Pyörän osto Argentiinasta, onko kokemuksia? Oman rahtaus vs. uuden osto

[Arlington_Beech]

Pyörän osto Argentiinasta, onko kokemuksia? Oman rahtaus vs. uuden osto

Olen tässä jo jonkin aikaa suunnitellut prätkä reissua Amerikan mantereelle ja isoin kysymysmerkki toistaiseksi on pyörän paikalle saaminen. Onko mitään järkeä rahdata pyörää Euroopasta käsin, kun kustannuksia kertyy noin 1300e per suunta, jos paikan päällä myydään pyöriä edulliseen hintaan? Itselleni ei ole niin väliä millä merkillä tai mallilla reissun tekisi ja esimerkiksi Suzuki DRZ400 ovh. Argentiinassa näyttäisi olevan 2600e. Kaksi päällä toki voisi olla isompikin pyörä, mutta kyllähän tuolla pärjäisi.

Minkälainen paperisota mahtaa syntyä jos Suomen kansalainen jolla on Britti ajokortti haluaa ostaa ja vakuuttaa pyörän Argentiinassa ja ajaa sillä mantereen läpi.

Pohjois-Amerikassa tuon pyörän myyminen on varmasti melko mahdotonta (ellei esim. satu löytymään jotakuta joka haluaisi ajaa saman matkan toiseen suuntaan), mutta vaikka pyörän 'hylkäisi' reissun lopuksi on rahaa pyörään kulunut suunilleen yhtä paljon kun oman rahtaukseen.

Onko kukaan toiminut vastaavalla tavalla, mitä tulisi ottaa huomioon?

 

[guide5]

Muistelen erään tutun sanoneen, kun jenkeissä ajoi mantereen läpi rahdin olleen 1000€ luokkaa, mutta oliko kyse meno vai meno paluusta en muista, joten jos se olisi meno niin koko rahtaus olisi 2000 ja tietäisi millä ajaa. On kyllä kohtuu nihkeetä noissa maissa kun pyörä leviää tienpäällä.

 

[pecha]

Voin olla väärässäkin, mutta muistelen että Argentiinasta ostamisessa saattoi olla joku hankaluus, miksi ei ainakaan ihan nopeasti saanut omiin nimiin. Jos selaat tätä matkailuosiota vähän alaspäin, niin löydät suomalaispariskunnan, joka on tällä hetkellä matkalla siellä omalla pyörällään, jonka laivasivat Buenos Airesiin, ja jo toista talvea peräjälkeen ovat alueella, heiltä varmaan kannattaisi kysyä.

1300 (one-way) kuulostaa melkeinpä lentorahdin hinnalta. Olen itse rahdannut meriteitse keskikokoisen pyörän Sydney-Hki karvan vajalla 700 eurolla, tästä tosin pian 4v aikaa, eikä rahtaukset muutenkaan ole kaikkialla täsmälleen saman hintaisia (mainitun pariskunnan mielipidekin oli muuten, että rahtaus E-Amerikasta Eurooppaan päin on samalla reitillä huomattavasti huokeampaa, voin sen hyvin uskoakin). Tuntuu muuten käsittämättömältä, että Suomi-Italia rekkarahtauksesta pyydellään tänä päivänä melkein tuota samaa 700 euroa!

Siinä on muutenkin vähintään miljoona asiaa, mitkä vaikuttaa kokonaiskustannuksiin, mm. se, kuinka väsymättömästi jaksat itse etsiä huokeinta ja asiansa osaavinta rahtiagenttia. Jos vaan ihan itse haluat mennä jonnekin, se on helppoa, senkus lompsit vaikka matkatoimistoon ja kerrot, minne mentäisiin. Mutta rahtauksissa ei oikeastaan mitään tällaisia palveluja ole valmiina olemassa (taikka sitten ne on hyvin kalliita), eikä jonkun yksittäisen mp:n rahtaus varmasti ole kenellekään mikään kultakaivos, vähänkin isommat firmat saattaa koittaa pysytellä moisista ´nappikaupoista´ kokonaan erossa. Ja ainakaan lentona et edes pysty saamaan pyörää ihan itse lentokoneeseen, koska tarvitset tahon, jolla on valtuutus kirjoittaa Dangerous Goods-asiakirja. Lisäksi voi hyvin olla, että tarvitset jälleen (maksullista) agenttia esim. siellä Buenos Airesin päässä, riippuu mm. kielitaidostasi, ja onko sinulla minkä verran aikaa ja miten pitkä pinna.

Rahtaamiskokemukset vaihtelee suuresti mm. edellämainituista seikoista riippuen, sekä siitä minne olet menossa, mutta yleensä se on parhaimmillaankin vähän sellaista työlästä ja ärsyttävää puuhaa. Ofiisista toiseen ravaaminen taksilla voi sekin kasvattaa kulupuolta yllättävästi.

