• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

RT:stä RS:n kautta GS:än ja takaisin

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja FIN_GSer
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Onko täällä porukkaa, joka on vaihtanut matkamalleista GS:ään ja sitten takaisin isokatteisiin?
Olen rouvan kanssa GS:llä parin viikon Euroopanturneella ajatellut, että pieni lisä matkustusmukavuuteen olisi paikallaan näin pitkällä reissulla.
Suomessa GS:ää sopivampaa pyörää en osaa kuvitella, mutta pitkällä ja aika-ajoin kovavauhtisella reissulla olisi paremmin suojaava kate ja isompi tankki JA PAREMPI SATULA poikaa.

Mitään matkasporttia en ajattele, vaan jotain ihan toisesta päästä.

Sopeutuuko elämään GS:n jälkeen?
Onko GS:n jälkeen elämää?

FIN_GSer
 
Kaipailemasi pyörä on jo keksitty, se on GS Adventure. 33 litraa on aika hyvä tankin tilavuus. Iso tankki ja pleksi lisäpaloineen suojaa hyvin. Istuin kannattaa vaihtaa Baehrin malliin, samalla siihen saa lämmityksen. Pyörä on mitä mainioin matkapeli, kunhan vauhdit pysyvät kohtuullisina. Moottorin luonteeseen ei oikein sovi parinsadan vauhti ja silloin bensankulutuskin kasvaa reilusti. Ennen Gessua minulla oli Bemareista 100RT, 1100LT, 1200LT, 1200RS ja 1200GT. En oikein usko noihin matkamalleihin enää palaavani, GS on mainio vekotin Suomessa ja suurelta osin ulkomaanmatkoillakin. Ainoastaan pitkät siirtymät moottoriteillä saavat miettimään, että joku muu pyörä voisi olla mukavampi. Ehkä olen tullut vanhaksi, mutta ainakaan minulle ne moottoritiet eivät ole enää elämän tarkoitus.
 
Kysymyksen kai voi yleistää: Onko olemassa yhtä kaikkeen hyvää pyörää? Sanomattakin vastaus on jo selvä - Ei. On tietty pyöriä, jotka ovat kohtuullisen hyviä kaikessa ja vielä hieman parempia joillain alueilla. Siitä riippuen mille osa-alueille vahvuudet sattuvat kai sitten määräytyy millä pyörällä sitä eniten nauttii ajelusta. GS ilmeisesti on kohtuullisen hyvä vähän kaikessa ja siksi aika suosittu vekotin.

Nyt LT:n makuun päässeenä voin todeta, että ei kyllä ihan heti tule vaihdettua mihinkään (edes GS'ään). LT:n katteiden ja mukavuuden jälkeen voisi olla melkoinen antikliimaksi.

[Start dreaming]
Tietty, jos joskus alkaisi rikastua tämän köyhtymisen sijaan, voisi ajatella pitävänsä tallissa muutamaa erityyppistä pyörää
[/Start dreaming]
 
Pian vuoden verran LT:n "kopissa" istuneena haave laajemmasta vapauden tunteesta niin tievalintojen kuin itse ajamisen suhteenkin alkaa vaivata mieltä.
Jotain taikaa näissä gessuissa ja niillä ajamisessa täytyy olla, ei niitä niin valtavia määriä muuten olisi liikenteessä, varsinkin Keski-Euroopassa.

Eräs mieltä vaivaava epäilys haaveilemista kuitenkin rajoittaa: Persjalkaisten lajiin kuuluvana (174 cm) kintut riittävät nipin napin LT:n istuimelta maahan. Onko Gs käytännössä niin korkea, kuin mitä tekniset tiedot antavat ymmärtää, vai painuvatko  enskapyörän jouset istuttaessa niin paljon kasaan, että keittiötuolia ei tarvitisi kuljettaa mukana?
 
GS on korkea, mutta tilannetta voi onneksi sentään vähän korjata omilla valinnoillaan. PerusGS matalalla satulalla, sillä pärjää hyvin lyhyempikin. Minulla on GS A:ssa se Baehrin satula, joka on hivenen alkuperäistä korkeampi ja leveämpi. Aina ei 187cm pituuskaan tunnu olevan tarpeeksi, eteen tulee tilanteita, joissa joutuu vähän punnertamaan. Vastaavasti tämä pyörä antaa mukavan väljän ajoasennon, eikä tien päällä jalkoja lepuutellessa tarvitse pelätä kengänpohjien kuluvan.
 
