa jotka Smoto katsoo aikaansaannoksikseen vaikkapa näiden edellä mainittujen 15 vuoden ajalta ?
Kysyn tätä siis vilpittömästi asiasta kiinnostuneena, ja peräänkuulutan siis konkreettisia tekoja, en aiesuunitelmia.
Edunvalvonta on hieno asia, vapaaehtoistyönä tehtynä erityisen hatunnoston arvoinen. Olenko käsittänyt oikein että ORG:in jäsenmaksua maksavana osallistun itsekin tuohon tukityöhön ?
Kuinka suuri on jäsenmaksu- ja sponsorivarakertymä vuodessa ja mitkä ovat vuotuiset kulut ? Siis ihan vaan suurpiirteisesti ilmoitettuna.
Tuppervaarilla on tässä hyvä pointti. Tällaiset jäsenyysasiat on kuitenkin aina ongelmallisia, niin kauan kun ne ovat vapaaehtoisia tai niiden sisällä on eri sidosryhmiä, esim. Kura/Katu/Sport/HD kerhot, joiden suurin intressi on kuitenkin sen oman merkin ympärillä. Voisin kuvitella että jos smoto nyt vaikka lähtisi ajamaan esitystä että enduroratojen määrää on lisättävä PKS:lla, se ei varmaan asialistan kärjessä ole katupyöräjärjestön kevätkekkereissä.
Niin kauan kuin kaikkien motoristien yhteisiä asoita ajaa järjestö, jonka saavuttamista eduista saa myös "siipeilijät", kuten minä
Älkää ajatelko noin mustavalkoisesti. Teoriassa noin. Mutta ei Smoto kait ole mikään eduskunta joissa"puolueiden" väliset valtasuhteet sanelisi että kenen asioita edistetään ja kenen torpataan. Ei joku enduroratojen määrän lisätys olisi pois keneltäkään katupyöräilijältä! Ja esmes hdfc:n forumilla oli hiltjattain kysely "mitä muita pyöriä sulla on". Vastaksia tuli skootterista kotarin kautta kawasakiin.
Eli jos jatketaan esimerkkiä että jos löytyisi joku joka olisi valmis tekemään ITSE kovaa ja pitkää vapaaehtoisduunia enduroratojen määrän kasvattamikseksi, niin luulempa että tätä työtä saisi tehdä Smoton lipun alla riippumatta siitä onko Smoton johdossa silloin pitkäparta vai räärää-mies.
Haluaisin ooikeastaan lisätä tähän kysymykseen myös sen että miten paljon työtunteja näiden asioiden ajamiseen on käytetty? Enemmänkin kuin vastausta, haluaisin kiinnittää kiinnostusta viestinnälliseen puoleen, eli jos ja kun maksava porukka saa konkreettista tietoa käteen että mitä ja miten paljon on tehty vaikka työtunteja, niin uskon että maksajilla on parempi mieli.
Monelle jonkun kopterilain läpimeno tms. ei kerro yhtään mitään konkreettista yhtään mistään. Kirjoitettiinko jonain iltana kerhokuppilassa aaneloselle että "Ei tykätä tästä yhtään, meitä on aika monta", vai mistä olis kyse... Se, että on vaikka saatu tehtyä yksi asia, ei kerro vielä mistään mitään, se on paljon niiden mielestä jotka on kolme vuotta tehneet iltatöinä paperihommia päättäjiin päin ja helvetin vähän touring-kuskin mielestä joka nyt tuloksena saa nyt asentaa pyöräänsä erilaisen etuvalon.
Viestintä on aika kaukana perinteisestä autotallimeiningistä, mutta pitää muistaa, että "yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta kerkeää vastaamaan". Tämän vuoksi viestinnän hyvä etukäteissuunnittelu on tärkeää organisaatiossa, jossa kymmenentuhatta erityyppisellä kapasiteetilla varustettua kypäräpäätä miettii hommia kukin tavallaan. Melkein nyt ittelle tulee vaan mieleen tuo työtuntien raportointi jolloin voi pöljempikin arvioida tehtyä työtä.
Olet. Tarkkaan ottaen maksat Motorg ry:n jäsenmaksua.
