• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Onko kypärä enää turvallinen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Kallutus
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Polykarbonaattikypärät on valumuovia, joten ei niissä sen kummempia vetojännityksiä pinnassa ole, materiaali on samaa läpeensä. Jos on jännityksiä jäänyt valmistusprosessissa, niin se on suorastaan vaarallista, sillä tuommoinen kypärähän voi poksahtaa ihan milloin tahansa vaikka lasolisateessa, polykarbonaatti ei kestä liuottimia.

Kuitukypärät on asia erikseen, mutta ei niissäkään mitään jännityksiä ole. Reikiä ne on muutenkin täynnä, ilmastointiaukkoja sun muuta. Kun nuo poistaa, niin yllättävän ronskilla vedolla on porattu ja työstetty  reiät. Viimeistään siinä vaiheessa on poistunut kaikenlaiset jännitykset.

Arain valmistus

Naarmuttoman polykarbonaatin käytöstä voi testailla myös CD-levyillä. Siitä vain taivuttamaan, mieluummin nahkahanskat kädessä ettei tule pipi. Ei kannata tehdä sisätiloissa jos itse joutuu siivoamaan.
biggrin.gif
Kyllähän se polykarbonaatti sentään Lasolia kestää; autojen umpiotkin ovat samaa ainetta, ja nopeiden autojen tuulilasit
tounge.gif

Se jännitys tehdään valmistuksen jälkeen sisäfyllillä puristamalla, eli jo porattuun & työstettyyn pottaan (näin siis silloin jos tavoitellaan maksimaalista iskuskestävyyden ja keveyden yhdistelmää). Tuosta on hyötyä lähinnä aramidi- tai hiiliaramidikuiturakenteissa, joiden vetolujuus on lähes kertaluokkaa parempi kuin puristuslujuus. Muovipotassa tätä etua ei saavuteta, koska puristus- ja vetolujuus ovat samaa suuruusluokkaa ja seinämänpaksuus niin suuri, ettei lommahdusvaaraakaan juuri ole.
 
Kyllähän se polykarbonaatti sentään Lasolia kestää; autojen umpiotkin ovat samaa ainetta, ja nopeiden autojen tuulilasit
tounge.gif

Se jännitys tehdään valmistuksen jälkeen sisäfyllillä puristamalla, eli jo porattuun & työstettyyn pottaan (näin siis silloin jos tavoitellaan maksimaalista iskuskestävyyden ja keveyden yhdistelmää). Tuosta on hyötyä lähinnä aramidi- tai hiiliaramidikuiturakenteissa, joiden vetolujuus on lähes kertaluokkaa parempi kuin puristuslujuus. Muovipotassa tätä etua ei saavuteta, koska puristus- ja vetolujuus ovat samaa suuruusluokkaa ja seinämänpaksuus niin suuri, ettei lommahdusvaaraakaan juuri ole.
Lasol sisältää 2 % MEKiä eli metyylietyyliketonia. Polykarbonaatti ei kestä mekiä. Eikä kyllä oikein mikään muukaan muovi, ABS, PVC, akryylit ja styreenit.

Toki tuolta auton pissapojasta kerrallaan tulee laimennettua tavaraa ja kerrallaan vähän, että saivarteluahan tämä on.
tounge.gif


Siinä sivussa vinkki jos tarvii muoviosia sulatella yhteen kotikonstein...apteekista saa pahaan hintaan mekiä. Tais olla yli kympin litra apteekissa kun joskus hätäpäissäni töihin jouduin ostamaan.

Itselle ei kyllä aukea mikä etu tuosta jännityksestä on. Onko joku sahannut kuitukypärää, minkälainen paukku siitä lähti jännityksen purkautuessa?
smile_org.gif


Joo, mutta osaatko selittää toisin sanoin miten tuo hyöty ilmenee "puristamattomaan kypärään" verrattuna? Kiintoisa juttu jos näin on.
 
Itselle ei kyllä aukea mikä etu tuosta jännityksestä on. Onko joku sahannut kuitukypärää, minkälainen paukku siitä lähti jännityksen purkautuessa?
smile_org.gif


Joo, mutta osaatko selittää toisin sanoin miten tuo hyöty ilmenee "puristamattomaan kypärään" verrattuna? Kiintoisa juttu jos näin on.
Ei siitä sentään mitään paukkua lähde; ehkä voisi mitta-anturilla mitattava määrä löytyä avautumaa, jos pottaan sahaa rautasahalla pitkän railon.

