Onko "puusilmä" tupannut vaarallisesti eteesi?

[wille-]

Mitä tulee mieleen tälle kaudelle,  ~3tkm aikana

- Itse olin liikenne ympyrää pyörimässä ja paku meinasi tulla päälle, tiukalla jarrulla selvittiin ja käsien levittelyllä.

- Maasturi ensiksi mettätieltä maantielle eteen(oikealta), tiukka jarru stoppiin asti ja parin sekunnin hämmästely siinä takana. Sitten peruutti vielä päälle ja mopo 4-5vko korjaamolla(osien huonon saatavuuden takia).
Ei tiennyt miusta mitään ennenkuin kolahti ja silloinkin luuli takapyörän irronneen tms  

 

[velijussi]

Eiliseen saakka tällä kaudella ei vielä kertaakaan ja sitten kahden päivän sisällä kaksi.

Molemmissa tosin perimmäisenä syynä oli moottoripyörän odotettua nopeampi kiihtyvyys. Toisessa nainen meinasi vaihtaa kaistaa moottoritiellä päälle (ilmeisesti kaistanvaihtoni ja kiihdytys marssivauhtiin tapahtui sillä välillä kun oli katsottu minne mennään ja saatu tuo käännös alkamaan) ja toisessa auto meinasi tehdä risteyksessä saman jutun, ilmeisesti kuvitteli ehtivänsä ns. kaikkien edelle ja leikata risteyksen keskellä toiselle kaistalle. No ehtihän se, kun jarrutin ettei kolahtaisi.

Molemmissa tapauksissa mahduttiin hyvin tikkari + 20% nopeuksiin. Ratkaisevampaa lienee se, että tuollainen 0-60 tapahtuu jopa lussulla supermotolla aika lailla vauhdikkaammin kuin autolla ja tähän aikaan vuodesta silmä ei ole enää niin harjautunut etsiskelemään moottoripyöriä peileistä.

Kai ne tiet kohta jäätyy ja sitten vain kevättä odottelemaan. Taitaa tulla tänä vuonna yli 4 kk tauko.

 

[BemariVaari]

Olen vuodesta 1962 lähtien ajanut autolla tienpäällä reilusti yli 2 milj. km, lentokoneella n. 200h, ja muutamana viimeisenä vuonna prätkällä vasta n. 100 tkm, on pelisilmä liikenteessä jo kehittynyt prätkälläkin sellaseksi, että voi syyttää vain itseään ja omia puusilmiään, jos yllättäviä eteenajoja tulee kohalle.

Kun suhtautuu ennakoivasti jokaiseen risteyksessä olevaan/tulevaan potentiaalisena eteenajajana/puusilmänä, mikään ei tule yllätyksenä, soon muuten ihan just näin. Tällä kokemuksellani hyvin harva tilanne jää mieleen, niin selkäytimessä ennakointi on. Myös juoheva ja nopea matkantaittaminen sujuu kunnolla ja kahva kääntyy (ja keula 'kevenee') tasan välittömästi siinä vaiheessa kun toteaa, ettei 'puusilmä' enää ehdi eteen.

Puusilmien pelkääminen on puhtaasti kiinni omista asenteista, joita voi muuttaa vain itse. Asenteet eivät kehity sängyn päällä selällään makoillessa, se vaatii ajamista ja kokemusta ja esenteellista opettelua. Se millä liikenteessä ajat, ei niinkään ole väliä. Prätkällä ajamisen tekniikka löytyy kyllä helposti, pelisilmä taas ei, näkeehän sen nuorista kolaroivista virtuooseista. Liikenteen ennakoivan pelisilmän kehittyminen kyllä edellyttää sitten nöyrää tienpäällä olemista. Autojen pelkääminen / inhoaminen on varmin takuu puusilmälaumojen jatkuvasta edessäsi toikkaroimisesta.

Mulla on liikenteessä vain kavereita, iästä riippumatta, niin tienpäällä kuin taukopaikoillakin.
On nautinnollista käydä kesällä torpallani Strömmassa (eestaas 1500km) kalalla ja saunomassa, kunhan varmistan kelit Moto-orgin säästä. Sateesta en noilla pikavisiiteillä tykkää, kas kun ei ole pakko.