Tässä muutama poiminta vanhalta listalta:
-moottoripyörät rajattu romuajoneuvolain ulkopuolelle, MP:n osiksi purkaminen ei edellytä luvanvaraista purkamoa ja näin MP-osien kierrätys ja mm. rompetorit ovat edelleen mahdollisia
-seisonta-aikajärjestelmän säilyminen moottoripyörien vakuutuksissa
-MP:n osille ei tullut mallisuojaa, joka olisi estänyt niiden valmistuksen tarvikkeina
-EU:ssa esitetyt ns. ”anti tampering” -määräykset moottoripyörille saatiin torjuttua. Ne olisivat toteutuessaan merkinneet mm. kiinteästi asennettuja pakoputkia ja kaasuttimia tai ruiskuja. Esimerkiksi ruiskun irrottaminen muualla kuin valtuutetussa huollossa olisi mahdotonta
-moottoripyörien määräaikaiskatsastus -lakiesitys estettiin v. 1998
SMOTO:n sivuilta näitä löytyy lisää, tärkeimpänä varmaan kuitenkin se, että MP:t saatiin mukaan v. 2003 autoverouudistukseen. Siitä on jokainen vuoden 2003 jälkeen uuden tai tuontipyörän ostaja hyötynyt, myös SMOTO
n kuulumattomat.Ja jos joku luulee, että valtio korjasi tuon "unohduksensa" vapaaehtoisesti tai että homma hoitui yhdellä puhelinsoitolla eduskunnan vaihteeseen / hesarin yleisöosastokirjoituksella niin pieleen menee...
Työntekijän palkkaamisessa vastuu on suuri työnantajalle. Talous (varainhankinta ja sen monipuolisuus) on oltava (myös pitkässä juoksussa) kunnossa. Smoto ei kuitenkaan ole pystynyt (ainakaan aiemmin) osoittamaan tällaisia perusteita.
Talous on aina ollut enemmän tai vähemmän hakusessa. Talouden rakenteessa ei ole ollut monipuolisuutta, joka kestää suhdanteiden erilaiset vaihtelut (tämä ei ole helppo rasti). Ongelma on tyypillinen monelle organisaatiolle.
Homman pointteja:
1. Smoto on vasta myöhemmin muuttanut sääntöjään (astunut voimaan 10/2008) siten, että jäsenmaksu päätetään syyskokouksessa.
2. Itse olen vastustanut (reilut 10 vuotta) jo ennen tätä 2008 kokousta Smoton jäsenmaksun korotusta perusteena huono talouden pito. Olen eri yhteyksissä käynyt asiasta keskusteluja.
3. Smotolla on oma paikkansa moottoripyöräilijöiden keskuudessa ja sille löytyy järkevä toimialue, mutta onko menettelytavat oikeita.
Toisaalla kuten keskustelussa on kysytty, mitkä ovat ne 5 keskeistä asiaa, jotka Smoto on saanut aikaan tämän 15 v aikana.
- Mikäli Smoto virallisesti päättää jäsenmaksun sen jälkeen kun toinen organisatio on jo päättänyt omansa ei sitovuudessa ole mitään järkeä. Tällöin eroamispäätöksen perusteena on muuttunut tilanne. Ainakin moraalisesti ajatellen asia on näin.
Mielestäni ketään ei voi pakottaa sellaiseen päätökseen / ratkaisuun, josta sillä ei ole tarkkaa tietoa omaa päätöstään tehdessä (tämä on oma näkemykseni).
4. Kun rakennetaan luottamusta, ei Smoton toiminta tässä asiassa ole luottamusta herättävä. Ennemminkin se on (toimintatapana) repivä.
Mielestäni, oikeuteen menossa ainoat voittajat ovat juristit, enkä näe sitä järkevänä.
Olen kuullut, että Smotolla ei ole ollut asiassa neuvottelu halukkuutta, joten miten organisaatio, joka ei ole kiinnostunut edes omien jäsentensä kanssa etsimään luovaa kompromissia, kykenee siihen isommissa asioissa (tämäkin on oma näkemys).
Aina voidaan sanoa, että tule mukaan ja vaikuta... se on totta, mutta toistepäin, organisaatiolta jossa toimii, odottaa myös moraalista selkärankaa ja kokonaiskuvan näkemystä.
Onko Smoto osoittanut sitä, päättäköön jokainen itse.
No eipä taida olla paljon neuvottelunvaraa, kun sääntöjen mukaan ennen eroilmoitusta erääntynyt jäsenmaksu on maksettava ja hallituksen pitää noudattaa sääntöjä.