Oman mopon viemisessä paikanpäälle taas on hyvinä puolina, että sitten tiedät tarkalleen, missä kunnossa se on. Ja olet voinut varustella sen valmiiksi, hankkia vaikka mahdollisesti jonkun varaosankin mukaan, sekä hankkia sille tarvittavat asiapaperit (pl. temporary import permit ja mahdollinen rajavakuutus) jo etukäteen. Omaansa tuskin kannattaa ihan lyhyelle reissulle alkaa viemään sinne, mutta jos joku mannertenvälinen retki mielessä, niin sitten ehkä hyvinkin.

Omaa kokemusta ei tuolta päin ole, mutta mitä on noita ulukomaanvoorumeita tullut seurailtua, niin Buenos Aires (lento / laiva) ja Chilen Santiago (lento) tai Valparaiso (laiva) tuntuu olevan yleisimmät rahtauksen määränpäät, siis mantereen eteläosassa.

 

[Juutana]

Eihän tuossa muita suuria ongelmia ole, kuin vakuuttaminen ja rekisteröinti. Kumpikin lienee normaalihermoiselle kaverille tekemättömiä paikkoja latinalaisessa amerikassa. Itse kun ostin moottoripyörän Uruguayssa, sen vakuuttaminen ja rekisteröinti oli hoidettava paikallisen kaverin nimiin. Omiin nimiini sitä ei olisi voinut saada kun ei vakituista osoitetta, tileineen, paikallisine työnantajineen yms. ollut olemassa.

Lentorahtina tuli tavaraa TNT:llä 2007-2008 Uruguayhin noin 2e/kg (~300kg paketteja, alv 0%) hinnalla. Matkassa kesti lentämälläkin viikosta kuukauteen. Pahimmillaan tavara seisoi Santiago de Chilessä kun joku apina oli Pariisissa todennut Montevideon koneen olevan täysi. Onhan se Santiago ihan vieressä jos karttapallolta katsotaan, mutta reaalielämässä välissä on n. 5000km ja Andit. Jefeltä toisen luokse juokseminen alkoi vituttaa tosissaan vaikka meillä oli käytössä viralliset agentit tullausta ja pakettien liikuttelua varten.

Tarkkaa tietoa ei allekirjoittaneella ole BA:n sataman toiminnasta, mutta se, että työmaan aikana sitä kutsuttiin logistiikan mustaksi aukoksi, ei anna siitä kovin mairittelevaa kuvaa.

Kaikenkaikkiaan kun noita omia kokemuksia sieltä ajattelee, niin silti rahtaisin sinne oman pyöräni. Parasta olisi jos siellä päässä olisi joku tuttu paikallinen jonka kanssa asiaa voisi hoitaa.

 

[pecha]

DR-Z400 on oikein erinomainen kampe huonokuntoisille teille tai vaikka vähän sinne tiestön ulkopuolellekin, YKSIPÄÄLLÄ. Mutta jos siihen päälle pitäisi istuttaa kaksi ihmistä + jonkinmoinen määrä matkatavaroita, se alkaakin olla aika pirun kaukana optimaalisesta. Suoraan sanottuna en lähtisi moista edes yrittämään, tai ainakin siihen tarvittaisiin aika hevejä modauksia. Silti voisi tulla ongelmia, ei tuollaista laitetta todellakaan ole suunniteltu kantamaan raskasta kuormaa.

Buenos Airesissa muuten kuuluu olevan sellainen monen matkailijan käyttämä pulju kuin DakarMotos, mistä varmaan kannattaisi kysellä neuvoja, jos olet ihan aikuistenoikeasti menossa. Tiedä vaikka heidän kauttaan järjestyisi joku vähän soveliaampi peli (jos siis on tarkoitus 2-päällä matkustaa), ja jos viet omaasi, niin vissiin pystyvät jeesimään tarvittaessa myös tullauksen kiemuroissa.

Itse muuten pyrkisin järjestämään tuonne ruiskupyörän, ainakin jos plänisi vie vähänkin Andien suuntaan. On tullut joskus ajeltua kaasutinpeleillä jossain 3000-3500 metrissä, ja jos ne on merenpinnan tasolle säädetty, niin ne nippanappa edes käy enää siellä, ellei sitten ala leikkimään suuttimien/neulojen kanssa, ja sekin on kyllä vähän tyhmää touhua, jos korkeus vaihtelee usein. Ruiskupeli ei ole korkeuksille täysin tunteeton sekään, mutta pärjää paljon paremmin. Andeilla ymmärtääkseni reitit nimenomaan kulkee monin paikoin poikkeuksellisen korkealla, siellä on useita kaupunkejakin pitkälti yli 3 kilsassa ja varmaan solatiet nousee vielä ylemmäs.