Erittäin mielenkiintoinen keskustelu kaikenkaikkiaan, tätä on ollut mielenkiintoista ja opettavaista lukea.....Nämä hommat ovat vähän kuin matematiikka. 10 - 11 = 0 ensimmäisellä luokalla, sitten kerrotaan, että se onkin jotain muuta. Alussa rengaspaineet ja tapa ajaa radalla opetetaan toisin, sitten kun vauhti kasvaa, pitää oppia vanhoista eroon. Ennakoivan ajon kurssilla opetetaan paineet pitämään kylmänä siinä 2,5 pinnassa, jarruttamaan neljällä sormella ja jarrutus lopettamaan ennen mutkaa, mutka ajamaan tasakaasulla ja suoralla sitten vasta pyörän pystyssä ollessa kaasua. Kisahommissa saattaa mennä nurin tai jäädä toisen jalkoihin noilla neuvoilla.
Hevonoja katkoi reitensä kun oli tieto paineista väärä, itselläni meinasi takarengas hajota kesken ajon kun en tajunnut profiilin 55 olevan ihan eri asia kuin profiilin 50 (R1:ssä +200 nopeuksissa 55-profiilin rengas otti kiinni swingin hitsaussaumaan ja melkein puhkoi renkaan). ...
Jukka
Olen aloittelija näissä hommissa, menossa ensimmäinen ratakesä, takana 10 ratapäivää ja n 1200 rata-km ja yhdet lipat. Tässä yhteydessä nimenomaan lippoihin viitaten haluankin jakaa oman vähäisen kokemukseni renkaista, paineista ja rataharrastuksen aloittamisesta. Toivottavasti joku harrastusta aloittava tästä kokemuksesta hyötyy ja välttyisi samalta.
Kävin minäkin katumotoristille sopivan mainion ja maineikkaan EAK:n, jossa nimenomaan painotettiin että "älkää sitten uskoko niitä netin foorumeita ja ratamiesten juttuja rengaspaineista, pitäkää vaan katupaineet kumeissa". No näin tein: E2.5 / T2.9 (kylmänä), kumit Cebarin ensiasennusrenkaat Michelin Pilot Sport tms tourinkinakit.
Radallekin pääsin ja ajamaan aloin. Jossain vaiheessa vauhtikin kasvoi, ajoasento alkoi näyttää vähän rata-ajolta jne. Kaikki oli kivaa kunnes yhtäkkiä Alastaron Lemminkäisessä perä lähti alta, aivan kuin Jumalan iskusta.
Renkaan jälki asfaltissa ennen kaatumista oli kuin lyijykynäviiva eli kummi oli ollut kivikova; tähän kun vielä yhdistettiin ylijäykkä takajousi niin ei ollut ihme että lähti. Tuskinpa mopo pysyy maapallossa kiinni 2 mm kokoisella "contact patchilla" ja kovalla perällä...
Kiitos kaikille kokeneille ratamiehille, sain apua ja neuvoja. Paineita säädettiin alemmas ja takajousta löysennettiin. Ne ensiasennuskumitkin kului loppuun ja nyt on alla hiukan tiukemmat kumit (Diablo Rosso) - eihän nuokaan nyt mitkään kisakumit ole, mutta hyvin tuntuu piisaavan mulle tässä vaiheessa. Niin ja kylmäpaineina olen pitänyt radalla E2.1-2.2 ja T2.0-2.1
Ehkä tämäkin kirjoitus leimataan EAK-kouluttajien toimesta "ratamiesten höpinöiksi", mutta siitä huolimatta annan vilpittömästi ratahommia aloittelevalle seuraavat neuvot/kommentit:
- Jos harjoittelet radalla pelkästään katuajoa (eli max nopeus = "moottoritienopeus" ja max mutkanopeus on seututieluokkaa) ja polvet pysyy tankissa kiinni niin silloin katupaineet on ok.
- Jos ratailu alkaa kiinnostaa ja nopeudet kasvaa, niin laskekaa niitä paineita. Aluksi vaikka 2.9=>2.5; 2.5=2.2 jne. Kyllä sen huomaa jos tassu on liian pehmeä ja muljuaa, sitten vaan korjaa painetta ylöspäin. Mieluummin pehmeällä tassulla maassa kiinni kuin kivikovalla tangentin suuntaan.
Tässäpä tätä vähäistä kokemusta. Hyvää ratakesää kaikille!