Tossa yllä oli lueteltu noita SMOTO:n hommia, vähän epäsystemaattisesti. Painopistealueet voisi listata vaikka näin:
1. Verotus
2. Ajoneuvotekninen lainsäädäntö
3. Liikenne- ja kaskovakuutukset
Lista on mun stetsonista, se ei ole missään prioriteettijärjestyksessä, eikä myöskään tyhjentävä. Myös ajokorttiasiat ja koulutus kuuluvat tontille, kuten ylipäänsä kaikki lainsäädäntö, mikä jotenkin liittyy moottoripyöriin. Joka saralla on jotain satoa niitetty.
Joitakin aikaansaannoksia:
1. Verotus
- Moottoripyörät mukaan autoverouudistukseen 2003. Tämän huomasi jokainen vuonna 2003 tai sen jälkeen uuden prätkän ostanut kukkarossaan, parhaimmillaan säästöä tuli yli 5000 euroa.
- Weteraaniajoneuvojen verokohtelu. Tämäkin on pääosin SMOTO:n aikaansaannosta ja sen seurauksena yli 25 vuotta vanhoista prätkistä maksetaan veroa nykyisin kympeistä pariin sataseen, tarpeeksi vanhoista ei ollenkaan.
2. Ajoneuvotekniikka
- Ns. prosenttilainsäädännön uudistus ja kanta-ajoneuvon tarkastuksen poistuminen 2007. Tästä hyötyivät erityisesti rakentelijat. (Tässä kohtaa muuten kentältä kuuluva rutina on loppunut lähes kokonaan, joten nyt rutistaan sitten siitä, kuka saa käyttää SMOTO:n äänivaltaa...)
- Uusi kopterilaki (ja kaikki siihen liittyvä 2010). Laki auttoi kopteriporukan ohella esimerkiksi turbottajia ja muualta kuin EU:sta pyöriä maahantuovia. En jaksa luetella yksityiskohtia, niitä on niin järkyttävä määrä.
- Kukkahattujen kestosuosikki, määräaikaiskatsastus, on torjuttu ties kuinka monta kertaa. Viimeksi muistaakseni 2010. Luonnollisesti tämä näkyy jokaisen kukkarossa.
3. Vakuuttaminen
- Seisonta-ajalliset vakuutukset ovat prätkille mahdollisia ilman liikennekäytöstä poistamista. Taaskin vaikutus näkyy kukkarossa.
Mun puolesta jokainen saa ihan itse päättää, minkä "saavutuksen" kokee tärkeäksi.
Joku kyseli työtunneista. En osaa arvioida kuin omiani, joita on vuosina 2002-2010 kertynyt semmonen 1000 tuntia vuodessa, joinain vuosina vähän yli. Vielä eläkkeelläkin menee varmaan viissataa tuntia vuodessa, kun kukaan muukaan ei näitä mun osaamisalueen hommia tee.
Sitten se tärkein asia. Koettakaa nyt hyvänen aika sentään nähdä metsä puilta. Suurin osa näistä SMOTO:n toimialueista koskettaa ihan jokaista moottoripyöräilijää, ajoi tämä sitten papattimella tai räpättimellä. Ja nekin asiat, jotka koskettavat vain jotain tiettyä genreä, eivät ole muilta pois. Tasapuolisuuden nimissä hommia tehdään lähtökohtaisesti kaikkien eteen riippumatta siitä, kuka sitä vitun äänivaltaa käyttää. Koska homma perustuu tällä hetkellä vapaaehtoisuuteen, painopistealueet toki valikoituvat myös sen mukaan, mihin hommaan vapaaehtoisia löytyy. Jonoksi asti ei ole porukkaa siunaantunut.
Just nyt olis työn alla muun ohella L-luokan tyyppihyväksyntäasetuksen uudistaminen Brysselissä ja vakuutuslainsäädännön uudistaminen kotomaassa. Kumpikin vaikuttaa melkein jokaisen moottoripyöräilijän elämään jollain tavalla. Jos näitä hommia ei SMOTO:n kautta hoideta, niin mitenkähän sitten?
Anteeksi offtopikkini. Jatkakaa kaikin mokomin äänivallasta saivartelemista.
Tämän lisäksi tai seurauksena käytiin useita vuosia eri oikeusasteissa taistelua arvojen määrityksestä niin, että verotus olisi oikeudenmukaista ja läpinäkyvää. Nykytilanne on sekava mutta toimii jo jotenkuten. Sekavuus ei kuitenkaan palvele kenenkään etua.
MP:t saatiin mukaan v. 2003 autoverouudistukseen. Siitä on jokainen vuoden 2003 jälkeen uuden tai tuontipyörän ostaja hyötynyt, myös SMOTO
Myös entisöintiin, korjaamiseen ja muunteluun on saatu useita lakiparannuksia erityisesti oikeusturvan ja ennustettavuuden osalta.
