mchuurre
Vanhempi Jutaaja
Matkan järjesti Pirkanmaan mp-69 motoristikerho johon edelleenkin kuulun. Vetäjinä oli ainakin KOOHOO (Kari Hanski) Tero Ahlqvist, ja Antti Kortesuo, juuri nuo jotka järjestivät lukemattomia EAK:n kursseja myös. Muita en valitettavasti enää voi muistaa mutta kivahan se olisi. Tuo matka oli elo-syyskuussa vuonna 1989, mutta kuitenkin porukat kokoontui Ivalon Näverniemen leirintäalueelle torstaiksi (jos en väärin muista) jossa jaettiin viisumit sekä ohjeistettiin tarkoin mitä tuleman pitää, mitä saa tehdä, mitä ei saa tehdä jne. Itse saavuin Ivaloon norjasta jossa olin ollut pientä reissua tekemässa jo viikolla. Ruplia vaihdettiin raja-asemalla koska se oli pakollista tuolloin. Rajajoosepin aseman kautta mentiin ja mukana oli jokuset 23 pärrää ? Osa lähti ihan Bemarin K100:llakin ja oli muitakin katupyöriä, osalla kyytiläiset jne. Muistaakseni oli meillä kaiken varalta myös huoltoauto jos sattuisi jokin pärrä sippaamaan matkan varrelle tms.
Meillä oli tietoa (luulo) vielä menomatkalla ettei mikään länsimainen pärräporukka ollut ajellut silloiseen neuvostoliittoon mikä teki tuosta matkasta "legendaarisen" ja oli meillä mukana aivan bränikät-varta vasten matkalle suunnitellut tarratkin joita sitten aina sopivan tilaisuuden tullen liimailtiin mm hotellin seinälle *Suomen puolen tulllissa asiat hoituivat todella nopeaan ja tullimiehetkin kertoivat meille että ensimmäisiä tässä lajissa ollaan. No sitten rajan ylityksen jälkeen neuvostotullissa pitikin pääsyä odotella sitten aiiiiika pitkään, ehkäpä 2-tuntia ja tuolloin oli piikkilankaa aika röykkiöt siinä rajalinjalla. Sotilaat tsekkasi pärriä joka kantilta ja taisi siinä joku vaatia koeajoakin jotta ylitys nopeutuisi ! Lopulta sitten ja viimein päästiin matkaan ja huomioitavaa oli se että koko tuon matkan rajalta - vanhalle rajalle, jossa oli toinen puomitus sekä passien sekä viisumien tsekkaus, oli tuon surkean hiekkatien molemmin puolin vedetty pehmoista hiekkaa noin 5m:n matkalta "sileäksi", eli jos tieltä vähänkään poikkesi pientareelle jäi siitä jäljet jotta sotilaat näkee heti missä kohtaa on tieltä poikettu. Sehän taas ei ollut sallittua !
Vanhan rajan jälkeen oli noita puomeja vielä 2-4:ssä kohdin ennen kuin päästiin Ylätulomalle jossa tehtiin tankkaus. Tie muuttui pikitieksikin jossain vaiheessa vai / tai vasta Ylätulomassa ? Jatkettiin kohti Murmanskia ja tie oli aivan jotain muuta kuin tie, eli yhtä-äkkiä kesken kaiken ilman mitään liikennemerkkejä tms. varoituksia tien pinta saattoi muuttua rompolille (SUURILLE KIVILLE) tai sitten vaan hienolle mutta paksulle hiekalle johon pärrät "tumppas" Yksi tai 2 ulosajoakin tuli menomatkalla. Tiellä saattoi olla vanteita, renkaita tms tiiliä, lautoja ja lankkuja mitä nyt yleensä tuolla voi odottaakin, mutta ihme kyllä yhtään rengasrikkoa ei meille tullut !!!. Puulankkuiset sillat tulivat myös hyvin tutuiksi, siinä törröittävine nauloineen ja pulttineen. Noin 20 km ennen Murmanskia meidän piti pysähtyä odottamaan miliisisaattuetta, eli emme saaneet ylittää jotain isoa siltaa. Lopulta miliisit tulivat (olikohan 2:lla ladalla ? ) ja nyt alkoikin NOPEA matkanteko. Saimme nimittäin ohjeet että meidän pitää ajaa aivan miliisisaattueen perässä ja mihinkään emme saa poiketa. Ja niin sitä sitten mentiinkin ! Pillit huutaen lähdettiin ja aikas menoa, meinasi minullakin olla XL:llä tekemistä ! Tultiin pikkuhiljaa Murmanskin esikaupunkialueille ja tahti sen kuin kiihtyi. Oli liikennevaloja ja muutakin liikennettä mutta lukemattomista punaisista mentiin läpi ja muu liikenne toppasi ! Oli hieno fiilis vetää kaupunkialueella pitkälti toistasataa mutta toisaalta kyllä pelotti painaa menemään yhä vaan leveämmäksi käyviä katuja kun liikennekkin alkoi lisääntymään...!!
