RVS-käsittely pienentää kulutusta

[ek@]

Mun mielestä tuo TüV:n raportti on täyttö paskaa, koska eivät mitanneet pluton ja venuksen jälleennäkemisen riemusta aiheutunutta avaruuskohinaa ja muuta helvetinmoista pervoilua noiden sekasikiöiden välillä.

Onhan se nyt täyttä paskaa, että ei saada oikeita negatiivisia tuloksia tekemälläkään. Lisää oikeita mittauksia vaaditaan

Ehdotan, että kaikki orggilaiset käyvät nyt dynossa ja laittavat nuo saatananperillistenlitkut öljyihin ja mittaavat uudestaan ohjeiden mukaisen käytön jälkeen.

 

[C-A-D]

Sen verran iso ja tunnettu instituutio TÜV on, että olen valmis kyllä lyömään (henkisesti) vetoa siitä, että eivät ala rahastakaan verrata kahta täysin vertailukelvotonta asiaa. Yrittävät asian tehdä maineensa säilyttääkseen mahdollisimman hyvin.
Tuossa raportissahan oli selkeästi kerrottu mitkä autot, millä kilometreillä olivat vertailussa.

Tuota mitenhän tämän nyt muotoilisi.
Lukemalla sen TÜV SÜD Automotive Report Nr: 10-00053-UA-GBM-00, voi helpostikkin oppia sen että siinä ei sanallakaan mainita missä vaiheessa elinkaartaan moottorien sisällä olevat voiteet ovat. On tarkastettu että öljyä on ja sillä siisti.
Sitten on mitattu.
Sen jälkeen on lisätty tököttiä sotkettuna johonkin nesteeseen jonka määrää ei ole kerrottu ja sitten on mittattu.
Viimeksi on vaihdettu öljyt, pantu tököttiä ja mitattu.

TÜV uskottavuus ei ole millään tapaa vaakalaudalla jos ja kun heiltä on tilattu standardin mukaiset mittaussarjat ennen ja jälkeen ohjeen mukaisen tökötin annostelun ja sen he ovat suorittaneet tismalleen.
On toimitettu tuotteet, eli mittaukset, joista on maksettu - end of story.

Jos kyseessä olisi esimerkiksi tieteellinen julkaisu jota joku on päkistellyt esimerkiksi tulevaa väitöstään silmälläpitäen, olisi aivan varmasti myös mitattu mitä vastaavan uuden öljymäärän lisääminen ensimmäisen tökötin annostelua vastaavassa tilanteessa ja mitä normaali öljynvaihto jälkimmäisessä tilanteessa olisi vaikuttanut.

Mitään pitkän aikavälin tutkimuksiahan ei suoritettu.
Kuten paljonko kulutus muuttuu kohti öljynvaihtovälin loppua ja paljonko paranee seuraavalla vaihdolla ja paljonko parani vaihdolla ennen käsittelyä etc.

Minä en tiedä paljonko pelkkä öljynvaihto olisi vaikuttanut, TÜV ei (virallisesti) tiedä koska ei asiaa tässä yhteydessä mitannut, tiedätkö sinä ? Tökötin valmistaja kyllä todennäköisesti tietää koska _EI_ mittauttanut asiaa tieteellisesti uskottavan vertailuluvun saamiseksi.

Jos metodiikka jolla tieteellistä tutkimusta tavataan vertailuineen tehdä ei ole tuttu niin ison ja uskottavan TÜV leiman saaminen mainokseen ostaa mukavasti uskottavuutta.  

Ja aivan sama pätee tökötin valmistajan seuraavaan esitykseen:
Käärmeöljyä piipulle
On otettu uskottava nimi eli Peippo mutta sitten ei ole sanallakaan lainattu tämän asiantuntijan kommentteja sen suhteen mitä mahdollisesti on tapahtunut tai mikä on mekanismi muutoksen takana.

Ne kun nimittäin olisivat erittäin todennäköisesti sisälläpitäneet lakonisen huomautuksen että kyseessä oli esim. P.T.Kekkosen ja muiden wanhanliiton jyyrien  dokumentoima klassinen ampukolvaus(tai läppäys). Luotien uittaminen liki missä tahana tarpeeksi hienojakoisessa hiovassa aineessa olisi aiheuttanut aivan saman todella rupisen piipun sisäpintaa silentävän vaikutuksen. Ja sitäkautta hieman nousseet suunopeudet ja pienentyneen nopeushajonnan.

Niin ikävältä kun se saatta tuntuakkin on markkinointiviestinnän ydin käytännössä kaunistella kaupattavia tuotteita niin paljon kuin seuraamuksien pelolta uskalta...

Whatever! Jo tuossa aiemmin totesin, että jos ei halua uskoa, eivät mitkään todisteet riitä tai sovellu. Harmiksesi jokainen päättäköön mihin uskoo...

 

[Bone]

Otetaanko vielä vapaana kauppatavarana tarvike- ym. liikkeissä olevat oktaaniboosterit peliin......

,
vai avataanko niille ihan oma latu

.

Onhan tämä mielenkiintoinen aihe, maailma muuttuu ja kehittyy, eikä sotaveteraanit juoksuhaudoissa juurikaan
enää lisäänny (toivottavasti).

Witsin pipelit että mä rakastan näitä viihdeosioita

.

