-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Pieniä kysymyksiä moottoripyörien tekniikasta
- Keskustelun aloittaja jyk4
- Aloituspäivä
vstrom sanoi:
Elämä on, ja siihen eivät väärät neuvot auta.
Villi huhu väittää että jotkut käyttävät swingissä olevia merkintöjä takapyörän linjaamiseen. Tai mittaavat akselin sijainnin (molemmilta puolin) siihen swingissä olevaan koneistettuun kiristysuraan nähden.
Tai sitten vaan kiristävät ketjut, pyöräyttävät pyörää ja toteavat "son siinä".
Tombo Armageddon
Betatestaaja
GizzerG sanoi:
Mulla teki tuommosta, kun vetopakka oli kulunut.
Ensin katsotaan silmämääräisesti, että ketju on suunnilleen suorassa eturattaan kanssa.
Sitten pyöritetään takarengasta ja katsotaan, että mihin kohtaa takaratasta ketju asettuu.
Hienosäädöllä passataan ketju kulkemaan keskellä takaratasta.
Ei se ole sen vaikeampaa, tai sitten mie en vaan osaa.
Pikakiristyksen suoritan niin, että löysään taka-akselia vähemmän kuin normaalissa ketjun kiristyksessä ja kiristän molempia säätöruuveja esim. varttikierroksen ja se on siinä.
Oletan, että kierteen nousu on molemmilla puolilla sama ja akseli liikkuu molemmilla puolilla saman verran taaksepäin.
Sitten pyöritetään takarengasta ja katsotaan, että mihin kohtaa takaratasta ketju asettuu.
Hienosäädöllä passataan ketju kulkemaan keskellä takaratasta.
Ei se ole sen vaikeampaa, tai sitten mie en vaan osaa.
Pikakiristyksen suoritan niin, että löysään taka-akselia vähemmän kuin normaalissa ketjun kiristyksessä ja kiristän molempia säätöruuveja esim. varttikierroksen ja se on siinä.
Oletan, että kierteen nousu on molemmilla puolilla sama ja akseli liikkuu molemmilla puolilla saman verran taaksepäin.
Tombo Armageddon
Betatestaaja
GizzerG sanoi:
Mulla teki tuommosta, kun vetopakka oli kulunut. Ratas siis muljahteli sivusuunnassa..
Teetin siihen sitte orkkista paljon jämäkämmän semmosen renkaan.
jos pyörä on ns uusi, niin joskus katson pitkällä passilla onko merkit paikallaan takahaarukassa. Sitten oli joskus tehty sellainen vähän kuin pitkä työntömitta jossa on kartiot kummassakin päässä, jolla voi kokeilla, että taka-akseli ja takahaarukan laakeripisteiden keskipisteet on yhtä pitkällä kummallakin puolella.
Näillä mitä on mittaillut, niin huomannut, että linja on myös aika hyvä jos takapukilla pyörittää takarengasta ja ketju rullailee siinä keskellä, tai välillä käy toisessa ja sitten toisessa laidassa, jos on koko ajan toisessa laidassa, niin pyörä on vinossa. Ketjua pitkin katsomalla myös näkee isomman virheen.
samoista syistä pidän erityisen paljon toispuoleisesta haarukasta, kun ei tarvitse tuota säädellä ikinä. Samoin kardaanipyörä on kiva.
Näillä mitä on mittaillut, niin huomannut, että linja on myös aika hyvä jos takapukilla pyörittää takarengasta ja ketju rullailee siinä keskellä, tai välillä käy toisessa ja sitten toisessa laidassa, jos on koko ajan toisessa laidassa, niin pyörä on vinossa. Ketjua pitkin katsomalla myös näkee isomman virheen.
samoista syistä pidän erityisen paljon toispuoleisesta haarukasta, kun ei tarvitse tuota säädellä ikinä. Samoin kardaanipyörä on kiva.
