Jauhetaas taas vähän tästä samasta...
Mutta uudelta kantilta. Monissa yhteyksissä, lähinnä lehdistä, olen lukenut juttuja kilparadoilta ja rata-ajosta yleensäkin, että v-koneet tarjoavat paremman pidon (engl. traction) mutkista lähdettäessä. Ja että vinkkelillä on helpompi "löytää" pitoa jne. Rata-ajoa en ole harrastanut, mutta jonkun verran olen molempia moottorityyppejä kokeillut, ja täytyy sanoa, että tätä asiaa en ymmärrä.
Minun vajavaisen järkeni perusteella homma menee näin: Rivinelkussa ulommaiset sylinterit ja keskellä oleva sylinteripari ovat yhtä aikaa ala- ja yläkuolokohdassa. Siis ulommat ylhäällä ja sisemmät alhaalla ja päinvastoin. Näin saadaan rivinelonen teoriassa täydellisesti tasapainoon värinöiden suhteen, ja kun sytytysjärjestykseksi laitetaan 1-2-4-3 tai 1-3-4-2 saadaan myös käynti tasaiseksi. Eli sytytys tapahtuu tasaisin väliajoin eri pytyissä, ja käytännössä koko ajan jossakin sylinterissä on meneillään työtahti. (Ja itse asiassa jokainen nelitahtimoottorin tahdeista on koko ajan käynnissä jossain pytyssä, esim 1-imu, 2-puristus, 3-poisto, 4-työ.)
Kun kyseessä on nelitahtimoottori, on tällaisen tasaisen käynnin saavuttamiseksi aina käytettävä neljän monikertana olevaa sylinterilukua. Jos otetaan käyttöön viides sylinteri, toimii se epätasaisuutta aiheuttavana komponenttina niin käynnin kuin tasapainotuksenkin kannalta.
Teoriassa mielestäni hyvä pito edellyttää mahdollisimman tasaista vetoa, ja sellaisen tarjoaa em. tavalla toimiva rivinelonen. Kuitenkin kaikissa minua viisaammissa lähteissä sanotaan v-koneella olevan helpompaa löytää hyvin pitoa rata-ajossa. Ja tästä syystä kuulemma vinkkelit (lähinnä Hondan v-5) menestyy MotoGPssä. Ja samasta syystä Yamaha on kuulemma vaihtanut rivinelosen sytytysjärjestelyn ja kampiakselin mallin sellaiseksi, että se muistuttaa v-nelosta? Uusimman engl. Bike-lehden mukaan Kawasaki käyttää edelleen perinteistä "screamer"-rivinelosta tavanomaisella sytytysjärjestelyllä, ja osittain siitä syystä ei pärjää. Ts. kuljettajille tuollainen moottori on tehokas, mutta armottoman vaikea ajettava. (Kuitenkin edelleen lähes kaikki katukyykyt käyttävät perinteistä rivinelkkua, kuinka kauan?)
Eli selittäkääpäs fiksummat tämä: Miksi veekone epätasaisella sytytyksellä ja epätasaisemmalla käynnillä päihittää tasaisesti vetävän rivinelkun?
Mutta uudelta kantilta. Monissa yhteyksissä, lähinnä lehdistä, olen lukenut juttuja kilparadoilta ja rata-ajosta yleensäkin, että v-koneet tarjoavat paremman pidon (engl. traction) mutkista lähdettäessä. Ja että vinkkelillä on helpompi "löytää" pitoa jne. Rata-ajoa en ole harrastanut, mutta jonkun verran olen molempia moottorityyppejä kokeillut, ja täytyy sanoa, että tätä asiaa en ymmärrä.
Minun vajavaisen järkeni perusteella homma menee näin: Rivinelkussa ulommaiset sylinterit ja keskellä oleva sylinteripari ovat yhtä aikaa ala- ja yläkuolokohdassa. Siis ulommat ylhäällä ja sisemmät alhaalla ja päinvastoin. Näin saadaan rivinelonen teoriassa täydellisesti tasapainoon värinöiden suhteen, ja kun sytytysjärjestykseksi laitetaan 1-2-4-3 tai 1-3-4-2 saadaan myös käynti tasaiseksi. Eli sytytys tapahtuu tasaisin väliajoin eri pytyissä, ja käytännössä koko ajan jossakin sylinterissä on meneillään työtahti. (Ja itse asiassa jokainen nelitahtimoottorin tahdeista on koko ajan käynnissä jossain pytyssä, esim 1-imu, 2-puristus, 3-poisto, 4-työ.)
Kun kyseessä on nelitahtimoottori, on tällaisen tasaisen käynnin saavuttamiseksi aina käytettävä neljän monikertana olevaa sylinterilukua. Jos otetaan käyttöön viides sylinteri, toimii se epätasaisuutta aiheuttavana komponenttina niin käynnin kuin tasapainotuksenkin kannalta.
Teoriassa mielestäni hyvä pito edellyttää mahdollisimman tasaista vetoa, ja sellaisen tarjoaa em. tavalla toimiva rivinelonen. Kuitenkin kaikissa minua viisaammissa lähteissä sanotaan v-koneella olevan helpompaa löytää hyvin pitoa rata-ajossa. Ja tästä syystä kuulemma vinkkelit (lähinnä Hondan v-5) menestyy MotoGPssä. Ja samasta syystä Yamaha on kuulemma vaihtanut rivinelosen sytytysjärjestelyn ja kampiakselin mallin sellaiseksi, että se muistuttaa v-nelosta? Uusimman engl. Bike-lehden mukaan Kawasaki käyttää edelleen perinteistä "screamer"-rivinelosta tavanomaisella sytytysjärjestelyllä, ja osittain siitä syystä ei pärjää. Ts. kuljettajille tuollainen moottori on tehokas, mutta armottoman vaikea ajettava. (Kuitenkin edelleen lähes kaikki katukyykyt käyttävät perinteistä rivinelkkua, kuinka kauan?)
Eli selittäkääpäs fiksummat tämä: Miksi veekone epätasaisella sytytyksellä ja epätasaisemmalla käynnillä päihittää tasaisesti vetävän rivinelkun?