Näissä on aina sellainen "ikiliikkuja" sisäänrakennettuna

.
Vähän kuin tossa pöydällä olis metrinen ratakisko poikittain
nenän edessä..... sa sitten väännetään siitä, kumpi on alkupää ja kumpi loppupää....

.

Asia ei etene mihinkään, mutta on jatkuvassa "liikkeessä".
Aihetta selatessa huomaa varsin nopeasti miksi näin on

.

 

[wunderunde]

Sen verran iso ja tunnettu instituutio TÜV on, että olen valmis kyllä lyömään (henkisesti) vetoa siitä, että eivät ala rahastakaan verrata kahta täysin vertailukelvotonta asiaa. Yrittävät asian tehdä maineensa säilyttääkseen mahdollisimman hyvin.
Tuossa raportissahan oli selkeästi kerrottu mitkä autot, millä kilometreillä olivat vertailussa.

Tuota mitenhän tämän nyt muotoilisi.
Lukemalla sen TÜV SÜD Automotive Report Nr: 10-00053-UA-GBM-00, voi helpostikkin oppia sen että siinä ei sanallakaan mainita missä vaiheessa elinkaartaan moottorien sisällä olevat voiteet ovat. On tarkastettu että öljyä on ja sillä siisti.
Sitten on mitattu.
Sen jälkeen on lisätty tököttiä sotkettuna johonkin nesteeseen jonka määrää ei ole kerrottu ja sitten on mittattu.
Viimeksi on vaihdettu öljyt, pantu tököttiä ja mitattu.

TÜV uskottavuus ei ole millään tapaa vaakalaudalla jos ja kun heiltä on tilattu standardin mukaiset mittaussarjat ennen ja jälkeen ohjeen mukaisen tökötin annostelun ja sen he ovat suorittaneet tismalleen.
On toimitettu tuotteet, eli mittaukset, joista on maksettu - end of story.

Jos kyseessä olisi esimerkiksi tieteellinen julkaisu jota joku on päkistellyt esimerkiksi tulevaa väitöstään silmälläpitäen, olisi aivan varmasti myös mitattu mitä vastaavan uuden öljymäärän lisääminen ensimmäisen tökötin annostelua vastaavassa tilanteessa ja mitä normaali öljynvaihto jälkimmäisessä tilanteessa olisi vaikuttanut.

Mitään pitkän aikavälin tutkimuksiahan ei suoritettu.
Kuten paljonko kulutus muuttuu kohti öljynvaihtovälin loppua ja paljonko paranee seuraavalla vaihdolla ja paljonko parani vaihdolla ennen käsittelyä etc.

Minä en tiedä paljonko pelkkä öljynvaihto olisi vaikuttanut, TÜV ei (virallisesti) tiedä koska ei asiaa tässä yhteydessä mitannut, tiedätkö sinä ? Tökötin valmistaja kyllä todennäköisesti tietää koska _EI_ mittauttanut asiaa tieteellisesti uskottavan vertailuluvun saamiseksi.

Jos metodiikka jolla tieteellistä tutkimusta tavataan vertailuineen tehdä ei ole tuttu niin ison ja uskottavan TÜV leiman saaminen mainokseen ostaa mukavasti uskottavuutta.  

Ja aivan sama pätee tökötin valmistajan seuraavaan esitykseen:
Käärmeöljyä piipulle
On otettu uskottava nimi eli Peippo mutta sitten ei ole sanallakaan lainattu tämän asiantuntijan kommentteja sen suhteen mitä mahdollisesti on tapahtunut tai mikä on mekanismi muutoksen takana.

Ne kun nimittäin olisivat erittäin todennäköisesti sisälläpitäneet lakonisen huomautuksen että kyseessä oli esim. P.T.Kekkosen ja muiden wanhanliiton jyyrien  dokumentoima klassinen ampukolvaus(tai läppäys). Luotien uittaminen liki missä tahana tarpeeksi hienojakoisessa hiovassa aineessa olisi aiheuttanut aivan saman todella rupisen piipun sisäpintaa silentävän vaikutuksen. Ja sitäkautta hieman nousseet suunopeudet ja pienentyneen nopeushajonnan.

Niin ikävältä kun se saatta tuntuakkin on markkinointiviestinnän ydin käytännössä kaunistella kaupattavia tuotteita niin paljon kuin seuraamuksien pelolta uskalta...

Tuohon öljynvaidon vaikutukseen...eka testitulos on wanhoilla öljyillä, toinen on edelleen samoilla vanhoilla öljyillä jonne on lisätty mömmöt sekaan ja ajettu jokunen tonni. Tässä välissä on muutosta joka ei liene öljynvaihdon aiheuttamaa, ei oikein tunnu uskottavalta että pelkästään desin lisäys samaa öljyä tekee isoja eroja yhtään mihinkään. Koneissa olevat ölpät olivat valmistajan huoltosyklin sisältä, ei mitään 100tkm ajettuja

Viimeisen testin  ( 2. käsittely) öljyt olivat 3000-5000km ajetut testauksen kohdalla.

Ko. mittausjärjestely on sama joilla mitataan uusien autojen kulutusta joten samalla pitäisi varmaan epäillä niidenkin toteutusta?