Kotarikuski
Betatestaaja
Tombo Armageddon sanoi:
Kotarissa taisi olla 4 laakeria takapyörässä jos muistan oikein. Rataskilvellä oli omat laakerit, tällöin kumit eivät vaikuttaneet linjaukseen.
jpee1990 sanoi:
Itse en ole öljyuskovainen, mutta pojan KTM SX65 on hyvä esimerkki. Jos sinne erehtyy laittamaan jotain kallista brandiöljyä, kytkin ei irroita kunnolla, ei lähde vaihde päällä käymään, kundi joutuu kytkin pohjassa pitämään etujarrulla paikoillaan, kamala rusahtelu vapaalta ykköstä lyödessä, ei saa vapaalle käydessä...
Kaadoin sinne sitten jotain halvinta mahdollista Motonetin Motox pienkoneöljyä, ruohonleikkuriin tarkoitettua. Kas kummaa, jo toisella öljynvaihdolla kytkin alkoi toimimaan niin kuin sen piti. Motonetissä ei ollut tuota kuin pienissä puteleissa, joten otin pänikän seuraavaksi huonointa, Delvaccia.
Ja toimii. Hyvin.
Oman kokemuksen mukaan Delvac 15w40:llä kytkin irroittaa parhaiten ( ei kolahda ), eikä muitakaan ongelmia ole.
Silti tulee käytettyä synteettistä Nesteen Turbo LXE 10w40, koska se tuntuu sopivat kesät talvet melkein minkälaiseen kalustoon tahansa, eikä hintakaan maatalouskaupassa ole kuin 75€/20 litran kanisteri.
LXE:llä kuuluu pienen pieni kolahdus vapaalta pykälälle vaihtaessa, mutta se on vaaraton ilmiö.
Silti tulee käytettyä synteettistä Nesteen Turbo LXE 10w40, koska se tuntuu sopivat kesät talvet melkein minkälaiseen kalustoon tahansa, eikä hintakaan maatalouskaupassa ole kuin 75€/20 litran kanisteri.
LXE:llä kuuluu pienen pieni kolahdus vapaalta pykälälle vaihtaessa, mutta se on vaaraton ilmiö.
jpee1990 sanoi:
Kuten tuossa jo muutkin tuumivat, niin kyllä öljylaadulla ja merkillä on vaikutusta, mutta tosiaan hinta tai valmistajan maine eivät ole valintakriteeri, vaan kokemusperäisesti kyseisessä pyörämallissa tai yksilössä hyväksi havaitun öljyn käyttö. Itsellä kawa z1000sx ei tykännyt castrolin öljystä verrattuna aiemmin koneessa olleeseen, mutten ehtinyt kerätä tarpeeksi kokemusta muista ennen pyörän poisvaihtoa.
Motulin 5100 FJR:ssä kun sattuu pidempi reissu niin lähellä 15 tkm alkaa kytkin irroittaa huonommin ja saattaa aamulla lähtiessä olla levyt tarttuneet kun liikkeelle lähtee. Aina kuitenkin päästy kotiin öljynvaihtoon alle 15 tkm, joka nyt pitäisi jatkuvassa matka-ajossa olla vielä sallittua. Se täytyy vielä lisätä että havaittavaa öljyn lisäystarvetta ei ole vielä vastaan tullut, pikemminkin niin että jos FJR:n ajaa kuumaksi, on öljyä lasissa kylmänä enemmän kuin Suomen kylmissä normaaliajoissa, poislukien viimekesän, että täyttää vain puoleen väliin lasia, niin öljy "lisääntyy" mutaman kunnollisen ajon jälkeen. Tämä havaittu useammalla samanlaisella tuotteella.
PoS sanoi:
Voitko nyt opastaa, jos tuolta linkistäsi luet alumiinin lämpölaajenemiskertoimen α arvon 69 ja bensiinin vastaavan arvon 950, jota voitaneen verrata likimain öljyn vastaavaan arvoon, niin paljonko on silloin näiden kahden aineen tilavuuden lämpölaajenemiskertoimien ero ja kumman hyväksi, laskettuna vaikka tilavuudelle 4 litraa, joka lienee yleinen öljytilavuus noin keskimäärin? Oletetaan että mittalasi luetaan lämpätilassa 50°C. Paljonko on silloin ero mittalasissa, olettaen että öljytilavuus on muodoltaan kuutio, kun lähtötilanteen lämpötila on 20°C ja mittaushetkellä lämpötila on 50°C, oletetaan koneen ja öljyn savuttaneen keskenään saman lämpötilan.
Ei tarvitse välttämättä laskea mitään, sen näkee jo pelkistä kertoimista, että öljyn lämpölaajeminen tilavuuden suhteen on n. kymmenkertainen alumiiniin verrattuna, bensiinistä puhuttakaan (kaavassa on pelkkiä kertolaskuja, eli mitä isompi kerroin, sitä enemmän materiaali laajenee).
Laskemalla tilannetta voi arvioida seuraavasti. Hakasuluissa esitetty käytetyt yksiköt.
ΔT (delta T), lämpötilan muutos [K]
L₀, alkuperäinen pituus [m]
ΔL, pituuden muutos [m]
V₀, alkuperäinen tilavuus [m³]
ΔV, tilaavuuden muutos [m³]
ɑ (alfa), pituuden lineaarinen muutokerroin [K⁻¹ eli 1/K]; huomaa em. wikiartikkelin taulukossa kunkin lukuarvon kerroin on 10⁻⁶, siis miljoonasosia.
ɣ (gamma), tilavuuden lineeaarinen muutoskerroin [K⁻¹]; öljylle katsoin kertoimen taulukon lähteestä. Lisäksi taulukon otsikossa on virhe, tilavuuden kerroin on ɣ eikä ɑ.
Pituuden muutos:
ΔL = ɑ * ΔT * L₀
Tilaavuden muutos:
ΔV = ɣ * ΔT * V₀ (ɣ ≈ 3 * ɑ, eli ΔV ≈ 3 * ɑ * ΔT * V₀, mikäli tarjolla on vain pituuden kerroin ɑ).
Jos valitaan tilavuudeksi 4.096 litraa eli 0.004096 kuutiota, saadaan tuo tilavuus aikaiseksi kuutiolla jonka sivun pituus on 16 senttimetriä eli 0.16 metriä. Kelvin- ja Celcius-asteikot ovat muutoksen suhteen yhtenevät, eli 30 ℃ muutos on sama kuin 30 K muutos. Muutoskertoimethan itsessään eivät riipu käytetyistä pituus- tai tilavuusyksiköistä, mutta noin selkeyden vuoksi valitsin metrin.
Kaavat antavat siis muutoksen lämpötilan suhteen. Mikäli halutaan tietää uusi tilavuus tai pituus, tulee tämä laskettu arvo summata alkuperäiseen arvoon.
Alumiiniä tarkastellessa ei kannatane laskea alumiinikuution (alumiinin) tilavuutta, vaan kuinka paljon yksi kuution (sisäpuolinen) sivu kasvaa. Jos muutos on ΔL, niin sivun uusi pituus on L + ΔL. Kuution uusi tilavuus on siis (L + ΔL)³. Sijoitetaan arvot yhtälöön, (L + ΔL)³ = (0,16 [m] + 21 * 10⁻⁶ [K⁻¹] * 30 [K] * 0,16 [m])³ = (0,16 [m] + 0,0001008 [m])³ = 0,004103746... [m³] eli 4,104 litraa.
Vastaavasti, uusi öljytilavuus on (V + ΔV) = (0,004096 [m³] + 700 * 10⁻⁶ [K⁻¹] * 30 [K] * 0,004096 [m³]) = 0,004182016 [m³] eli 4,182 litraa.
Alumiinisäiliöstä vuotaa siis arviolta ylitse n. 0,8 desilitraa öljyä, kun lämpötila nousee alkutilanteesta 30 ℃, mikäli öljylle ɣ = 700 * 10⁻⁶ [K⁻¹] ja alumiinille ɑ = 21 * 10⁻⁶ [K⁻¹]. Lämpötilan noustessa 70 ℃ ylitsevuotava määrä on n. 1,8 dl.
Laskemalla tilannetta voi arvioida seuraavasti. Hakasuluissa esitetty käytetyt yksiköt.
ΔT (delta T), lämpötilan muutos [K]
L₀, alkuperäinen pituus [m]
ΔL, pituuden muutos [m]
V₀, alkuperäinen tilavuus [m³]
ΔV, tilaavuuden muutos [m³]
ɑ (alfa), pituuden lineaarinen muutokerroin [K⁻¹ eli 1/K]; huomaa em. wikiartikkelin taulukossa kunkin lukuarvon kerroin on 10⁻⁶, siis miljoonasosia.
ɣ (gamma), tilavuuden lineeaarinen muutoskerroin [K⁻¹]; öljylle katsoin kertoimen taulukon lähteestä. Lisäksi taulukon otsikossa on virhe, tilavuuden kerroin on ɣ eikä ɑ.
Pituuden muutos:
ΔL = ɑ * ΔT * L₀
Tilaavuden muutos:
ΔV = ɣ * ΔT * V₀ (ɣ ≈ 3 * ɑ, eli ΔV ≈ 3 * ɑ * ΔT * V₀, mikäli tarjolla on vain pituuden kerroin ɑ).
Jos valitaan tilavuudeksi 4.096 litraa eli 0.004096 kuutiota, saadaan tuo tilavuus aikaiseksi kuutiolla jonka sivun pituus on 16 senttimetriä eli 0.16 metriä. Kelvin- ja Celcius-asteikot ovat muutoksen suhteen yhtenevät, eli 30 ℃ muutos on sama kuin 30 K muutos. Muutoskertoimethan itsessään eivät riipu käytetyistä pituus- tai tilavuusyksiköistä, mutta noin selkeyden vuoksi valitsin metrin.
Kaavat antavat siis muutoksen lämpötilan suhteen. Mikäli halutaan tietää uusi tilavuus tai pituus, tulee tämä laskettu arvo summata alkuperäiseen arvoon.
Alumiiniä tarkastellessa ei kannatane laskea alumiinikuution (alumiinin) tilavuutta, vaan kuinka paljon yksi kuution (sisäpuolinen) sivu kasvaa. Jos muutos on ΔL, niin sivun uusi pituus on L + ΔL. Kuution uusi tilavuus on siis (L + ΔL)³. Sijoitetaan arvot yhtälöön, (L + ΔL)³ = (0,16 [m] + 21 * 10⁻⁶ [K⁻¹] * 30 [K] * 0,16 [m])³ = (0,16 [m] + 0,0001008 [m])³ = 0,004103746... [m³] eli 4,104 litraa.
Vastaavasti, uusi öljytilavuus on (V + ΔV) = (0,004096 [m³] + 700 * 10⁻⁶ [K⁻¹] * 30 [K] * 0,004096 [m³]) = 0,004182016 [m³] eli 4,182 litraa.
Alumiinisäiliöstä vuotaa siis arviolta ylitse n. 0,8 desilitraa öljyä, kun lämpötila nousee alkutilanteesta 30 ℃, mikäli öljylle ɣ = 700 * 10⁻⁶ [K⁻¹] ja alumiinille ɑ = 21 * 10⁻⁶ [K⁻¹]. Lämpötilan noustessa 70 ℃ ylitsevuotava määrä on n. 1,8 dl.
jpee1990 sanoi:
Ei sitä välttämättä aina olla pahasti väärässä vaikka todetaan vaan, että näinhän se on jos
siltä näyttää.... tai tuntuu.
Tässä ketjun hännillä on jokunen postaus, joissa "mopo on lähtenyt niin pahasti lapasesta", että
on ihan se ja sama kuinka paljon, mitä öljyä ja kuinka vanhaa mopossa on..... siellä pusikossa
."Lääkkeet taudin mukaan" pätee myös mopon öljyasioissa.
Tätä ei muuta mikään, ainakaan silloin, kun liikutaan asiaan liittyvien reunaehtojen puitteissa.
Eli kokemusperäiset, mutta heikommin kovaan tieteelliseen faktaan pohjautuvat asiat ovat hassusti
usein niitä, joille fanaattiset derivaatan vääntäjät ropeli- ja muine hattuineen tuohtuneina tuhahtavat...….
että ei ole mitään näyttöä.
Homma menee usein kuitenkin hulvattoman hauskaksi... tai vakavaksi.... riippuen kummalla
puolella pöytää ollaan, kun käännetään asia ympäri
.No hyvä.... näytä sinä sitten todeksi, ettei näin voi olla.
Sotilaalla ei voinut olla nälkä....
, eikä laatikko voi kolahdella eri tavoin eri öljyillä 
.Sen jälkeen kun perusasiat ovat tontillaan, lienee monessa asiassa parasta keskittyä
siihen käytännössä merkitsevillä tasoilla ja tavoilla.
Eli jos joku tuntuu mättävän, kokeilee omaan värkkiinsä jotain muuta peruskriteerit täyttävää tuotetta.
Kyllä ne laatikot vaan toimii eri tavoin erilaisilla "uusilla" öljyillä..... ihan samoin kuin eri öljyt
"kestävät" kilometrejä eri tavoin sen laatikon/kytkimen toiminnallisen laadun suhteen.
Tuskin silti kannattaa kovin pidätellä hengitystä sen aikaa kun odottelee jonkun valopään
derivoivan asiaa "todeksi ja todistetutksi"
Jos ei ihminen, miksei mieskin, jo koulutielle astuessaan ole kyennyt havainnoimaan luotettavalla tasolla,
että kylmä kutistaa..... ja kuuma laajentaa
, ollaan jo aika merkittävällä tavalla erkaantumassaympäröivästä todellisuudesta..... ja ehkä jopa ilmastonmuutosta suurempien ongelmien äärellä.
d0ggie on laskenut aivan oikein, vaikka tätä ei kysyttykään.
Kysymyshän alunperin kuului näin: jos FJR:n ajaa kuumaksi, on öljyä lasissa kylmänä enemmän kuin Suomen kylmissä normaaliajoissa, poislukien viimekesän, että täyttää vain puoleen väliin lasia, niin öljy "lisääntyy" mutaman kunnollisen ajon jälkeen.
Kysymyshän alunperin kuului näin: jos FJR:n ajaa kuumaksi, on öljyä lasissa kylmänä enemmän kuin Suomen kylmissä normaaliajoissa, poislukien viimekesän, että täyttää vain puoleen väliin lasia, niin öljy "lisääntyy" mutaman kunnollisen ajon jälkeen.
HAA sanoi:
Mennään nyt hieman kieli poskessa, mutta tartutaan ihan oikeasti relevanttiin asiaan...…
Mikä on "kylmä" ja mikä on "kuuma"..... ja tämähän liittyy ihan vaan tässäkin esim. ko kiinteisiin materiaaleihin,
nesteisiin, olosuhteisiin...… "ajosuoritukseen" ym. ym. ym.
Eli ollaan taas tieteen tekemisen ja absoluuttisen totuuden ikuisten ongelmien äärellä.
Fyysiikan lakeja ei toki voi muuttaa, mutta siinä kohtaa "pusikko taas raikaa", kun sirpaleista teoriaa
koitetaan tunkea eri konteksteissa ns. ympäröivään todellisuuteen.
Ihan jo alkutekijöissä jää... tai jätetään tarkoitushakuisesti..... aivan ratkaiseva määrä "muuttujia"
huomioimatta.... mitataan mitä mitataan, mistä ja milloin mitenkin.... jne.
Perusproblematiikka...… teoria -käytäntö/todellisuus kiteytyy hauskasti myös sinällään hyödyllisten algoritmien
kanssa. Mennään loppupeleissä kuitenkin "parhaalla arvauksella", eikä tälle asialle mahda yhtään mitään
vaikka tötteröhatussa on kuinka korkeutta.... tai palleissa tilavuutta
.