Kovasti näyttäisi suosio kallistuvan tuonne japanilaisten pyörien suuntaan.
Mites kun reissun päällä tarvitsee jonkin varaosan, esimerkiksi vesipumpun tai vain tiivisteitä. Löytyykö niitä kovinkaan helposti tai äkkiä kun on tarvis?
Vai onko nää Pohjoismaat sellainen perämettä että vain täällä joutuu japaninpyöriin vartoilemaan osia useitakin päiviä tilauksesta eikä niitä ole varastossakaan. Taannoin meni kannentiiviste kaverin Gold Wingistä lomamatkan alussa Etelä-Ruotsissa ja sen osan saaminen kesti pari viikkoa. Vaivaisen tiivisteen! Saatiin sentäs kaverile lainapyörä aikaiseksi ettei lomamatka mennyt ihan ketuille.
Muitakin vastaavia kokemuksia on reissujen päältä. Itselläkin on tullut paha vaurio ulkomaanmatkalla onnettomuuden yhteydessä. Seuraavana päivänä osat oli kourassa ja asennus käynnissä. Eikä siihen todellakaan tarvittu merkkikorjaamoa vaan hotellin takapiha ja pyörän omat työkalut.
Eikö sellainen pyörä, vaikka vähän epävarmempikin, olisi pätevämpi pitkän matkan teossa tuntemattomilla alueilla ja jonka voi räjäyttää kappaleiksi ja kunnostaa muutamassa tunnissa kuin sellainen joka on riippuvainen merkkikorjaamosta tai juuri oikeista varaosista?
Itse en uskaltaisi lähteä mihinkään autiomaahan tai viidakkoon ajelemaan jos en tietäisi että vaikka sattuisi tekniikalle mitä vaan ettenkö osaisi sitä korjata tai korvata toisella rakenteella. Tai ohittaa koko toiminnon.
Erään kerran katkesi venttiili ja mäntä kärsi. Pyörä kyljelleen, öljypohja irti, kiertokanki mäntineen irti, voitelureiät kampiakselista tukkoon kuminpalalla ja klemmarilla, työntötangot sivulaukkuun, kannentiivisteen tilalle ohut vanerilevy, kansi päälle ja ajoon. Vanerilevy sen takia että siihen oli helppo tehdä morapuukolla reiät pulteille. Levy oli tarkoitettu alunperin Trangian alustaksi ja tukemaan pehmeää sivulaukkua.
Ulkoa päin ei voinut havaita mitään mutta käyntiääni tietysti kavalsi...
Hiemanhan 90 asteen V2 tietysti yhdellä pytyllä täristää mutta koska tehoa ehjässä pytyssä oli jäljellä vielä yli 30 hv niin matka jatkui yli satasen nopeudella. Kotona sitten paluumatkalta hankitut uudet osat kiinni ja taas oli kuin ennenkin.
Muitakin mukavia tarinoita kuten erään Ducatin kytkinlevyjen "virkistämistä" etikalla reissun päällä. Mutta niistä toisella kertaa...
mm
Mites kun reissun päällä tarvitsee jonkin varaosan, esimerkiksi vesipumpun tai vain tiivisteitä. Löytyykö niitä kovinkaan helposti tai äkkiä kun on tarvis?
Vai onko nää Pohjoismaat sellainen perämettä että vain täällä joutuu japaninpyöriin vartoilemaan osia useitakin päiviä tilauksesta eikä niitä ole varastossakaan. Taannoin meni kannentiiviste kaverin Gold Wingistä lomamatkan alussa Etelä-Ruotsissa ja sen osan saaminen kesti pari viikkoa. Vaivaisen tiivisteen! Saatiin sentäs kaverile lainapyörä aikaiseksi ettei lomamatka mennyt ihan ketuille.
Muitakin vastaavia kokemuksia on reissujen päältä. Itselläkin on tullut paha vaurio ulkomaanmatkalla onnettomuuden yhteydessä. Seuraavana päivänä osat oli kourassa ja asennus käynnissä. Eikä siihen todellakaan tarvittu merkkikorjaamoa vaan hotellin takapiha ja pyörän omat työkalut.
Eikö sellainen pyörä, vaikka vähän epävarmempikin, olisi pätevämpi pitkän matkan teossa tuntemattomilla alueilla ja jonka voi räjäyttää kappaleiksi ja kunnostaa muutamassa tunnissa kuin sellainen joka on riippuvainen merkkikorjaamosta tai juuri oikeista varaosista?
Itse en uskaltaisi lähteä mihinkään autiomaahan tai viidakkoon ajelemaan jos en tietäisi että vaikka sattuisi tekniikalle mitä vaan ettenkö osaisi sitä korjata tai korvata toisella rakenteella. Tai ohittaa koko toiminnon.
Erään kerran katkesi venttiili ja mäntä kärsi. Pyörä kyljelleen, öljypohja irti, kiertokanki mäntineen irti, voitelureiät kampiakselista tukkoon kuminpalalla ja klemmarilla, työntötangot sivulaukkuun, kannentiivisteen tilalle ohut vanerilevy, kansi päälle ja ajoon. Vanerilevy sen takia että siihen oli helppo tehdä morapuukolla reiät pulteille. Levy oli tarkoitettu alunperin Trangian alustaksi ja tukemaan pehmeää sivulaukkua.
Ulkoa päin ei voinut havaita mitään mutta käyntiääni tietysti kavalsi...
Hiemanhan 90 asteen V2 tietysti yhdellä pytyllä täristää mutta koska tehoa ehjässä pytyssä oli jäljellä vielä yli 30 hv niin matka jatkui yli satasen nopeudella. Kotona sitten paluumatkalta hankitut uudet osat kiinni ja taas oli kuin ennenkin.
Muitakin mukavia tarinoita kuten erään Ducatin kytkinlevyjen "virkistämistä" etikalla reissun päällä. Mutta niistä toisella kertaa...
mm