Minulla ainakaan ei ole enään paluuta GS:ää edeltävään elämään. Nykyisellä ajettu kyllä vain 50tkm ja pahin/ainoa ns. rikkoutuminen on pitkienvalojen polttimen menetys.
Tullut laitettua jonkin verran lisäpalikoita, adv:n pleksi ja Torateciltä siihen vielä pienempi päälle, "kurasuojat", norsunkorvat, kahvojen siirtopalat jne. jne. noita lisäpalikoita on saatavissa niin valtavasti että pyörän kyllä saa istumaan vaikka millaiselle ruumiin rakenteelle.

Enään ei kiinnostakkaan ajella motareita 200 nopeuksia, nykyinen toimii 150-160 nopeuksissa jopa paremmin kuin ns. matkapyörä, varsinkin sivutuuliherkkyys on huomattavasti pienempi.

Korkeus saattaa joskus vielä yllättää, tänäkin kesänä Alpeilla "kaato paikalla" alokasmainen virhe eikä tullut huomioitua kuinka kalteva parkkipaikka oli, ja oikea töppönen ei yltänytkään maahan.
Kaksi päällä täydessä pakkauksessa vaatii kaupunkipujottelu myös hieman ronskimpaa otetta kuin monella muulla pyörällä.
 
Näitä pyöränvalintaohjeita ja -kommentteja on kiva jakaa kun tietää, että jokainen funtsaa niitä tasan omasta vinkkelistään ja kyse on mitä subjektiivisimmasta asiasta.
Eihän muuten markkinoilla tarjolla olevien pyörien kirjo olisi niin laaja kuin se nykyään on.

Kyllähän se niin on, että pyörän ENSIsijainen käyttötarkoitus (jos ei finanssipuolta tarvitse huomioida) sanelee sen, millä sitä mieluiten ajelee. Ja näitä eri käyttötarkoituksia vartenhan pyörät on rakennettukin. C-A-D oli just oikeassa siinä, että jotkut on parempia yleispyöriä kuin toiset. Gessu on varmaan hyvä kompromissi. Ei sillä oikealle kurapyörälle pärjää silloin kun vakavissaan lähdetään kuraspooriin ja yhtä varmasti Gessun kuski tai matkustaja puutuu/paleltuu/kastuu aiemmin kuin LT:llä matkustavat silloin kun puhutaan satojen kilometrien päiväreissuista maanteillä.
Mutta nämä on makuasioita!

Jokaisella on tarpeensa ja preferenssinsä. Itsellä se on jo näin ikämielessä vuosisadan jälkipuoliskolle ehdittyä kyllä tuo Mukavuus sekä itselle että matkustajalle. Kun ajelut ovat valtaosaltaan työreissuja säässä kuin säässä, niin ei sen enempää Gessu, uusi RT tai GT:kään (jollaisilla on ollut tilaisuus koeajaa sentään enemmänkin kuin korttelin ympäri) täytä alkuunkaan LT:n saappaita.

Tähän väliin kehtaan tunnustaa senkin, että olen vasta aikuisiällä hankkinut oman mopon ja aloitin LT:llä. Kun sitten aikanaan ensimmäisen kerran kokeilin ns. "tavallista" pyörää oli se Gessu. Puolentoistasadan kilometrin ajon jälkeen totesin, että jos olisin aloittanut moottoripyöräilyn oikeaoppisesti jollain pienemmällä nakupyörällä, olisi koko homma saanut osaltani jäädä sikseen. Kyllä se LT:n "koppi" oli jo minut ehtinyt poispilata ja vasta tuon kokemuksen jälkeen osasin nostaa hattua moottoriteillä tuulen ja sateen riepotuksessa täristeleville OIKEILLE moottoripyöräilijöille  
bowdown.gif
Itse en yksinkertaisesti nähnyt hommassa riittävästi hohtoa, että olisin moiseen viitsinyt ryhtyä.
blush.gif
Ja taas lisää makuasioita...
biggrin.gif


Sekin on totta, että kaikki pyörät vaatii tehtaan jäljiltä enemmän tai vähemmän "parantelua". Satulat menee äkkiä uusiksi, samoin tuulilasit, stongaa pitää säätää, jalkatappeja pudottaa, valoja parannella jne. LT ei siinä tee poikkeusta muihin pyöriin. Paitsi ehkä siinä, että tilaa ja mahdollisuuksia mukavuusvarusteille on enemmän kuin muissa - jos niitä siis haluaa viritellä.

Mutta noilla keinoillahan se pyörä sitten lopulta (toivottavasti) istuu itselle parhaiten.  
062802jumpie_prv.gif


t. pozo

062802moto_prv.gif
 
Jokaisella on tarpeensa ja preferenssinsä.
Nii-in.
Ne kun vaan tiedostaisi tarpeeksi hyvin, ja osaisi valita pyörän sitä mukaan.
Melko helpostihan tuo vajaa 7 000 km vaihtelevassa euroopan säässä LT:llä meni parissa viikossa. Mitä nyt vähän kytkin ("no tälle vuosimallille silleen tyypillistä kolmessakympissä") luisti, ja ajonesto jumittui ( " No ne nyt vähän joskus silleen...")
Onneksi  BMVLT... mikäs se jatkonytolikaan-kokoontumisessa näistä kokemuksista ja  mieltymyksistä eri vaihtoehtojen suhteen ( kirj.suom. preferenssi-sanasta)  voidaan toivon mukaan vääntää laajemminkin.    

- "Tunne itsesi", sanoi joku antiikin filosifi arvoituksellisesti joskus taannoin.  
- Ei helppo heitto häneltä.
 
No, niinno..
Eilen palatiin reissusta GS:llä. 5477 kilsaa, 14 päivää.
Navigaattorilla navigoitu: 5120 kilsaa, 70:56 tuntia, josta liikkeellä 61:55. Liikkeen keskinopeus 82.7, maksiminopeus 173.
Käytiin Normandiassa. Tukikohtana Bayeux, jossa 5 yötä.

Matkalla kerkesi ajateleman sitä, että jos haluaa kauas, niin sinne on pitkä matka. Jos tuosta jatkaisi esimerkikisi Espanjaan, niin aikaa pitäisi varata ainakin viikko lisää TAI nostaa keskinopeutta siirtymillä ja pidentää ajoaikoja. Tyypillisesti ajopäivinä istuttiin 6-7 tuntia, mikä tarkoittaa ~1-2 tankillista bensaa.
GS:llä ajeltiin siirtymämatkat tuollaista 130-140 vauhtia, mikä on ihan hyvä vauhti pohjoissaksan tukkoisilla bahneilla. Pikkuteillä keskinopeus romahtaa jonnekin 60:n paikeille, kun rekat ja kylät tukkii.
Matkasportilla saisi lisää vauhtia, mutta mukavuutta ei varmaankaan, joten ajoaikojen pidennys ei onnistu. Laivalla saisi vauhtia ja mukavuutta, mutta miten iso ja raskas kulkee siellä pikkuteillä? Uppoaako laiva, jos edessä onkin hiekkapätkä?
Autaisikohan pelkkä Adventuren pleksi ja sivusiivet?

Jotenkin noista kommenteista jää vaivaamaan se epäilys, että GS:n jälkeistä elämää ei sittenkään ole ja tässä on kyseessä niinsanottu terminaalitila.

Adven pleksi+sivusiivet+Öhläriltä jouset (takajousi alkaa olla jo ehtoopuolella, kun korkeus + vaimennus pitää laittaa kormatuna tappiinsa)+jostain lisätankki ?

Lähtisköhän se tosta?

FIN_GSer
 
Jotenkin noista kommenteista jää vaivaamaan se epäilys, että GS:n jälkeistä elämää ei sittenkään ole ja tässä on kyseessä niinsanottu terminaalitila.
No sittenhän asiat on ihan kohdallaan
062802jumpie_prv.gif
.

Mitäs sitä moponvaihtoa miettimään, jos omaansa on tyytyväinen. Sama vika täälläkin...
biggrin.gif


Ja pikku virittelyjen suunnittelu pitää mielen virkeänä muutenkin.

t. pozo

062802moto_prv.gif
 
Alleskönner sanovat germaanit GS:stä, siis kaikentaitaja härmäksi. Sitä se todella on: autobahnilla ei taatusti niin suojaava ja vakaa kuin LT (jota en koskaan ole ajanut) tai RT (jolla ajoin kolme vuotta ja 45 tkm), mutta taittaa autobahnia surutta 150-160 km/h. Mutkateillä gessu sitten pesee koko porukan eikä soratie ole tuskaa vaan juhlaa - LT:n soraominaisuuksista ei edelleenkään kokemuksia, mutta eipä juuri kohdallekkaan ole siellä sattunut. RT:llä pärjäsi sorateilläkin, muttei ajaminen siellä varsinaisesti nautinnon puolelle mennyt.
Eka puimurini oli 1100Gs jota seurasi RT, koska kuitenkin haluan itse valita tiet joita ajan oli valinta lopulta helppo - 1200GS.
 
