Pyörät ja kuskin "perusasennot" niissä vaihtelee. Olipa sitten jalat edellä apinakiikku, tai pystyenska, näissä ongelman merkittävä alkulähde on "kaikki paino persiillä"

. Tuo asia ei muuksi muutu.
Jakkaran malli ja kiinteys ovat toki myös merkittäviä tekijöitä, joihin liittyen jossain on aina ne kulminaatiopisteet, joissa "liian" kova muuttuu optimiksi.... ja sitten edelleen "liian" pehmeäksi.
Sitten tullaankin siihen, että kun laitteet on luotu liikkumaan, niin sama koskee ihmistä ja sen persettäkin. Eli "staattisuus" alkaa hiljalleen ja väistämättä peittoamaan "hyvääkin ergonomiaa".
Tämän suhteen ollaan jokaisen kuskin kohdalla sitten "luontaisten taipumusten" äärellä. Eli jos tulee luonnostaan pyörittyä hieman epämukavalla ja ei niin ergonomisella jakkaralla..... ei sellaisen vempulan hanuri huuda hoosiannaa vielä samoilla maileilla/tunneilla kuin "staattisella kököttäjällä" loppuu sietokyky luxusjakkarallakin.
Ettei olis tämäkään juttu liian yksinkertainen, palataan lähtöruutuun ja otetaan ajoasentoyhtälöön (jätetään "polvikulma" tässä vaiheessa vielä pois) mukaan jalkatappien sijainti hanurin suhteen etu/takasuunnassa. Tähän asiaan yhdistetään vielä stongan sijainti/ korkeus, eli vaikutus ylävartalon perusasentoon.
Kaikki "painopisteeseen" ja eri ruumiinosien kuormitusvoimiin vaikuttavat päätekijät alkavat muotoutua. Pyörätyypistä (Naku---> puhelinkioski) riippuen, myös ajonopeus vaikuttaa noihin edellisiin.
Yhtä kaikki..... Paras lähtökohta vetää putkeen 350Xrautaperseet suht laillisilla kyydeillä syntyy pääosin siitä, että painoa saadaan jaettua nahdollisimman hyvin eri ajamiseen osallistuville kehonosille niiden "kantokyvyn" suhteessa. Se jalkatappien sijainnin merkitys tulee sitä kautta, että "perusasennossa" istuessa, noustessa "seisomaan", ei "kippaa" eteenpäin, eikä taaksepäin. Eli persettä on hyvä välillä "keventää" helposti jaloilla kun tuossa tilanteessa kroppa on jo balanssissa.
Eli hanurin "optimikestävyys" ja rento ajomukavuus koostuu kovin monesta osasta. Mitä useampi palikka on "kohdillaan" ilman kovia kompromisseja, lopputulos on yllättävän hyvä.
Tämän on joutunut vuosien varrella tunnustamaan itsekin.
Eli aika lailla samoista eväistä "optimaaliset asiat" rakentuu, omilla tavoillaan varusteidenkin suhteen.
Ihan ajotohveleista ruukkuun saakka.
Mutta... "Turhamaisuus"

ja "itsepetos"

. Näistä tapaa rakentua muuten iloisen motoristin tuska ja kärsimys legien pituuksien kasvaessa.