Petrooli toi laskuun mukaan kaikkein oleellisimman tekijän, eli tuon tehon, koska polttomoottorissa teho on seurausta polttoaineen palamisesta, ja ottomoottorissa se taas on sidoksissa ilmamäärään, koska tämä moottorityyppi on ns. määräsäätöinen, eli tehoa säädetään täytöstä kuristamalla, mitä varten taas on kaasuläpät. (Ainakin periaatteessa, sillä BMW on jo kotilopuolella tehnyt kaasuläpättömiä moottoreita, joissa sama hoituu venttiilien avautumista säätämällä). Ilman kulutuksen kannalta oleellisempaa kuin iskutilavuus tai kierrosluku, on juuri teho. Molemmat tietysti vaikuttavat maksimitehoon, mutta jos iskutilavuudeltaan kahdesta eri kokoisesta moottorista otetaan sama teho, vaikkapa 25 kW, molemmissa virtaa läpi about sama ilmamäärä.
Juttu menee siis myös toisinpäin, eli maksimitehon, jonka kustakin moottorista saa ulos, määrää juuri läpi virtaavan ilman määrä, koska bensiini palaa suhteellisen kapealla ilman ja polttoaineen seossuhteen vaihtelualueella. Tuo 14.7:1 on likimain teoreettinen, josta voi poiketa vähän alas ja ylöspäin. Karkeasti voi sanoa, että ylöspäin (lisää ilmaa), jos haluaa säästää polttoainetta, alaspäin (vähemmän ilmaa), jos haluaa maksimitehoa.
Petroolin 13.7:1 menee varmaan aika lähelle tuota täystehotilannetta. Tässä puhutaan sitten massasuhteesta, eli kg ilmaa / kg polttoainetta.
Ilman tilavuusvirtaa säätelee ensisijaisesti iskutilavuus ja kierrosluku, koska mäntämoottori on pyöriessään oikeastaan pumppu, joka pumppaa ilmaa imupuolelta pakopuolelle. Teoreettisen maksimivirtauksen voi laskea iskutilavuuden ja kierrosluvun mukaan muistaen, että vain joka toisella tahdilla vaihdetaan kaasua. Tästä teoreettisesta virtauksesta jäädään aina jälkeen sen takia, että kaikki virtaustiet aiheuttavat häviöitä, eli täytösasteen alenemaa. Vaikka kaasuläpät olisivatkin levällään, imukanavat ja venttiilit kuristavat virtausta.
Lisäksi on otettava huomioon se tosiasia, että virtaus on rajusti sykkivä, koska venttiilit sulkeutuvat työtahdin ajaksi ja ilman virtaus pysähtyy, kunnes taas tulee imutahti, ja ilma kiihdytetään liikkeelle. Riippuen kanavien muodosta, venttiilien koosta jne. parhaimmillankin ns.
täytössuhde jää ilman ahdinta alle yhden. [Tässä kohtaa Petroolilla oli termivirhe: hyötysuhde on eri asia kuin täytössuhde, joka yleensä on parhaimmillaan juuri WOT (wide-open-throttle) eli "läpät selällään" -tilanteessa. Hyötysuhde taas lasketaan syötetyn teoreettisen polttoainetehon ja moottorin antaman tehon suhteena]
Sitten tulee kuvioon mukaan vielä paine, eli kuristus alentaa ilman painetta, ja sitä kautta myös tiheyttä, ja kun ratkaisevaa on massavirtaus, niin jossain kohtaa tämä yhtälö asettuu tasapainoon, ja syntyy tilanne, että vaikka kierrosluku nousisikin, ei läpi mene enää enempää ilmaa, ja siksi teho alkaa laskea. Silloin ollaan maksimitehon kierrosluvulla, joka zetorin tapauksessa on juuri tuossa 11500-12000 rpm tietämillä. Hyvät yksilöt saatavat silloin pukata tuon 110 kW, mutta siitäkään ei vielä päästä ihan tarkkaan ilmamäärään, koska tuo teho on ns. antoteho, ja ns. ottoteho (tai polttoaineteho), määrää ilmamassavirran, emmekä tiedä, mikä on moottorin hyötysuhde. Jos kuitenkin oletetaan karkeasti vaikapa 22%, niin tarvittava polttoaineteho on silloin 1/.22x110 kW = 500 kW, ja kun bensassa on lämpöarvo noin 43 MJ/kg, tarvitaan sitä silloin noin 0.7 kg/min, mikä taas 13.7 ilmasuhteella tarkoittaa 9.6 kg/min ilmamassavirtaa. Jaettuna normaalipaineisen ilman tiheydellä 1.293 kg/m3, saadaan
about 7.4 m3/min.
Pitkä[styttävä] selostus sille, että
Petroolin laskelma tuolla ylempänä oli oikeaa suuruusluokkaa ja ennen kaikkea oikealta teoreettiselta pohjalta laskettu. Kysymys sen sijaan oli väärin asetettu, koska oleellista ei ole niinkään iskutilavuus ja kierrosluku, vaan juuri teho, sillä kuormittamatonta moottoria voi kierrättää vaikka tuon 12000 rpm (ei kuitenkaan suositeltavaa, sillä moottori voi hajota, kun tasapainottavat kaasuvoimat puuttuvat), ja silti ilmaa menee läpi kovin vähän, kun polttoainetta tarvitaan vain vähän mooottorin sisäisten vastusten voittamiseen ja apulaitteiden pyörittämiseen