Se minulle ei ole vielä selvinnyt, miksi saksalaiset tykkäävät niin paljon GS:stä, heistä useimmilla kun tuo sorateillä nautiskelu jää väkisten aika vähiin. Vaikka Gessulla päästelee moottoriteilläkin ihan ilokseen, kyllä se parhaimmillaan on pienemmillä ja huonommilla teillä. Eli semmoisilla kuin Suomen tiet usein ovat. Olen ajanut 1200LT:llä yli 50000km, eikä sitä enää ole yhtään ikävä. Hieno pyörä, mutta ei enää minulle. Nyt ei tarvi enää matkaa suunnitellessa miettiä, mihin uskaltaa pyörän takia mennä, mihin ei... Olis saattanu LT tykätä huonoa Alpaanian ryteiköissä.
tounge.gif
 
Kaiken muun minä ymmärrän Gessujen suosiosta mutta sitä moottoria en käsitä. Eikös se ole keksitty jo 1927.
smile_org.gif
 
Vanha keksintö boxeri on, niin kuin on rivinelonen, twini, veekakkonen ja kaikki muukin mikä kuljettaa nykypyöriä.
 
On se hienoa että maailmasta löytyy motoristeja jotka on noin käsittämättömän tyytyväisiä omaan mopoonsa. He ovat omansa löytäneet.
buttrock.gif

Pari kesää tässä ollut työlistalla GS:n koeajo, kai se hetki vielä joskus koittaa ...
sport05.gif
 
Hei;

Tänään Keski-Euroopan reissulta palanneena, ajoa tuli yhteensä R1200GS:llä 6200 km (16 päivää).  Mitä enemmän tällä pyörällä ajaa sitä vahvemmin siihen rakastuu varsinkin  pitkänä miehenä.  Missään muussa pyörässä ei ole näin hyvää leppoisaa ajoasentoa pitkälle.

Öhlins kaikilla säädöillä takana ja Metzeler Roadtec Z6:t renkaina tekee tästä upean ajettavan asfaltilla.  Kuormaa pyörän päällä oli yhteensä 250kg (=yli sallitun), vaikea tätä on saada sallitun rajoihin kun kaksi päällä matkustaa kuljettajan ollessa jo aikuisen painoissa (yli 110 kg)

Pisin päivämatka Ruotsin halki Hampurin eteläpuolelle teki tasan 1000 km/ 13 h, mielessä kävi vielä vaihtoehtona ajaa Rautaperseajo saman tien ja täräyttää yöllä Mucheniin, mutta järki voitti ja jäin yöksi pikkukylän hotelliin.

Matkanopeutena moottoritiesiirtymillä 130-150 km/h riippuen hiukan tuulista ja maan nopeusrajoituksista.  Tulihan sitä kokeiltua yli 200 km/h GPS:n kanssa ilman laukkuja ja yksin.

Tankkaus noin 300 km välein ei haitannut minua, sillä takamatkustaja kaipasi jaloittelu-ym. taukoja jo näissä kilometreissä.  Kuljettaja olisi istunut mielellään vaikka koko päivän ja yön pyörän päällä. Jos takapuoli puutuu, niin sitä voi ajaa hetken aikaa vaikka seisaaltaankin.


    Tekisi mieli heti uudelle reissulle    
sport05.gif
 
Luin tuon fineven kommentin vaimolle. Tämä ihmettelemään, jotta kulkeeko sinulla koira mukana matkustajana? Sattuisi kuulemma tuo maininta velvollisuuksista (ulkoiluttaminen ym) hyvin kuvaan...
wink.gif
biggrin.gif
 
Täytyy kyllä sanoa, että Ruotsin läpiajo on yhtä helvettiä. Meinataan sekä rouva että minä nukahtaa ihan väkisin. Toinen hassu juttu Ruotsissa on se, että rupeaa tekemään mieli mäkkärin safkoja.

Olitteko muuten yötä Hollenstedtissä?

FIN_GSer
 
En osaa sanoa tuosta GS:stä kun on jäänyt haaveeksi, mutta vaihdoin keväällä R1100RT:n uuteen TDM jammuun ja en tällä retkellä ole sitä katunut. Tuossa maanantainakin oli Wolfsburgissa tuollaiset 33-35 astetta lämmintä ja kun vaan ajattelinkin millaista tuskaa siinä lämmössä RT:llä ajaminen olisi ollut niin ei kiitos. Uskoisin että RT sopii autobahnalle, mutta jos oikeasti haluaa nähdä maailmaa niin GS:sän tapainen pyörä on enempi kohdillaan.
 
Back
Ylös