 

[Go-Za]

Olen vuodesta 1962 lähtien ajanut autolla tienpäällä reilusti yli 2 milj. km, lentokoneella n. 200h,

Ihan pakko kysyä... Montako kertaa on tullu lentokoneella läheltä-piti-tilanne prätkän kanssa??

 

[pecha]

on pelisilmä liikenteessä jo kehittynyt prätkälläkin sellaseksi, että voi syyttää vain itseään ja omia puusilmiään, jos yllättäviä eteenajoja tulee kohalle.

Se on totta, että kun saa enemmän ajovuosia ja kilometrejä ´vyön alle´, niin ihan huomaamattaan sitä oppii ennakoimaan myös muiden tielläliikkujien toimintaa paremmin, ja ns.yllätysten määrä vähenee. Voisi kai tietyllä lailla verrata shakkipeliin, missä joutuu pohtimaan vastustajan seuraavia siirtoja... mutta tässä pelissä ei toki pelata vuorotellen, ja vastustaja voi tehdä montakin yllättävää siirtoa peräjälkeen hyvin nopeassa tahdissa

Sekin kuitenkin hyvä muistaa, että myös kokeneella kuskilla voi joskus jäädä asioita havaitsematta. Ei pidä ainakaan tuudittautua siihen ettei koskaan voi sattua mitään.

 

[jamas]

Se on totta, että kun saa enemmän ajovuosia ja kilometrejä ´vyön alle´, niin ihan huomaamattaan sitä oppii ennakoimaan myös muiden tielläliikkujien toimintaa paremmin, ja ns.yllätysten määrä vähenee.

Kunnes se alkaa iän karttuessa kääntyä itseään vastaan. Isäni ja tädin mies (ent. rekkakuski) alkavat hipoa 70v ja kaikella kunnioituksella heitä kohtaan, mutta heidän ajonsa on tänäpäivänä hyvin kaukainen muisto siitä mitä ennen.

Edit. Tarkoitus ei ollut yleistää, mutta meillä näin.

 

[BemariVaari]

Ihan pakko kysyä... Montako kertaa on tullu lentokoneella läheltä-piti-tilanne prätkän kanssa??

Onneksi et ole tullut kiitotiellä vielä vastaan keula pystyssä, kun olen ollut finaalissa laskussa. No, jos olisit tullutkin, kahden millin veto sauvasta ja kypäräsi pölyt olisi pyyhitty. Senjälkeen veto ja laskuun. Sitten ilmoitus torniin puusilmästä kiitotiellä ;-)

Kysehän on vaan reagointikyvyn kasvamisesta ja harjaantumisesta eri tilanteisiin ja tilanteissa. Se on selkäytimen reagoinnista sekunnin murto-osissa. Mitä monipuolisemmin sitä käyttää, erilaisimmilla rakkineilla, sitä herkemmin se reagoi. Ei se prätkä asia siinä se päällimmäinen asia ole. Juuri siksi niitä puusilmäongelmia tuleekin puusilmätilanteissa hyvin harvoin.

 

[BemariVaari]

Kunnes se alkaa iän karttuessa kääntyä itseään vastaan. Isäni ja tädin mies (ent. rekkakuski) alkavat hipoa 70v ja kaikella kunnioituksella heitä kohtaan, mutta heidän ajonsa on tänäpäivänä hyvin kaukainen muisto siitä mitä ennen.

Edit. Tarkoitus ei ollut yleistää, mutta meillä näin.

Näinhän se menee. Ikä tekee tehtävänsä, mutta se vaan pitää itse oivaltaa. En itsekään enää lentämisestä haaveile, vaikka se lain mukaan mahdollista olisikin, lupakirjat ovat siististi jo hyllyssä. Itse ostin parisen vuotta sitten, tunnin parin autokoulusta, ja pyydän opettajaa ajattamaan vaikeimman ohjelman mukaan, myös jääradalla. Vielä ei ole tullut mitään huomauttamista.
Myös laskettelu mustilla rinteillä joka kevät tekee terää reflekseille ja kunnolle

 

[Bone]

Näinhän se menee. Ikä tekee tehtävänsä, mutta se vaan pitää itse oivaltaa. En itsekään enää lentämisestä haaveile, vaikka se lain mukaan mahdollista olisikin, lupakirjat ovat siististi jo hyllyssä. Itse ostin parisen vuotta sitten, tunnin parin autokoulusta, ja pyydän opettajaa ajattamaan vaikeimman ohjelman mukaan, myös jääradalla. Vielä ei ole tullut mitään huomauttamista.
Myös laskettelu mustilla rinteillä joka kevät tekee terää reflekseille ja kunnolle

Tosiaan.... se nöyryys

Vaikka kuskas sanoo, että se välttämättä nössöilya tarkoittaa .