No lopulta tulimme hotellimme Arctica-pihaan johon pantiin pärrät parkkiin, ja siis aivan pääsisäänkäynnin eteen ! Kyllä muuten, kuiten arvata saattoikin, alkoikin poruukkaa kerääntymään heti - tai oikeastaan jo ennenkuin kuin olimme saaneet edes kypärät päästämme ! Tärkein ja eniten kysytty kysymys oli tietenkin että: " kuinka nopeasti tällä pääsee ?" Toisena hevosvoimat jne..
Olihan se tuolla oleminen halpaa kuin saippua ! Pimeästi vaihdetut markat ja ruplat vaihtoivat omistajaa minkä kerkesi. Summaa en voi enää muistaa minkä itse vaihdoin sen tullissa vaihdetun "virallisen" ilmoituksen mukaan mutta ongelmaksi ne lopulta tulivat nuo ruplat kun ei siellä ollut mitään järkevää mitä ostaa ! Taksilla jolla illalla ajelimme kaupungilla 4:ää pekkaan, mm satamaan ja Aljoscha -patsaalle sekä lopulta koko kaupungin esittely lopulta kun ei muuta keksitty, ei maksanut juuri yhtään mitään ! Ruoka ja juotava hotellilla oli aivan syötäviä. Ei tosin ollut mcDonaldseja eikä juuri Pepsiä, Coca-Colasta puhumattakaan tuolloin he hee.... Läheisen GUM-tavaratalon valikoimissa oli mm IC-moottoripyöriä joiden hinta oli 500 ruplaa. Joku ehdottikin että olisi voinut tuollaisen ostaa koska silloisella epävirallisella vaihtokurssilla sen hinta oli varsin mitätön ja olisi sitten ajettu se Rajajoosepin asemalle asti. Rajan ylitse sitä ei olisi voinut tuoda, tuolloin.
Virallinen ohjelma koostui seuraavan aamun kaupunkikiertoajelusta bussilla sekä risteilystä mm "laivojen hautuumaalle" jossa lukemattomat ruostuneet ja puoliuypoksissa olevat neuvostohävittäjät, kalastusalukset ja korvetit makoilivat rantaviivalla jonne ne olivat viimeisen matkansa tehneet. Ikuisella tulella, siellä Aljoschan patsaalla myös kävimme uudelleen ? Sankarikaupunki Murmansk, oli sitten kutakuinkin nähty. Olimme sopineet miliisivartioinnista (maksullinen tietysti) joka toimikin tuon perjantain- lauantain väisen ajan mutta ei sitten enää sunnuntaina koska aamulla minunkin hotellihuoneen oveen koputettiin kovaa että: " herää, sinun pyörästäsi on viety tulpanhatut ja vilkut" - "tule äkkiä kahtomaan".
No mikäs kiire sitä siinä enää on jos rosmot ovat käyneet, ihmeteltiin vaan sitä että miten ne on voineet toimia kun miliisi on vartoinut mutta kun pyörille päästiin niin eipä koppalakkeja enää näkynyt missään ! Olivat kenties ite vieneet villkuja, tulpanhatut mitä irti saivat, tankkimerkit, kromisosat jne. jne. Bemareistakin oli viety tankkimerkit jollain puukolla irroittaen ja jälki oli sen mukainen ! Tulpanhattuja lähdettiin sitten ostamaan ja etsimään kaupungilta kuka mistäkin. Lopulta kaikille jonkilainen "mutkapiippu" löytyi ja päästiin lopulta matkaan kohti Ylätulomaa jossa jälleen tehtäisiin tankkaus. Asemalla myynnissä oleva bensa taisi olla 82 oktaanista tms. jolla itse ajelin moitteetta mutta huoltoautosta tai jostain saatiin vähän parempaa mukana oleville "super pyörille", miten lie, ei muista ? Asfaltilla (tai pikitie se oli) saattoi yks-kaks yllättäen tulla vastaan sellainen "möykky" kun ei kaikkea sitä pikeä ollut saatu levitettyä tasaseen joka paikkaan, ja kun hukkaakaan sitä ei nähtävästi saanut työn sankaruuden nimissä laitella niin se oli sitten tällätty siihen keskelle kaistaa epämääräiseksi möykyksi, että sillei !