Mistä sain moisia salaisuuksia selville? No näytti olevan yhteystietoja niin otin ja kysäisin  

Vai olisiko sittenkin pitänyt pidättäytyä ja osallistua tähän akateemiseen munanmittauskilpailuun perinteikkäällä keskivahvalla mutulla

Tässähän herää epäilys että koko TUV:tä ei ole olemassa, se on markkinamiesten luoma illuusio samalla lailla kun Toveri Stahanov oli NL:ssä

 

[Bone]

Huippututkimus - tutkimustulokset - asiantuntijat - kuluttajat.

Aiheeseen saa hyvää perspektiiviä vaikka eilisestä A-talkista.
Tuli ykköseltä ysin pintaan.
(ei sit ollu "the D:tä" mukana, vaig muida d:idä olgii)

Aika epätoivoista leipomista... käärmeöljyt... nämä foorumit

.

Mutta v-i-i-h-d-e-a-r-v-o !!!!!! TÄYDELLISTÄ!

 

[tab]

http://www.rvs-tec.com/Finnish/Odessa_FIN_Web.pdf

Tuolla ihan mielenkiintoinen testi vaikka onkin itänaapurin tekemä. (ja varmaan keksitty ja maksettu ja...)

 

[C-A-D]

Huippututkimus - tutkimustulokset - asiantuntijat - kuluttajat.

Aiheeseen saa hyvää perspektiiviä vaikka eilisestä A-talkista.
Tuli ykköseltä ysin pintaan.
(ei sit ollu "the D:tä" mukana, vaig muida d:idä olgii)  

Aika epätoivoista leipomista... käärmeöljyt... nämä foorumit  

.

Mutta    v-i-i-h-d-e-a-r-v-o !!!!!!  TÄYDELLISTÄ!  

Älä nyt velihyvä tukehdu pullaasi. Hengitä välillä!

Eikös tunnu mukavalta olla viisaampi kuin muut?

 

[Bone]

Huippututkimus - tutkimustulokset - asiantuntijat - kuluttajat.

Aiheeseen saa hyvää perspektiiviä vaikka eilisestä A-talkista.
Tuli ykköseltä ysin pintaan.
(ei sit ollu "the D:tä" mukana, vaig muida d:idä olgii)  

Aika epätoivoista leipomista... käärmeöljyt... nämä foorumit  

.

Mutta    v-i-i-h-d-e-a-r-v-o !!!!!!  TÄYDELLISTÄ!  

Älä nyt velihyvä tukehdu pullaasi. Hengitä välillä!  

Eikös tunnu mukavalta olla viisaampi kuin muut?  

Luoja siunaa.... sen päivän kun joskus näkis ja kokis  

.

Oikeesti.... asioihin olis hyvä yrittää saada eri keinoin
hieman..... PERSPEKTIIVIÄ !

Keskusteluja ylipäänsä vaivaa se, että jos homman nimenä on
"karsinan rakentaminen" jotta porsaat pysyy tallessa.....

Keskustelu juuttuu argumentoinnin osalta kinaamiseen
yhden tolpan alapään teroituksen profiilista.

Koko sen yhden vitun tolpankaan kaikkien muiden "tekijöiden"
suhteen ei uhrata ajatustakaan....... ja koko "projektin"
alkuperäinen tarkoitus unohtuu jo muutaman kommentin
jälkeen tyystin  

.  Että mitä ollaan oikeesti tekemässä ja
miksi.

Ei kai tämän hahmottamiseen tarvita mensan jäsenyyttä  

Pidän kyllä täysin mahdollisena, että määrätyissä puitteissa
saadaan pullollisella käärmeöljyä ihan todellisia positiivisia
vaikutuksia..... joltain osin, ainakin joksikin aikaa.
Kokonaan toinen asia on, konkretisoituvatko "testien" tulokset
missään merkittävässä suhteessa... millään muotoa....
lajemmassa käytössä kentällä kuluttajien parissa.....
ja mikä olennaisinta, suhteessa tuotteesta lausuttuihin "lupauksiin".

Oikein tiivistäen: Koko esim. käärmeöljyaiheesta ei yksinkertaisesti kyetä käymään millään muotoa
relevanttia argumentointia sisältävää keskustelua,
EI KESKUSTELIJOIDEN "TASON" VUOKSI.....

Vaan ettei ole käytössä millään tapaa riittävää faktatietoa
riittävässä laajuudessa järjellisen ja loogisen keskustelun
käymiseksi.
Tästä myös johtuu monia keskusteluja vaivaava totaalinen
perspektiivin puute..... koska ei ole palikoita sen muodostumiselle.

Äärimmäisen mielenkiintoisia ovat esim. sellaiset "väännöt", joissa esim. kaksi "itäisen maan tietäjää" kiistelee aiheesta:
Miten tehdään nopea strippipeli.

Herrat edustavat ns. vastakkaisia koulukuntia rakentamisessa ja laulavat toisiaan suohon suonet turvoksissa...... mutta kas kummaa... ne kaksi vehjettä ajavat esim. koko kauden
ristiin aikoja luokkansa kärjessä aivan marginaalisin eroin.
Molemmat ovat osiltaan ihan yhtä oikeassa tai väärässä,
mutta siinä, mikä on koko homman ydin.... nopea strippipeli...
ympäri käydään, yhteen tullaan ja homma ratkeaa ns. sattumankaupoilla miten ne palkinnot sitten lopussa jaetaan.

Jos keskustelu noissa puitteissa liikkuu esim. akselilla:
"tässä on oikea hormi tähän hommaan, muut on perseestä", niin.... ehkä ei ole relevanttia kinata siitä, mikä on "oikea hormi tähän hommaan"..... vai ?

Tästä ihan läheltä esimerkki vaikka 95E/98E/V-power aihe.
Miten se avattiin ?
Miten siihen imeytyi jenkkien testiä tuloksineen... ja
jankattiin oktaanien riittävyydestä jne.
Mitenhän moinen liittyy kotimaassa tankkaamiseen ?
Monia hyviä kommentteja omien kokemusten pohjalta tuli...
ja niitähän oikeastaan perättiinkin.....
mutta tipahteliko mistään ihan konkreettisia palikoita tai
lähtökohtia siihen, mistä esilletuodut "eri tuntemukset"
ylipäänsä voivat eri tapauksissa johtua... ?

Voi vaan todeta, että hiljaista oli "aamenen jälkeen"

.
Se ei taas johdu kenenkään viisaudesta tai tyhmyydestä,
vaan yksinkertaisesti keskustelun "palikoiden puutteesta".

Ei ole vaikeaa... ei ole... oikeesti

.

 

[EeroMar]

TÜV kyllä mittaa maksetun tehtävänannon mukaan huolellisesti. Pienoinen pointti on vaan se että on tilattu mittaus tuleeko eroa, mutta ei suinkaan analyysia siitä _mistä_ ero mittausten välillä johtuu.

On se helppoa kyseenalastaa kaikki. Siihen kykenee meistä jokainen. Mihinkä dokumentoituun faktaan tämä tieto TüVin mittaustulosten ostelusta perustuu?

Esitätkö kenties idioottia?

Jos maksat TÜVille siitä että he suorittavat kaksi mittaussarjaa ja raportoivat tulokset, kuten mahdolliset erot sarjojen välillä, niin he myös tekevät niin. Eivät enempää eivät vähempää.

Jos et maksa siitä että he analysoisivat tai edes spekuloisivat erojen aiheuttajaa ei tätä myöskään tapahdu.

Jos siitä ei ole maksettu että luotettavien vertailulukujen saamiseksi samalla testataan paljonko esimerkiksi pelkkä öljynvaihto vaikuutta, niin kas kummaa sitähän ei sitten tehdä.

Jos aiot myydä jotain tavaraa niin kannattaako em. kamaa mainostaa tavalla joka antaa siitä parhaan mahdollisen kuvan, suoranaisesti väärentämättä kolmannen osapuolen mittaustuloksia ?

On aivan varmasti totta että TÜV mittaussarjan B) tulokset ovat parempia kuin A) mutta mikä eron on aiheuttanut on eri asia.

Omat "mittaukset" kuten hatusta vedetty dynokäyrä on sitten oma lukunsa.

Varmaan kannattaisi olla yhteydessä TUV:n insinööreihin. Heitä varmaan kiinnostaa tieto, että lähes kaikkien saksalaisten autojen CO2 päästöt ja niiden mittaukset kyseenalaistetaan suomalaisten toimesta. Suomessakin vero määräytyy CO2 päästöjen mukaan ja ainakin saksalaisten autojen arvot mitataan TUV:n labrassa. Eikös siellä RVS testissä ole TUV:n yhteyshenkilön tiedot. Eikun sitten vaan kirjoittelemaan. Kerro sitten meillekkin mitä saksaan kuului.
P.S. Jos polttoainetta säästyy ja CO päästöt vähenee, niin miksi ihmeessä pitäisi tietää mistä se johtuu. Sehän voi olla jopa valmistajan liikesalaisuus.

 

[EeroMar]

Menkää nyt edes sinne Rvs:än sivuille ja lukekaa tutkimustuloksia,siellä näytti olevan asiallisestikin tehtyjä mittauksia..ei siis mitään persdyno juttuja,sitten voi ruveta pohtimaan mitä hyötyä itselle voisi olla ko. tuoteesta.ihme lapsellista vääntöä.

No tuossa "tutkimustulos":

Litraseen koneeseen 20 Nm lisää vääntöä 3000 kierroksella. Just joo.

Laitetaanpa toinen sitaatti:

Muutaman käyttötunnin jälkeen oli todettavissa kyseisen puhaltimen moottorin ottaman virtamäärän pudonneen noin 5%, vaikka vain yksi laakeri puhaltimen akselin/moottorin linjan 4:stä laakerista oli voideltu RVS-rasvaseoksella.

Jos 1/4 laakereista syö yli 5% tehoista, menisi teollisuuspuhaltimessa pelkkään laakereiden pyörittämiseen yli 20% sähkötehosta. Uskokoon ken tahtoo.

Ehkä tätä dynotestiä ei kannattaisi arvioida vain tyhjäkäynti kierrosten lähellä saatujen muutosten perusteella, vaan huomioida, että muutos on tapahtunut koko kierroslukualueella. Pitäisköhän sun itse kokeilla tuotetta (vai oletko jo kokeillut), kun näin mittavasti ja ennenkaikkea perustelematta (just joo tyyliin) arvostelet sitä. Itse ainakin olen tyytyväinen tuloksiin.

 

[vetomies]

Pitäisköhän sun itse kokeilla tuotetta (vai oletko jo kokeillut), kun näin mittavasti ja ennenkaikkea perustelematta (just joo tyyliin) arvostelet sitä. Itse ainakin olen tyytyväinen tuloksiin.

Pitäisiköhän sinun kokeilla Kirby imuria?
Se nyt vaan ei ole fysiikan lakien mukaan mahdollista, että ehjään moottoriin saa noin paljon lisätehoa kitkaa alentamalla. Tästä syystä esimerkiksi aikoinaan paljonkin kehitetyistä kuulalaakerikoneista luovuttiin. Mikä tahansa tribologiaa ja/tai moottoritekniikkaa käsittelevä opus kertoo asian, jos et minua usko. Jos taas moottori on rikki/väljä, se kannattaa korjata.

Kitkan poistamalla voi saada jonkun prosentin tehonlisäyksen, mihin asiaan ei liity mitään paranormaalia. Jos sen sijaan väitetään, että vaikkapa puhaltimen laakerin paremmalla voitelulla säästetään 25% sähkölaskussa, olisi paikallaan ensin edes osoittaa, että laakerin pyörittämiseen menee vähintään 25% tehosta.

 

[Eroz]

Muutaman käyttötunnin jälkeen oli todettavissa kyseisen puhaltimen moottorin ottaman virtamäärän pudonneen noin 5%, vaikka vain yksi laakeri puhaltimen akselin/moottorin linjan 4:stä laakerista oli voideltu RVS-rasvaseoksella.

Jos 1/4 laakereista syö yli 5% tehoista, menisi teollisuuspuhaltimessa pelkkään laakereiden pyörittämiseen yli 20% sähkötehosta. Uskokoon ken tahtoo.

Jos laakeri on lähtökohtaisesti jo 240 asteen lämmössä ja puhaltimen akselilla, jonka voisi helposti kuvitella pyörivän useiden satojen kierroksien minuuttinopeudella, niin voipa noista melkoinen hävikki tullakin. Varsinkin jos tuosta jutusta uskoo myös sen, että niitä laakereita leipoo muutenkin melko säännöllisesti.

Muoks. Onhan tuossakin muuten mahdollista, että laakerien yhteistehohävikki ei ole 20%. Tässä tapauksessa uusi laakeri on kenties kantanut enemmän vastuuta kuin vanhat, väljät laakerit. Mahdollista? Kenties. Todennäköistä? En tiedä. Tieteellisesti oikeaksi tai vääräksi osoitettua? Ei varmasti.

 

[vetomies]

Jos laakeri on lähtökohtaisesti jo 240 asteen lämmössä ja puhaltimen akselilla, jonka voisi helposti kuvitella pyörivän useiden satojen kierroksien minuuttinopeudella, niin voipa noista melkoinen hävikki tullakin. Varsinkin jos tuosta jutusta uskoo myös sen, että niitä laakereita leipoo muutenkin melko säännöllisesti.

Muoks. Onhan tuossakin muuten mahdollista, että laakerien yhteistehohävikki ei ole 20%. Tässä tapauksessa uusi laakeri on kenties kantanut enemmän vastuuta kuin vanhat, väljät laakerit. Mahdollista? Kenties. Todennäköistä? En tiedä. Tieteellisesti oikeaksi tai vääräksi osoitettua? Ei varmasti.

Esimerkiksi 4 kW sähkömoottorissa kaikkien kitkahäviöiden osuus tehosta on noin 1%. Minulla ei edelleenkään ole mitään syytä uskoa, että puhaltimessa laakerien syömä teho olisi huomattavasti suurempi, ja että kitka poistuisi kokonaan sopivalla voiteluaineella.

 

[Teuwo]

Tuohon öljynvaidon vaikutukseen...eka testitulos on wanhoilla öljyillä, toinen on edelleen samoilla vanhoilla öljyillä jonne on lisätty mömmöt sekaan ja ajettu jokunen tonni. Tässä välissä on muutosta joka ei liene öljynvaihdon aiheuttamaa, ei oikein tunnu uskottavalta että pelkästään desin lisäys samaa öljyä tekee isoja eroja yhtään mihinkään. Koneissa olevat ölpät olivat valmistajan huoltosyklin sisältä, ei mitään 100tkm ajettuja

Viimeisen testin  ( 2. käsittely) öljyt olivat 3000-5000km ajetut testauksen kohdalla.

Ko. mittausjärjestely on sama joilla mitataan uusien autojen kulutusta joten samalla pitäisi varmaan epäillä niidenkin toteutusta?

Mistä sain moisia salaisuuksia selville? No näytti olevan yhteystietoja niin otin ja kysäisin  

Vai olisiko sittenkin pitänyt pidättäytyä ja osallistua tähän akateemiseen munanmittauskilpailuun perinteikkäällä keskivahvalla mutulla

Tässähän herää epäilys että koko TUV:tä ei ole olemassa, se on markkinamiesten luoma illuusio samalla lailla kun Toveri Stahanov oli NL:ssä

Huokaus...
Edelleen lukemalla ja ymmärtämällä se TÜV SÜD Automotive Report Nr: 10-00053-UA-GBM-00 olisi oppinut ihan saman.

Kaksi ensimmäistä mittausta oli suoritettu autoissa sisällä olleilla öljyillä. Ilmeisen vaihtovälin sisällä, koska huoltohistoria oli tarkastettu. Kolmas mittaus oli suoritettu öljynvaihdon jälkeen.

Edelleenkin tuon desin kaivoit omasta päästäsi koska TÜV paperissa ei mainittu millään tapaa mikä määrä muodostui aineista a) ja b) jotka piti sotkea keskenään ja kaataa määrätyn tyhjäkäyntijakson yms. mukaisesti moottoriin.

En edelleenkään kyseenalaista TÜV mittausten standardinmukaisuutta, vaan peräänkuulutan nimenomaan sitä kuinka paljon normaali huolto päästöihin ja kulutukseen vaikuttaa.

Vähemmän yllättävästi vaikutusta moottorin toimintaan on pakko olla, ellei olisi ei myöskään öljynvaihtoja olisi tarpeen suorittaa... Vai väitätkö tosissasi että kaikki arvot ovat täsmälleen samat huoltosyklin alussa ja lopussa ?

Odotan edelleen innolla yhtä laadukkaan tutkimuslaitoksen mittauksia, mielellään täsmälleen samoilla, tai edes samanlaisilla ajoneuvoilla, siitä kuinka paljon pelkkä öljynvaihto vaikuttaisi. Vai onko sinulla tarjota lähde tälle tiedolle?

Ellei ole emme edelleenkään tiedä muuta kuin että muutosta tapahtui mutta, mikä osa siitä jyvittyy mömmölle on avoin kysymys.

 

[Eroz]

Jos laakeri on lähtökohtaisesti jo 240 asteen lämmössä ja puhaltimen akselilla, jonka voisi helposti kuvitella pyörivän useiden satojen kierroksien minuuttinopeudella, niin voipa noista melkoinen hävikki tullakin. Varsinkin jos tuosta jutusta uskoo myös sen, että niitä laakereita leipoo muutenkin melko säännöllisesti.

Muoks. Onhan tuossakin muuten mahdollista, että laakerien yhteistehohävikki ei ole 20%. Tässä tapauksessa uusi laakeri on kenties kantanut enemmän vastuuta kuin vanhat, väljät laakerit. Mahdollista? Kenties. Todennäköistä? En tiedä. Tieteellisesti oikeaksi tai vääräksi osoitettua? Ei varmasti.

Esimerkiksi 4 kW sähkömoottorissa kaikkien kitkahäviöiden osuus tehosta on noin 1%. Minulla ei edelleenkään ole mitään syytä uskoa, että puhaltimessa laakerien syömä teho olisi huomattavasti suurempi, ja että kitka poistuisi kokonaan sopivalla voiteluaineella.

No niin. Kysehän ei ole sähkömoottorin sisäisistä laakereista. Laakerit ovat ilmeisesti uunin sisäpuolella - minulla ei puolestaan ole mitään syytä luulla, että nuo sähkömoottorit olisivat uunin sisäpuolella, sillä se olisi vain typerää suunnittelua.  

Jos oletetaan 380v käyttöjännite, niin 17A virralla moottori pyörisi 6,5 kW teholla. Tälläisen tehon ottava puhallin pyörii jo hyvää tahtia. Jutussa mainittiin 4 paikasta 130mm ulkohalkaisijalla olevilla kaksirivisillä laakereilla laakeroitu akseli, ja nämä laakerit ovat uunin sisällä.

Minun on vaikea ymmärtää, mistä voit vetää johtopäätöksen siitä, että tehohävikki laakeroidussa akselissa uunin sisällä olosuhteissa, joissa rasvat eivät toimi enää optimaalisesti, olisi em. laakereissa samaa luokkaa kuin vapaavalintaisen sähkömoottorin sisäinen kitkahävikki.

Se, uskotko siihen, että jollain mömmökäsittelyllä on mahdollista saada metallin pintaepätasaisuuksia poistettua ja pintaan muodostumaan kitkaltaan vähäisempi kerros, onkin eri asia.

Ovat nuo kurjat kuitenkin näköjään sellaisenkin puljun kuin Rautaruukki saaneet ostettua, kun siellä todettiin että kulunut kulmavaihde toimi pienemmällä tehohävikillä käsittelyjen jälkeen sekä kuluneiden hampaiden aiheuttamat värinät vähenivät siinä missä hampaista muodostui vähemmän kuluneita.

Edelleen tuo R1:n testi vaikuttaa epäilyttävältä, tässäkään ei kerrottu kuinka raiskattu kone oli kyseessä. Voipi olla, että jos puristuksia on ollut hukassa, mistä seuraa se, että mikäli 2 kappaletta aiemmin sanomaani asiaa on vaikea uskoa, varmasti on tuota mittaustulostakin vaikea sulattaa. Mitä kuluneen koneen korjaamiseen tulee, haluaisin kyllä sen paikan puhelinnumeron, jossa saisi vaikkapa prätkään koneen porauksen, hoonauksen ja uudet männät satasella kasauksineen päivineen.

En ole törmännyt ko. firman tuotteisiin missään enkä ollut mokomasta ennen tätä ketjua tietääkseni kuullutkaan. Voin kuitenkin uskoa sen perusargumentin, että epätasaiseen metallipintaan voidaan saada tämän tuotteen kaltaisella käsittelyllä tasainen pinta. Voin jopa uskoa vielä sen, että tämän pinnan kitka on pienempi kuin tasaisella metallipinnalla.

 

[vetomies]

Minun on vaikea ymmärtää, mistä voit vetää johtopäätöksen siitä, että tehohävikki laakeroidussa akselissa uunin sisällä olosuhteissa, joissa rasvat eivät toimi enää optimaalisesti, olisi em. laakereissa samaa luokkaa kuin vapaavalintaisen sähkömoottorin sisäinen kitkahävikki.

Johtopäätöksen voi vetää siitä, ettei kukaan täyspäinen suunnittelija tee akselikäyttöistä vempelettä, jossa akseli itse syö merkittävän osan tehoista. Toki sellaisen voi tehdä jos haluaa, mutta evoluutio poistaa sen varsin nopeasti. Vaikkapa tuulivoimalassa, jonka voi kuvitella väärään suuntaan pyöriväksi puhaltimeksi, laakerien syömä teho on esim alle 0.1% akselitehosta. Jos laite toimii kuumassa, pitää tietysti sekä laakeri, että voiteluaine valita sen mukaan. Useita pyöriviä laitteita toimii menestyksellisesti ja pienellä laakerikitkalla 1000C lämpötilatasolla, joten 240C ei ole mikään suurensuuri ongelma.

 

[Teuwo]

TÜV kyllä mittaa maksetun tehtävänannon mukaan huolellisesti. Pienoinen pointti on vaan se että on tilattu mittaus tuleeko eroa, mutta ei suinkaan analyysia siitä _mistä_ ero mittausten välillä johtuu.

On se helppoa kyseenalastaa kaikki. Siihen kykenee meistä jokainen. Mihinkä dokumentoituun faktaan tämä tieto TüVin mittaustulosten ostelusta perustuu?

Esitätkö kenties idioottia?

Jos maksat TÜVille siitä että he suorittavat kaksi mittaussarjaa ja raportoivat tulokset, kuten mahdolliset erot sarjojen välillä, niin he myös tekevät niin. Eivät enempää eivät vähempää.

Jos et maksa siitä että he analysoisivat tai edes spekuloisivat erojen aiheuttajaa ei tätä myöskään tapahdu.

Jos siitä ei ole maksettu että luotettavien vertailulukujen saamiseksi samalla testataan paljonko esimerkiksi pelkkä öljynvaihto vaikuutta, niin kas kummaa sitähän ei sitten tehdä.

Jos aiot myydä jotain tavaraa niin kannattaako em. kamaa mainostaa tavalla joka antaa siitä parhaan mahdollisen kuvan, suoranaisesti väärentämättä kolmannen osapuolen mittaustuloksia ?

On aivan varmasti totta että TÜV mittaussarjan B) tulokset ovat parempia kuin A) mutta mikä eron on aiheuttanut on eri asia.

Omat "mittaukset" kuten hatusta vedetty dynokäyrä on sitten oma lukunsa.

Varmaan kannattaisi olla yhteydessä TUV:n insinööreihin. Heitä varmaan kiinnostaa tieto, että lähes kaikkien saksalaisten autojen CO2 päästöt ja niiden mittaukset kyseenalaistetaan suomalaisten toimesta. Suomessakin vero määräytyy CO2 päästöjen mukaan ja ainakin saksalaisten autojen arvot mitataan TUV:n labrassa. Eikös siellä RVS testissä ole TUV:n yhteyshenkilön tiedot. Eikun sitten vaan kirjoittelemaan. Kerro sitten meillekkin mitä saksaan kuului.
P.S. Jos polttoainetta säästyy ja CO päästöt vähenee, niin miksi ihmeessä pitäisi tietää mistä se johtuu. Sehän voi olla jopa valmistajan liikesalaisuus.

Oi elämä, TÜV mittauksen uskottavuutta ei ole kertaakaan missään vaiheessa, millään tapaa kyseenalaistettu.

Vain ja ainoastaan sitä tekeekö aivan tavallinen kausihuolto saman, tai lähes saman vaikutuksen?

Osaatko sinä kertoa paljonko se vaikuttaa ja mikä on ero ketjussa puituun käsittelyyn ?

 

[amaunu]

Minun on vaikea ymmärtää, mistä voit vetää johtopäätöksen siitä, että tehohävikki laakeroidussa akselissa uunin sisällä olosuhteissa, joissa rasvat eivät toimi enää optimaalisesti, olisi em. laakereissa samaa luokkaa kuin vapaavalintaisen sähkömoottorin sisäinen kitkahävikki.

Johtopäätöksen voi vetää siitä, ettei kukaan täyspäinen suunnittelija tee akselikäyttöistä vempelettä, jossa akseli itse syö merkittävän osan tehoista. Toki sellaisen voi tehdä jos haluaa, mutta evoluutio poistaa sen varsin nopeasti. Vaikkapa tuulivoimalassa, jonka voi kuvitella väärään suuntaan pyöriväksi puhaltimeksi, laakerien syömä teho on esim alle 0.1% akselitehosta. Jos laite toimii kuumassa, pitää tietysti sekä laakeri, että voiteluaine valita sen mukaan. Useita pyöriviä laitteita toimii menestyksellisesti ja pienellä laakerikitkalla 1000C lämpötilatasolla, joten 240C ei ole mikään suurensuuri ongelma.

No ei varmaan kukaan suunnittelekaan tietentahtoen. Mutta minkäs teet jos ei muita taloudellisesti järjellisiä vaihtoehtoja ole. Voisin uskoa että tuonne uuniin ei muita järjellisiä vaihtoehtoja taida löytyä.

Alussa akseli todennäköisti toimii niin kuin laakeroidun akselin kuuluukin mutta käyttötunnit kiinnileipomiseen ovat kovin lyhyet. Lämpöpuuytrittäjä toivottaa varmaan tervetulleeksi kaikki sellaiset konstit mitkä vähentää remontin määrä latteistossa,, laakerit sinällään on halpoja.

Missä vekottimissa ne sellaisessa 1000 asteessa toimivat kuulalaakeroinnit toimivat??

 

[vetomies]

Missä vekottimissa ne sellaisessa 1000 asteessa toimivat kuulalaakeroinnit toimivat??

Eivät ole välttämättä kuulalaakereita, mutta esim osissa lasi- ja metallinjalostustehtaita juurikin noissa uuneissa, turboissa, suihkumoottoreissa jne lämpötilat käyvät melko korkeilla (laakeri ei välttämättä kuumene noin paljon).
Paikallisen rautakaupan hyllystä taitaa löytyä johonkin 350C asti, sitten pitää siirtyä graphalloy yms ratkaisuihin.

 

[wunderunde]

Tuohon öljynvaidon vaikutukseen...eka testitulos on wanhoilla öljyillä, toinen on edelleen samoilla vanhoilla öljyillä jonne on lisätty mömmöt sekaan ja ajettu jokunen tonni. Tässä välissä on muutosta joka ei liene öljynvaihdon aiheuttamaa, ei oikein tunnu uskottavalta että pelkästään desin lisäys samaa öljyä tekee isoja eroja yhtään mihinkään. Koneissa olevat ölpät olivat valmistajan huoltosyklin sisältä, ei mitään 100tkm ajettuja

Viimeisen testin  ( 2. käsittely) öljyt olivat 3000-5000km ajetut testauksen kohdalla.

Ko. mittausjärjestely on sama joilla mitataan uusien autojen kulutusta joten samalla pitäisi varmaan epäillä niidenkin toteutusta?

Mistä sain moisia salaisuuksia selville? No näytti olevan yhteystietoja niin otin ja kysäisin  

Vai olisiko sittenkin pitänyt pidättäytyä ja osallistua tähän akateemiseen munanmittauskilpailuun perinteikkäällä keskivahvalla mutulla

Tässähän herää epäilys että koko TUV:tä ei ole olemassa, se on markkinamiesten luoma illuusio samalla lailla kun Toveri Stahanov oli NL:ssä

Huokaus...
Edelleen lukemalla ja ymmärtämällä se TÜV SÜD Automotive Report Nr: 10-00053-UA-GBM-00 olisi oppinut ihan saman.

Kaksi ensimmäistä mittausta oli suoritettu autoissa sisällä olleilla öljyillä. Ilmeisen vaihtovälin sisällä, koska huoltohistoria oli tarkastettu. Kolmas mittaus oli suoritettu öljynvaihdon jälkeen.

Edelleenkin tuon desin kaivoit omasta päästäsi koska TÜV paperissa ei mainittu millään tapaa mikä määrä muodostui aineista a) ja b) jotka piti sotkea keskenään ja kaataa määrätyn tyhjäkäyntijakson yms. mukaisesti moottoriin.

En edelleenkään kyseenalaista TÜV mittausten standardinmukaisuutta, vaan peräänkuulutan nimenomaan sitä kuinka paljon normaali huolto päästöihin ja kulutukseen vaikuttaa.

Vähemmän yllättävästi vaikutusta moottorin toimintaan on pakko olla, ellei olisi ei myöskään öljynvaihtoja olisi tarpeen suorittaa... Vai väitätkö tosissasi että kaikki arvot ovat täsmälleen samat huoltosyklin alussa ja lopussa ?

Odotan edelleen innolla yhtä laadukkaan tutkimuslaitoksen mittauksia, mielellään täsmälleen samoilla, tai edes samanlaisilla ajoneuvoilla, siitä kuinka paljon pelkkä öljynvaihto vaikuttaisi. Vai onko sinulla tarjota lähde tälle tiedolle?

Ellei ole emme edelleenkään tiedä muuta kuin että muutosta tapahtui mutta, mikä osa siitä jyvittyy mömmölle on avoin kysymys.

Sen desin tms lorauksen määrän kaivoin tosiaan omasta päästä. Tosin alunperin en sitä itse keksinyt vaan valmistaja. Oliko pointtisi se että jos koneeseen kaadetaan kahvikupillinen tms samaa, tuoretta öljyä niin kulutus pienenee havaittavasti? Käytännössä tää vastaisi asetelmaa että (auton)moottorissa on öljyä 3/4 tikullista ja lisätään samaa lientä ylämerkkiin saakka

Kun on noin kovasti hyviä kysymyksiä niin mikä estää esittämästä näitä suoraan valmistajalle, eikä tällaisille maalaisille?