Alkuperäinen kyselijä klyseli käytettyjä tunteja. Niitä on mahdoton laskea. Se autoverourakka 2002 lopussa osui joululomaan jolloin ei paljoa nukuttu tai lomailtu. Meni täydet vuorokaudet parin viikon ajan. Se on omalla kohdallani tiukin paikka ja meinasin siinä rytäkässä saada muun ohella syyteen tietoliikenteen häirinnästä koska kaadoimme eduskunnan sähköpostipalvelimet. Mutta mp:t saatiin lakiin mukaan, vastoin ministeriön ehdotusta ja peli tältä osalta auki.
Muuten tuossa on mennyt viikossa noin viisi tuntia, joskus kokonaisia viikonloppuja, öitä ja päiviä. Tekijöitä on ollut aktiiveina näinä vuosina aina useita mutta määrältään vaihtelevasti, arvaan 10 henkeä joista ehkä puolet ylläolevalla kovalla panoksella. Pelkkään halitushommmaanhan ei mene kuin muutamia tunteja kuukaudessa. Siitä voi räknäillä vapaahetoisten panoksia. Puhutaan joka tapauksessa useista sadoista tai tuhansista työtunneista vuositasolla.
Palkatun työntekijän puuttuessa työ on tehotonta ja usein koordinoimatonta, tehdään 'väärään aikaan' virka-ajan ulkopuolella ja polttaa vapaaehtoiset (hölmöt) loppuun.
4. Liikenneturvallisuus.
Vapaaehtoisten ja kerhojen järjestämien koulutusohjelmien puffaaminen (tässä on monta toimijaa eikä kunnia kuulu yksin SMOTO:lle). Ajovarusteiden alempi ALV (yhä saavutamatta). Vaijerikaiteiden lisärakentamisen kielto. Pikipaikkausten kitkamääräysten uudelleen määrittely. Liikenteen vaaranpaikkojen kartoittaminen ja korjaaminen motoristien kannalta (useampi risteys on korjauksen yhteydessä korjattu motoristien kannalta paremmaksi SMOTOn avustuksella). Tiensuunnitelmiin motoristien vaatimukset. Liikenneturvallisuussuunnitelmiin motoristit mukaan. Jne jne.
GuessWho
Mopoton ja veneetön mies
Ettei synny väärää offtopicia tän jatkoksi niin oma tarkoitukseni ei siis ole kyseenalaistaa smoton tekemisiä vaan saada lisäinfoa siitä.
Omalta osaltani olen sangen tyytyväinen saamiini lisäinfoihin, mutta edelleen pysyn alkuperäisessä kannassani sen suhteen että yleishyödyllisessä ry toiminnassa tulisi pidättäytyä jäsenyritysten välisistä oikeudellisen perinnän toimista tyystin.
Keep up the good work. Tiedän omasta kokemuksesta että noista hommista harvoin saa muuta palkakseen kuin narinaa ja valitusta. Onnistumisia pidetään itsestäänselvyyksinä joita ei nähdä mainitsemisen arvoisina.
Jäsenmaksukertymä olisi edelleenkin kiinnostanut mutta eiköhän nuo lie julkisia asiakirjoja joihin pääsee käsiksi jos tarpeeksi jaksaisi kiinnostua.
Omalta osaltani olen sangen tyytyväinen saamiini lisäinfoihin, mutta edelleen pysyn alkuperäisessä kannassani sen suhteen että yleishyödyllisessä ry toiminnassa tulisi pidättäytyä jäsenyritysten välisistä oikeudellisen perinnän toimista tyystin.
Keep up the good work. Tiedän omasta kokemuksesta että noista hommista harvoin saa muuta palkakseen kuin narinaa ja valitusta. Onnistumisia pidetään itsestäänselvyyksinä joita ei nähdä mainitsemisen arvoisina.
Jäsenmaksukertymä olisi edelleenkin kiinnostanut mutta eiköhän nuo lie julkisia asiakirjoja joihin pääsee käsiksi jos tarpeeksi jaksaisi kiinnostua.
Tähänhän se kaatui. Palkatun työntekijän ajasta yli puolet meni oman palkkansa hankkimiseen mm mainostuloina koska jäsenmaksut eivät riiittäneet kattamaan palkkamenoja. Hyötysuhde oli huono ja taloustilanne jatkon kannalta jatkuvasti epävarma. Ainoa varma tapa korjata tilanne olisi ollut nostaa jäsenmaksua niin, että se riittää turvaamaan palkkakulut. Tähän eivät isot kerhot kuitenkaan suostuneet.
Suunnilleen samaan aikaan tuli taloudenhallinnassa muutama moka jotka sitten aiheuttivat kaikenlaista känää. Oma lehti laitettiin pystyyn ilman kunnollisia taloudellisia vakuita, tähän paloi palkatun työntekijän vuoden mittainen palkkabufferi. Tällä taustalla SMOTOn nykyinen hallitus ja kokous vaatii tiukkaa talouden ja pykälien seuraamista ja sitten vasta maalaisjärjen seuraamista. Käsittääkseni, en ole hallituksessa enkä itse ollut kerhomme edustajana yhdistyksen kokouksessakaan.
Valitettavasti lopulta kävi niin, että maksut jäivät nostamatta mutta isot erosivat silti. Valittiin huonoista vaihtoehdoista molemmat, ja kaikkia osallistuneita vituttaa. Ja tämän teki yhdessä kerhot <luettelee 100+ kerhoa> joiden yhteistyötä tehdään SMOTO-nimisen liikkeen alla.
Piti vielä lausumani seuraavanlaista.
Kansalaisjärjestöillä voi olla vaikutusvaltaa periaatteessa kahdella tavalla: ison jäsenpohjan kautta ja hyvin perusteltujen kannanottojen kautta. Toistaiseksi SMOTO joutuu pärjäämään jälkimmäisellä tavalla. Ja kuten moni varmasti tietää, aina ei riitä, vaikka osaisit perustella asiasi miten hyvin, vaan toisinaan painoarvoa annetaan sille, jolla on isoimmat lihakset tai joka huutaa kovimmalla äänellä.
Isosta jäsenpohjasta olis paljon hyötyä. On aika eri asia ilmoittaa edustavansa vaikkapa 100 000 ihmistä kuin 17 000 ihmistä. Isosta jäsenpohjasta olis myös se hyöty, että jäsenmaksut voitaisiin pitää hyvin matalina. Jos SMOTO:lla olisi 100 000 jäsentä, joista jokainen maksaisi 3 euroa vuodessa SMOTO:lle, sillä rahalla saisi palkattua ihmisen töihin ja vuokrattua jopa jonkinlaisen toimitilan.
Niin kauan kun harrastajakunta kiukuttelee keskenään jostain äänivallasta ja euron-parin korotuksista jäsenmaksuihin, yllä mainittu on tietenkin utopiaa. Isot kerhot näyttävät vuorollaan esimerkkiä. No, niillä korteilla on pelattava, jotka on jaettu.
Kansalaisjärjestöillä voi olla vaikutusvaltaa periaatteessa kahdella tavalla: ison jäsenpohjan kautta ja hyvin perusteltujen kannanottojen kautta. Toistaiseksi SMOTO joutuu pärjäämään jälkimmäisellä tavalla. Ja kuten moni varmasti tietää, aina ei riitä, vaikka osaisit perustella asiasi miten hyvin, vaan toisinaan painoarvoa annetaan sille, jolla on isoimmat lihakset tai joka huutaa kovimmalla äänellä.
Isosta jäsenpohjasta olis paljon hyötyä. On aika eri asia ilmoittaa edustavansa vaikkapa 100 000 ihmistä kuin 17 000 ihmistä. Isosta jäsenpohjasta olis myös se hyöty, että jäsenmaksut voitaisiin pitää hyvin matalina. Jos SMOTO:lla olisi 100 000 jäsentä, joista jokainen maksaisi 3 euroa vuodessa SMOTO:lle, sillä rahalla saisi palkattua ihmisen töihin ja vuokrattua jopa jonkinlaisen toimitilan.
Niin kauan kun harrastajakunta kiukuttelee keskenään jostain äänivallasta ja euron-parin korotuksista jäsenmaksuihin, yllä mainittu on tietenkin utopiaa. Isot kerhot näyttävät vuorollaan esimerkkiä. No, niillä korteilla on pelattava, jotka on jaettu.
Jos kattojärjestön vuosimaksu ei ole tiedossa, niin kannattaako sitä omaakaan jäsenmaksua päättää? Olisi hyvä ainakin jättää sinne jonkinlainen bufferi tuota kattojärjestön jäsenmaksua varten.
Tästäkin tapauksesta monen kerhon kannattaa ottaa opiksi ja miettiä mitä saadaan aikaan liian tiukalla budjetilla ja pienellä jäsenmaksulla.
KIITOS!
Säännöt on luotu yhdistyksen tarpeisiin; .... oliskohan tuosta oikeuteen menosta voinut tehdä jutun kevät kokoukseen (en tiedä oliko edes sellaista)? Olis hallitus päässyt vastuuttomasta päätöksestä. (Eihän oo henkilö riitoja!)
Siin ei tosiaankaan kumpikaan voita, terssinkin voi tuoda joillekin.
Tää on ala jossa on luovittava ja otettava mitä saa, ei oo paljoo muuta annettavaa vastapuolelle ku hyviä selityksiä.
Tsemppiä jaksaville.
Siin ei tosiaankaan kumpikaan voita, terssinkin voi tuoda joillekin.
Tää on ala jossa on luovittava ja otettava mitä saa, ei oo paljoo muuta annettavaa vastapuolelle ku hyviä selityksiä.
Tsemppiä jaksaville.
Olet oikeassa, että kannattaa varata jonkinlainen liukuma mahdolliselle jäsenmaksun korotukselle. Kysynkin, kuka pitää vaikka 100 % korotusta odotettuna... saati vielä korkeampaa.
Jokaisen yhdistyksen säännöt määräävät, milloin vuosikokous on pidettävä. Vuosikokous päättää sääntöjen ja lain mukaan yhdistyksen talousarviosta. Talousarvioon "naulataan" kiinni mm. tietyt kuluerät, jotka ovat hallituksen reunaehtoja.
Ongelma on siis ajoitukseen liittyvä ongelma. Mikäli Smoto (kävin yhdistysrekisterissä) olisi hoitanut velvoitteensa (mm päätetyt sääntömuutokset) ajallaan ja oikein olisi tältä ongelmalta (ainakin osittain) vältytty. Tätä ongelmaa ratkaisemaan on tehty sittemmin sääntömuutos, joka on hyväksytty yhdistysrekisterissä 10/2008.
Ongelma on monimutkainen ja juontaa juurensa useammalle vuodelle keskeneräisiksi jätettyjen asioiden takia.
Kenen vastuu en tiedä, mutta mielestäni oikeusmenettely ei ole se oikea ratkaisu ... asiat olisi pitänyt sopia heti... tasapuolisen neuvottelun periaatteella....
Mielestäni näistä filosfioista löytyy ongelman ydin.... ja näköjään tuo sopimattomuuden ja neuvottelemattomuuden kultuuri vallitsee Smotossa edelleen vahvana...
Itse en pidä tällaista toimintaa moraalisesti hyvänä.
Asiasta sen enempää tietämättä, niin
SMOTOn säännöissä on kai pykälä, että miten SMOTOsta erotaan?
Pelkkä jäsenmaksun maksamatta jättäminenhän ei ole eroaminen SMOTOsta?
Eli eroilmoitus pitää tehdä virallisia konsteja käyttäen ja jälkikäteen eroamista ei voi tehdä. Käytännössä siis eroaminen pitää tehdä ja maksut loppuvat sen jälkeen automaattisesti.
Se, että asia viedään oikeuteen, lienee johtuvan sellaisesta tilanteesta, että eroajan ja kerhon välillä ei ole pystytty keskustelmaan asioita kuntoon eli välit ovat tulehtuneet ja molemmat osapuolet ovat asiasta erimieltä. Erimielisyyteen haetaan siis ulkopuoliselta taholta päätös.
Mutta kuten mainitsin, niin en tiedä asiasta yhtään mitään, joten tämä teksti on vain spekulointia.
SMOTOn säännöissä on kai pykälä, että miten SMOTOsta erotaan?
Pelkkä jäsenmaksun maksamatta jättäminenhän ei ole eroaminen SMOTOsta?
Eli eroilmoitus pitää tehdä virallisia konsteja käyttäen ja jälkikäteen eroamista ei voi tehdä. Käytännössä siis eroaminen pitää tehdä ja maksut loppuvat sen jälkeen automaattisesti.
Se, että asia viedään oikeuteen, lienee johtuvan sellaisesta tilanteesta, että eroajan ja kerhon välillä ei ole pystytty keskustelmaan asioita kuntoon eli välit ovat tulehtuneet ja molemmat osapuolet ovat asiasta erimieltä. Erimielisyyteen haetaan siis ulkopuoliselta taholta päätös.
Mutta kuten mainitsin, niin en tiedä asiasta yhtään mitään, joten tämä teksti on vain spekulointia.