Tulomatkalla, sitten vähän ennen vanhaa rajaa alkoi sadella seteleitä ! Kaikilla meillä joilla niitä oli vaihdettuna oli nyt ongelma edessä. Nimittäin joku meistä hoksasi että tullissa ei meiltä saa löytyä juuri yhtään setelin seteliä, koska se mitä vaihdoimme mennessämme oli juuri ja juuri riittänyt tuon viikonlopun elämiseen ja menemiseen. Rahanvaihdosta voitaisiin meitä rangaista. Toisekseen, tuolloin ei ruplia voinut maasta edes viedä pois ja vaikka olisi voinutkin, mikään pankki ei niitä olisi saanut vaihtaa. Siinä sitten ajon aikana eräskin edelläni ajanut kaveri heitti melkoisen tukon ilmaan niin että osa rahoista lensi kypärääni. Tauolla asialle naurettiin ja siinä sivummalla kun huomasimme että paikallisia marjastajia oli pientareella ja päätimme tarjota rahojamme niille. No pitkään katsoen ne niitä ihmetteli eivätkä kaikki niitä uskaltaneet ottaa. Osa taisi kuitenkin kerätä niitä sitten maasta kun teimme lähtöä.
Jännitys kohosi kun tulimme viimeiselle rajalle ja olimme varmoja että meidät sekä pyörät tutkitaan nyt tarkoin. Minullakin oli piiloitettuna koppalakki ajopuvun alle ja eräällä toisella kaverilla samanlainen lakki bensatankin alle. Ihmetys olikin suuri kun tarkastusta ei ollut, vain paperit katsottiin mutta muuten ylitys oli nopeaa ja helppoa ! Suomen puolella emme viipyneet juurikaan sen enempää koska osa meistä lähti suoraan kotimatkalleen eteläsuomeen ja vauhdilla, olihan nyt allamme kunnon suomalaista asfalttia !
Olitko mukana, tuliko tuttu tunne ? Ilmoittele missä päin maailmaa ajelet ja josko tavataan uudelleen ?
Lapin Kansa 14.11.1989 ..kuvassa oikealla ite, sitten Tero ja Antti mutta kukas se oli tuo seuraava ?
Juu ja lehti kertoi että kyseessä oli Ivalolainen mp-kerho 69 *
EDIT: kuvajärjestys..
Meillä oli tietoa (luulo) vielä menomatkalla ettei mikään länsimainen pärräporukka ollut ajellut silloiseen neuvostoliittoon mikä teki tuosta matkasta "legendaarisen" ja oli meillä mukana aivan bränikät-varta vasten matkalle suunnitellut tarratkin joita sitten aina sopivan tilaisuuden tullen liimailtiin mm hotellin seinälle *Suomen puolen tulllissa asiat hoituivat todella nopeaan ja tullimiehetkin kertoivat meille että ensimmäisiä tässä lajissa ollaan. No sitten rajan ylityksen jälkeen neuvostotullissa pitikin pääsyä odotella sitten aiiiiika pitkään, ehkäpä 2-tuntia ja tuolloin oli piikkilankaa aika röykkiöt siinä rajalinjalla. Sotilaat tsekkasi pärriä joka kantilta ja taisi siinä joku vaatia koeajoakin jotta ylitys nopeutuisi ! Lopulta sitten ja viimein päästiin matkaan ja huomioitavaa oli se että koko tuon matkan rajalta - vanhalle rajalle, jossa oli toinen puomitus sekä passien sekä viisumien tsekkaus, oli tuon surkean hiekkatien molemmin puolin vedetty pehmoista hiekkaa noin 5m:n matkalta "sileäksi", eli jos tieltä vähänkään poikkesi pientareelle jäi siitä jäljet jotta sotilaat näkee heti missä kohtaa on tieltä poikettu. Sehän taas ei ollut sallittua !
