Paluumotoristi aloitti kauden pitkän tauon jälkeen
Minä kävin lauantaina ajelemassa Hayabusalla 70 km lenkin Porvoon seudulla. Olen paluumotoristi siksi, että 22.10.2011 ajoin pyörän talliin, enkä sitten koskenut siihen 547:ään päivään. Eli vuonna 2012 en ajanut metriäkään. Ei kertakaikkiaan huvittanut, minulla oli kaikkea muutakin tekemistä kun tämä elämäntilanne priorisointeineen on hiljalleen muuttumassa, ja yksi taukovuosi 16 ajovuoden jälkeen sopi muutenkin suunnitelmiini.
Lauantaina meni siis Hayabusa tulille, puolitoistavuotta vanhat bensat tankissa ja uusi akku asennettuna. Lähti laakista käyntiin ja lämpeni tyhjäkäynnillä 10 minuutissa niin hyvin että sain ne vanhat öljyt helposti valutettua ulos vaihtoa varten, ja suodattimenkin sain vaihdettua. Mitenniin bensa vanhenee?
Muutamien lisähuoltojen jälkeen (liian pieneksi "kutistunut" ja muutenkin rikkinäinen&loppuunkulunut) ajotakki ja muut kamat päälle ja baanalle, kohti Porvoon shelliä tankkaamaan tuoretta E98:a jota menikin 19,8 litraa tankkiin. Voin muuten sanoa että ensikilometrit olivat *hyvin kankeita*, mutta muistin minä edelleen mikä kahva nopeuttaa ja mikä hiljentää. Ja että jos ratista vääntää vasemmalle niin mennäänkin oikealle, toisin kuin mun s(h)itikassa. Ja voi helevata sitä voimaa, ei ne hevoset ainakan busan padasta olleet hibernaation aikana kadonneet, tuntuivat olevan hyvin tallessa ja innokkaita juoksemaan kun rampilta kiihdytin motarille. Noin 70 kilsaa myöhemmin alkoi taas muistua joitakin asioita esim. kanttailusta, joten kyllä tämä tästä.
Mites te muut pidemmän tauon pitäneet, oliko helppoa päästä takaisin juonesta kiinni? Pitääkö mennä sadalle motosurvival-kurssille opettelemaan perusteita, vai onko tämä taito sittenkin luissa ja läskimuistissa (lihaksia minulla ei enää ole)?
/MarcusB, Porvoo
PS. Nyt vaan tarttis saada kestävät ja halvat uudet renkaat alle. Pidolla ei niin väliä, kunhan kestävät kilsoja. Continental Road Attack allrightista näytti olevan "halvat". DS.
Minä kävin lauantaina ajelemassa Hayabusalla 70 km lenkin Porvoon seudulla. Olen paluumotoristi siksi, että 22.10.2011 ajoin pyörän talliin, enkä sitten koskenut siihen 547:ään päivään. Eli vuonna 2012 en ajanut metriäkään. Ei kertakaikkiaan huvittanut, minulla oli kaikkea muutakin tekemistä kun tämä elämäntilanne priorisointeineen on hiljalleen muuttumassa, ja yksi taukovuosi 16 ajovuoden jälkeen sopi muutenkin suunnitelmiini.
Lauantaina meni siis Hayabusa tulille, puolitoistavuotta vanhat bensat tankissa ja uusi akku asennettuna. Lähti laakista käyntiin ja lämpeni tyhjäkäynnillä 10 minuutissa niin hyvin että sain ne vanhat öljyt helposti valutettua ulos vaihtoa varten, ja suodattimenkin sain vaihdettua. Mitenniin bensa vanhenee?
Muutamien lisähuoltojen jälkeen (liian pieneksi "kutistunut" ja muutenkin rikkinäinen&loppuunkulunut) ajotakki ja muut kamat päälle ja baanalle, kohti Porvoon shelliä tankkaamaan tuoretta E98:a jota menikin 19,8 litraa tankkiin. Voin muuten sanoa että ensikilometrit olivat *hyvin kankeita*, mutta muistin minä edelleen mikä kahva nopeuttaa ja mikä hiljentää. Ja että jos ratista vääntää vasemmalle niin mennäänkin oikealle, toisin kuin mun s(h)itikassa. Ja voi helevata sitä voimaa, ei ne hevoset ainakan busan padasta olleet hibernaation aikana kadonneet, tuntuivat olevan hyvin tallessa ja innokkaita juoksemaan kun rampilta kiihdytin motarille. Noin 70 kilsaa myöhemmin alkoi taas muistua joitakin asioita esim. kanttailusta, joten kyllä tämä tästä.
Mites te muut pidemmän tauon pitäneet, oliko helppoa päästä takaisin juonesta kiinni? Pitääkö mennä sadalle motosurvival-kurssille opettelemaan perusteita, vai onko tämä taito sittenkin luissa ja läskimuistissa (lihaksia minulla ei enää ole)?
/MarcusB, Porvoo
PS. Nyt vaan tarttis saada kestävät ja halvat uudet renkaat alle. Pidolla ei niin väliä, kunhan kestävät kilsoja. Continental Road Attack allrightista näytti olevan "halvat". DS.

Kilsoja vain kertyi joka vuosi entistäkin vähempi, kunnes vimosena kesänä hyvä että 1.000km jos meni enää rikki. Ei vain maittanut. No nyt 2. kevättä motottomana tässä kärvistellään ja jotenkin on sellainen kutina että tänä kesänä tämä selibaatti tulee päätökseensä. Eihän tätä itsensä jokakeväistä kiduttamista kestä pirukaan
Viimekeväänä kumma kyllä ei vielä silleen ollut moto aatoksissa, mutta nyt tämä on ihan hirveetä. Sitä on nettimotonkin sivuja kahlattu koko kevät siihen malliin, että rupeaa emäntäkin jo ihmettelemään millä ihmeen sivuilla se ukko jatkuvasti roikuskelee 