Yleisessä liikenteessä ei kilometrienkään myötä välttämättä pääse eroon siitä,
että niitä yliluonnollisia aisteja omaavia kohtaa jatkuvasti.... milloin milläkin välineillä liikkuen.
Eli vedetään "säkki päässä ja pimeeseen" sellaista kyytiä, että aniharvalla sitten kuitenkaan
ne valtavat boltsitkaan riittää täysin mahdottomiin tilanteisiin.

Kun tuota kuitenkin varsin paljon esiintyy..... onkin sitten vaan valittava laittaako
rastin ruutuun: Suhteellisuudentajuton, tyhmä, onnimanni-ruletinpelaaja.
Tsägällähän ne laivatkin seilaa.

Eihän siitä mihinkään pääse, että monelle jännitys ja adrenaliini löytyy tekemällä tyhmyyksiä.
Ei tässä maailmassa kauheasti kannata asioita ihmetellä, mutta eikö todellakaan
ymmärretä sitä, että hirvittävät hipikset ja adrenaliinikännit saa kyllä vaan huimistelemalla
kunnolla...... ilman että vedetään idioottina tuurilla.

Tuuri on varsin rajallinen luonnonvara, etenkin hyvä tuuri.
Lisäksi se ei ole levinnyt kovin tasaisesti kylvövaiheessa.

PS. Asia suhteutunee siten, ettei tarvita 200hp:n kilokyykkyä, ei piikkiä, ei mopoa,
ei edes poljettavaa fillaria. Riittää kun menee keskikaupungille ja juosta jolkottaa
seinänviertä talojen kulmien ohi. Ei montaa korttelia pääse hyvälläkään munkilla
kun "kopsahtaa".

 

[tonttuj]

Puusilmien pelkääminen on puhtaasti kiinni omista asenteista, joita voi muuttaa vain itse. Asenteet eivät kehity sängyn päällä selällään makoillessa, se vaatii ajamista ja kokemusta ja esenteellista opettelua. Se millä liikenteessä ajat, ei niinkään ole väliä. Prätkällä ajamisen tekniikka löytyy kyllä helposti, pelisilmä taas ei, näkeehän sen nuorista kolaroivista virtuooseista. Liikenteen ennakoivan pelisilmän kehittyminen kyllä edellyttää sitten nöyrää tienpäällä olemista. Autojen pelkääminen / inhoaminen on varmin takuu puusilmälaumojen jatkuvasta edessäsi toikkaroimisesta.

Ei nyt ihan suoraan uppoa aiheeseen, mutta kyllä minä joka ikinen kerta liikennevaloihin tai risteykseen pärrällä pysähtyessäni asenteellisesti pelkään että se takaa tuleva puusilmä kännykkä korvalla saattaa täräyttää päälle.
Turhan monta kertaa joutunut vastaavissa kaasuttamaan alta pois sivuun...

 

[suiza]

On yksi pyörä ajettu lunastukseen vastaan tulevan auton käännyttyä vasemmalle suoraan eteen. Kuskina 74 V mies, jolla vaimo kyydissä. Kumpikaan ei edes huomannut moottoripyörän osumista Audin kylkeen
Sivulliset pysäyttivät kuskin seuraavassa korttelissa selvittämään asiaa. Kuskin selitys oli, en huomannut vastaantulevaa moottoripyörää. Onneksi tapaus sattui taajamassa ja ajelin ~40 km/h vauhtia ja päällä oli oikeat ajokamat ja suojat.

 

[3JJ]

Yleensä painottuu töihin tulo- ja menomatkoille, ja tästä syystä ajelen niitä yhä enemmän kotilon kuoren turvassa. Onneksi rajoitukset max. 60 ja suurin osa 40 niin ilman törmäyksiä ollaan vältytty. Välillä tuntuu jo siltä että ne tekee tuota tahallaan, tai sitten porukka vaan on niin koomassa aamulla ja vähintään yhtä koomassa työpäivän jälkeen.