Vanhan rajan jälkeen oli noita puomeja vielä 2-4:ssä kohdin ennen kuin päästiin Ylätulomalle jossa tehtiin tankkaus. Tie muuttui pikitieksikin jossain vaiheessa vai / tai vasta Ylätulomassa ? Jatkettiin kohti Murmanskia ja tie oli aivan jotain muuta kuin tie, eli yhtä-äkkiä kesken kaiken ilman mitään liikennemerkkejä tms. varoituksia tien pinta saattoi muuttua rompolille (SUURILLE KIVILLE) tai sitten vaan hienolle mutta paksulle hiekalle johon pärrät "tumppas" Yksi tai 2 ulosajoakin tuli menomatkalla. Tiellä saattoi olla vanteita, renkaita tms tiiliä, lautoja ja lankkuja mitä nyt yleensä tuolla voi odottaakin, mutta ihme kyllä yhtään rengasrikkoa ei meille tullut !!!. Puulankkuiset sillat tulivat myös hyvin tutuiksi, siinä törröittävine nauloineen ja pulttineen. Noin 20 km ennen Murmanskia meidän piti pysähtyä odottamaan miliisisaattuetta, eli emme saaneet ylittää jotain isoa siltaa. Lopulta miliisit tulivat (olikohan 2:lla ladalla ? ) ja nyt alkoikin NOPEA matkanteko. Saimme nimittäin ohjeet että meidän pitää ajaa aivan miliisisaattueen perässä ja mihinkään emme saa poiketa. Ja niin sitä sitten mentiinkin ! Pillit huutaen lähdettiin ja aikas menoa, meinasi minullakin olla XL:llä tekemistä ! Tultiin pikkuhiljaa Murmanskin esikaupunkialueille ja tahti sen kuin kiihtyi. Oli liikennevaloja ja muutakin liikennettä mutta lukemattomista punaisista mentiin läpi ja muu liikenne toppasi ! Oli hieno fiilis vetää kaupunkialueella pitkälti toistasataa mutta toisaalta kyllä pelotti painaa menemään yhä vaan leveämmäksi käyviä katuja kun liikennekkin alkoi lisääntymään...!!
No lopulta tulimme hotellimme Arctica-pihaan johon pantiin pärrät parkkiin, ja siis aivan pääsisäänkäynnin eteen ! Kyllä muuten, kuiten arvata saattoikin, alkoikin poruukkaa kerääntymään heti - tai oikeastaan jo ennenkuin kuin olimme saaneet edes kypärät päästämme ! Tärkein ja eniten kysytty kysymys oli tietenkin että: " kuinka nopeasti tällä pääsee ?" Toisena hevosvoimat jne..
Olihan se tuolla oleminen halpaa kuin saippua ! Pimeästi vaihdetut markat ja ruplat vaihtoivat omistajaa minkä kerkesi. Summaa en voi enää muistaa minkä itse vaihdoin sen tullissa vaihdetun "virallisen" ilmoituksen mukaan mutta ongelmaksi ne lopulta tulivat nuo ruplat kun ei siellä ollut mitään järkevää mitä ostaa ! Taksilla jolla illalla ajelimme kaupungilla 4:ää pekkaan, mm satamaan ja Aljoscha -patsaalle sekä lopulta koko kaupungin esittely lopulta kun ei muuta keksitty, ei maksanut juuri yhtään mitään ! Ruoka ja juotava hotellilla oli aivan syötäviä. Ei tosin ollut mcDonaldseja eikä juuri Pepsiä, Coca-Colasta puhumattakaan tuolloin he hee.... Läheisen GUM-tavaratalon valikoimissa oli mm IC-moottoripyöriä joiden hinta oli 500 ruplaa. Joku ehdottikin että olisi voinut tuollaisen ostaa koska silloisella epävirallisella vaihtokurssilla sen hinta oli varsin mitätön ja olisi sitten ajettu se Rajajoosepin asemalle asti. Rajan ylitse sitä ei olisi voinut tuoda, tuolloin.
