Matvan vastaus rupesi vaivaamaan siispä hain lisä tietoa.
Tämmöstä tekstiä löytyi.
Oktaaniluku on polttoaineen puristuskestävyyttä ilmaiseva luku. Liian pieni oktaaniluku aiheuttaa moottorille vahingollista nakutusta eli polttoaineseoksen ennenaikaista syttymistä.
Oktaaniluku määritetään vertaamalla polttoainetta n-heptaanin ja iso-oktaanin (2,2,4-trimetyylipentaani, eräs oktaanin isomeeri) seoksiin. Jos polttoaineen oktaaniluku on 95, sen nakutusominaisuudet ovat samat kuin seoksen, jossa on 95 tilavuusprosenttia iso-oktaania ja 5 tilavuusprosenttia n-heptaania. (Bensiinissä ei ole 95 prosenttia oktaania, vaan 95-bensiini vain palaa samalla tavalla.) Oktaaniluku voi olla suurempi kuin 100, sillä iso-oktaani ei ole parhaiten nakutusta vastustava polttoaine; esimerkiksi tolueenin oktaaniluku on 112. Etanolin oktaaniluku on 110 ja E85:n oktaaniluku on 106, eli biopolttoaine ei tarvitse erillistä nakutuksenestoainetta.
Kevyemmät eli alempioktaaniset öljyjakeet sopivat huonommin moottorikäyttöön, koska ne syttyvät liian helposti itsekseen, joten öljynjalostajat pyrkivät nostamaan oktaanilukua ja tekemään kevyemmistä jakeista korkeampioktaanisia. Ennen Suomessa lisättiin bensiiniin tetraetyylilyijyä (Pb(C2H5)4) oktaaniluvun nostamiseksi. Nykyään ollaan siirrytty happipitoisiin lisäaineisiin, kuten metyyli-tert-butyylieetteriin. Yhdysvalloissa, missä MTBE on poliittisista syistä kielletty, käytetään iso-oktaania itseään.
Oktaaniluku ei korreloi bensiinin "laatuun". Korkeampioktaaninen seos ei sisällä enemmän energiaa. Se ei pala nopeammin tai anna parempaa käyttötehoa. Kalliimpaa se on siksi, että öljyssä on vain tietty määrä oikean oktaaniluvun jakeita, ja siitä poikkeavat jakeet vaativat jatkojalostusta, joka maksaa. Kuitenkin moottoria voidaan käyttää suuremmalla huipputeholla ilman nakutusongelmia, jos oktaaniluku on korkeampi.
Siispä ei taida kannattaa powerin käyttö.