Jännityksellä saadaan kaksi hyötyä (siis silloin JOS tavoitellaan mahdollisimman kevyttä&törmäysturvallista rakennetta):

1. Pintamateriaali pysyy paremmin kiinni ydinaineessa ja jakaa paremmin kuormaa, jos välillä on puristus. Ääriesimerkki olisi styrox-pallo, jonka pintaan on kelattu narua. Tämä toimisi kypäränä tai jalkapallona joten kuten, jos naru on kelattu riittävän tiukalle. Sen sijaan löysästä narusta ei olisi mitään hyötyä eikä se jakaisi törmäyskuormaa lainkaan.
Pinnan ja kuoren tiiviillä liitoksella/esijännityksellä estetään myös pinnan rypistyminen, eli lommahtaminen (vrt täyden tai tyhjän oluttölkin tai kertakäyttömuovipullon rypistäminen)

2. Kuidut yleensä ottaen kestävät paljon paremmin vetoa kuin puristusta. Silloin esijännityksellä päästään tilanteeseen, jossa pintalevy kestää yhtä paljon vetoa ja puristusta, eli kestää parhaalla mahdollisella tavalla taivutusta = iskuja.

Puristamattomaan pottaan verrattuna hyöty on lähinnä painonsäästö, jos tavoitellaan samaa iskunkestävyyttä. En osaa arvioida, milloin painonsäästö olisi suurempi hyöty kuin kohonnut hinta; ehkä formuloissa.
 
Itselle ei kyllä aukea mikä etu tuosta jännityksestä on. Onko joku sahannut kuitukypärää, minkälainen paukku siitä lähti jännityksen purkautuessa?
smile_org.gif


Joo, mutta osaatko selittää toisin sanoin miten tuo hyöty ilmenee "puristamattomaan kypärään" verrattuna? Kiintoisa juttu jos näin on.
Ei siitä sentään mitään paukkua lähde; ehkä voisi mitta-anturilla mitattava määrä löytyä avautumaa, jos pottaan sahaa rautasahalla pitkän railon.

Jännityksellä saadaan kaksi hyötyä (siis silloin JOS tavoitellaan mahdollisimman kevyttä&törmäysturvallista rakennetta):

1. Pintamateriaali pysyy paremmin kiinni ydinaineessa ja jakaa paremmin kuormaa, jos välillä on puristus. Ääriesimerkki olisi styrox-pallo, jonka pintaan on kelattu narua. Tämä toimisi kypäränä tai jalkapallona joten kuten, jos naru on kelattu riittävän tiukalle. Sen sijaan löysästä narusta ei olisi mitään hyötyä eikä se jakaisi törmäyskuormaa lainkaan.
Pinnan ja kuoren tiiviillä liitoksella/esijännityksellä estetään myös pinnan rypistyminen, eli lommahtaminen (vrt täyden tai tyhjän oluttölkin tai kertakäyttömuovipullon rypistäminen)

2. Kuidut yleensä ottaen kestävät paljon paremmin vetoa kuin puristusta. Silloin esijännityksellä päästään tilanteeseen, jossa pintalevy kestää yhtä paljon vetoa ja puristusta, eli kestää parhaalla mahdollisella tavalla taivutusta = iskuja.

Puristamattomaan pottaan verrattuna hyöty on lähinnä painonsäästö, jos tavoitellaan samaa iskunkestävyyttä. En osaa arvioida, milloin painonsäästö olisi suurempi hyöty kuin kohonnut hinta; ehkä formuloissa.
Johan valkeni. Naru styrox-pallon ympärillä oli oikein valaiseva esimerkki. Kiitos selvennyksestä.
smile_org.gif


Itse ymmärrän tämän perusteella, että esijännitys on todellinen ja käytetty keino "virittää" kypärän ominaisuudet äärimmilleen, kun taas maaginen pintajännitys kuuluu edelleen aakkosbaarin kahvin ominaisuuksiin, mutta ei muovikypäriin.
 
Muistelen jossain kotimaisessa prätkälehdessä joskus muinoin olleen testin, jossa testattiin kuitukypäriä ja verrokkina oli yksi muovikypärä.

Aivan uutena ja parit ensimmäiset iskut tuo muovipotta otti paremmin vastaan kuin nuo kuitukypärät. Sitten taas kun aikaa kului tai iskujen määrää lisättiin, muovikypärä oli selkeästi huonompi mitä nuo kuituiset.

Mitä tästä opimme, joka kevät hakee uuden bilteman tyylikkään muovipotan päähänsä ja jos kaatuu tai pudottelee, niin heti uutta kehiin.
 
Back
Ylös