Virallinen ohjelma koostui seuraavan aamun kaupunkikiertoajelusta bussilla sekä risteilystä mm "laivojen hautuumaalle" jossa lukemattomat ruostuneet ja puoliuypoksissa olevat neuvostohävittäjät, kalastusalukset ja korvetit makoilivat rantaviivalla jonne ne olivat viimeisen matkansa tehneet. Ikuisella tulella, siellä Aljoschan patsaalla myös kävimme uudelleen ? Sankarikaupunki Murmansk, oli sitten kutakuinkin nähty. Olimme sopineet miliisivartioinnista (maksullinen tietysti) joka toimikin tuon perjantain- lauantain väisen ajan mutta ei sitten enää sunnuntaina koska aamulla minunkin hotellihuoneen oveen koputettiin kovaa että: " herää, sinun pyörästäsi on viety tulpanhatut ja vilkut" - "tule äkkiä kahtomaan".
No mikäs kiire sitä siinä enää on jos rosmot ovat käyneet, ihmeteltiin vaan sitä että miten ne on voineet toimia kun miliisi on vartoinut mutta kun pyörille päästiin niin eipä koppalakkeja enää näkynyt missään ! Olivat kenties ite vieneet villkuja, tulpanhatut mitä irti saivat, tankkimerkit, kromisosat jne. jne. Bemareistakin oli viety tankkimerkit jollain puukolla irroittaen ja jälki oli sen mukainen ! Tulpanhattuja lähdettiin sitten ostamaan ja etsimään kaupungilta kuka mistäkin. Lopulta kaikille jonkilainen "mutkapiippu" löytyi ja päästiin lopulta matkaan kohti Ylätulomaa jossa jälleen tehtäisiin tankkaus. Asemalla myynnissä oleva bensa taisi olla 82 oktaanista tms. jolla itse ajelin moitteetta mutta huoltoautosta tai jostain saatiin vähän parempaa mukana oleville "super pyörille", miten lie, ei muista ? Asfaltilla (tai pikitie se oli) saattoi yks-kaks yllättäen tulla vastaan sellainen "möykky" kun ei kaikkea sitä pikeä ollut saatu levitettyä tasaseen joka paikkaan, ja kun hukkaakaan sitä ei nähtävästi saanut työn sankaruuden nimissä laitella niin se oli sitten tällätty siihen keskelle kaistaa epämääräiseksi möykyksi, että sillei !
Tulomatkalla, sitten vähän ennen vanhaa rajaa alkoi sadella seteleitä ! Kaikilla meillä joilla niitä oli vaihdettuna oli nyt ongelma edessä. Nimittäin joku meistä hoksasi että tullissa ei meiltä saa löytyä juuri yhtään setelin seteliä, koska se mitä vaihdoimme mennessämme oli juuri ja juuri riittänyt tuon viikonlopun elämiseen ja menemiseen. Rahanvaihdosta voitaisiin meitä rangaista. Toisekseen, tuolloin ei ruplia voinut maasta edes viedä pois ja vaikka olisi voinutkin, mikään pankki ei niitä olisi saanut vaihtaa. Siinä sitten ajon aikana eräskin edelläni ajanut kaveri heitti melkoisen tukon ilmaan niin että osa rahoista lensi kypärääni. Tauolla asialle naurettiin ja siinä sivummalla kun huomasimme että paikallisia marjastajia oli pientareella ja päätimme tarjota rahojamme niille. No pitkään katsoen ne niitä ihmetteli eivätkä kaikki niitä uskaltaneet ottaa. Osa taisi kuitenkin kerätä niitä sitten maasta kun teimme lähtöä.
Jännitys kohosi kun tulimme viimeiselle rajalle ja olimme varmoja että meidät sekä pyörät tutkitaan nyt tarkoin. Minullakin oli piiloitettuna koppalakki ajopuvun alle ja eräällä toisella kaverilla samanlainen lakki bensatankin alle. Ihmetys olikin suuri kun tarkastusta ei ollut, vain paperit katsottiin mutta muuten ylitys oli nopeaa ja helppoa ! Suomen puolella emme viipyneet juurikaan sen enempää koska osa meistä lähti suoraan kotimatkalleen eteläsuomeen ja vauhdilla, olihan nyt allamme kunnon suomalaista asfalttia !
Olitko mukana, tuliko tuttu tunne ? Ilmoittele missä päin maailmaa ajelet ja josko tavataan uudelleen ?
Lapin Kansa 14.11.1989 ..kuvassa oikealla ite, sitten Tero ja Antti mutta kukas se oli tuo seuraava ?
Juu ja lehti kertoi että kyseessä oli Ivalolainen mp-kerho 69 *
EDIT: kuvajärjestys..
Viimeksi muokattu:
