Hajonta ( siis tilastollinen
) tuntuu olevan olennainen sana kypärätestien kohdalla, vaikka kyseessä olisi ennalta määritellyn muotoinen testipää, eikä mielivaltaisen muotoinen ihmissellainen.
Ainakin päätellen kypärätestien lopputuloksista vertaillen saman merkin eri mallien tuloksia keskenään. Edes hinta saman merkin eri vaihtoehtojen välillä ei tunnu aiheuttavan suoraa korrelaatiota tulosten kanssa.
SHARP-testissä lopputulokset ovat hyvinkin laidasta laitaan, ranskalaisella Certimoorilla lähinnä asteikon puolivälin kahdella puolella.
Koska EU-alueella kaikki kuluttajille myytävät suojakypärät ovat pakosta olleet ns E-hyväksyttyjä malleja, en ainakaan itse osaa mieltää, että nykyinen, taitaa olla kuudes hyväksymisnormi, takaisi turvallisuutta mitenkään erityisesti, mutta voi olla toki pykälää parempi, kuin vanhempi versio.
Sana "voi" siksi, mikäli paino nousee selkeästi. Painoa ei testeissä noteerata turvallisuustekijänä, vaikka asiantuntijat ovat painon haitallisuudesta turvallisuusmielessä aika yhtämielisiä.
No, tässä keskustelussa kyse on mukavuudesta/epämukavuudesta ja silloin painolla on erittäin suuri merkitys.
Toinen niskan ja hartijoiden alueen rasitustekijä on kypärään ja yläkehoon vaikuttava tuulenpaine, mikä riippuu ajonopeuden lisäksi erittäin paljon kuljettajan, pyörän ja kypärän yhteisestä toiminnasta.
Nakupyörässä on maantienopeuksissa jatkuva taistelu turbulenttista ilmaa vasten ( tasaista tuulenpainetta ei ole kuin kauniissa ajattelutavassa, mikäli itsellä ei ole maantiepyörässä katetta ), katetussa saattaa olla mitä tahansa ärsyttävän pyöteilyn ja tuskin tunnettavan ilmavirran väliltä riippuen kokonaisaerodynamiikasta.
Merkittävä ero voi tulla jopa pienellä tuulilasin muodonmuutoksella tai kypärän vaihtamisella. Valitettavasti asiassa ei ole oikotietä onneen, vaan kannattaa netistä katsoa muiden pyöräkohtaisia kokemuksia ja kokeilla itselle parhaiten sopivia eri kombinaatioita.
Tahtoo jäädä ajanpuutteen vuoksi usein väliin.