Itse olen käynyt vasta kahdesti radalla ja hauskaa puuhaahan se on. Mielestäni tuosta jarruitta ajamisesta voisi vinkata vielä selkeämmin heti alusta pitäen hitaan ryhmän koulutuksissa, koska ainakin omasta mielestäni se toden totta on aloittelijalle paras tekniikka. Napakasti jarruttamalla saa kuitenkin pyörän helposti pois balanssista ja sitten sen mutkan läpi tulee huojuttua miten sattuu, eikä puhtaan ajolinjan etsimisestä ole tietoakaan.
Olen vieläpä antanut itseni ymmärtää, että ilman jarruja ajamalla voi itse asiassa vetää ihan todella koviakin kierrosaikoja... Oma lukunsa on vielä integraalijarrut sun muut himmelit joilla voi saada vaikka takarenkaan lukkoon helpohkosti.
Minulla on alla VFR 750 ja olen noilla kahdella keikalla tehnyt seuraavia havaintoja hitaan ryhmän vauhdeista. Hyvinkin uusilla ja urheilullisilla pyörillä ajavien kuskien perässä on tuntunut joskus köröttelyltä mutkaosuuksilla. Tämä on totaalisen fine, tuntumaahan siellä kaikki hitaan tyypit ottaa omiin rakkineisiinsa, joissakin seteissä joku voi keskittyä vain esim. katseen suuntaamiseen ja ajaa siksi rauhallisemmin tms. Lisäksi molemmilla kerroilla on hitaasta ryhmästä löytynyt varmaan ainakin puolet myös itseä nopeampia kuskeja.
Koittelee vaan ohimoa, että molemmilla kerroilla hitaassa on ollut sankareita, joiden tyyli on, että vaikka mutkissa mennään rauhallisesti, niin kun sitten se suora aukeaa, kierretään vehkeestä lutku auki niin täysillä kun uskalletaan ja tosiaan kokeillaan niitä huippuja. VFRllä ei pärjää oikeille sporteille suorilla eikä mutkista avauksissa mitenkään, joten sitten suoralla seurataan katseella kun se gikseri painuu keula kevyenä horizonttiin, ja tokassa mutkassa olenkin jo taas kontissa.
Itse olen yrittänyt ainakin päivän viimeisiin setteihin asti ajaa suorilla "maltillista" vauhtia, jotta oikeasti nopeammat pääsee reippaasti ohi. Näistä nopeuseroista mainitaan kyllä hitaan ryhmän koulutuksissa, mutta pitäs ehkä vielä enemmän kehottaa semmoseen itsekriittiseen havainnointiin, että jos joka kierroksella ohitussuoran alussa porukkaa tulee/pyrkii ohi (esim. käy rinnalla muttei pääse ohi!), ÄLÄ aja sitten itse niitä suoria hampaat irvessä, "täysillä"! Yksi ongelma on toki se, että kaikki hitaan ryhmän tyypithän eivät käy kuuntelemassa koulutusryhmän tarinoita, joten ainoa yhteinen briiffinki on kuljettajakokous. Siellä taas keskiryhmän ja nopean tyyppejä ei välttämättä kiinnosta kuunnella hirvittävän pitkällistä hitaan ryhmän osallistujille kohdistettua epistolaa.
Kuten aiemmin mainittua, omilla ratakäynneilläni on ainakin ollut helposti mahdollista etsiä hitaastakin ryhmästä sopiva tyhjä rakonen esim. ajamalla kerran varikon läpi. Lisäksi porukka yleensä harvenee päivän viimeisien settien lähestyessä. Nopeuserojen hallinta lienee vähän 2-piippuinen kysymys, rata-ajonhan pitäisi nimen omaan olla sitä varten että oman pyörän suorituskyvyn rajoja saa testata turvallisessa ympäristössä. Vaikka se sitten tarkoittaisikin sitä, että mutkissa ajetaan körötellen ja suorilla urut auki.
Noh, malttia vaan omaan sipuliin jos joiltakin muilta sitä puuttuisikin...
