Mutta montako kuvaa pitää ottaa vuodessa että voi sanoa harrastavansa valokuvausta? Onko kuvien laadulla mitään merkitystä, tai sillä, kehittääkö ja vedostaako itse tekeleensä..? Vähän sama homma moottoripyörillä
Näinhän se juurikin on. Tässä on vain alkanut tuntua siltä, että kunhan kaikki keski-ikäiset miehet ja keskenkasvuiset nuorukaiset päättävät alkaa motoristeiksi. Ostetaan kireä kyykky ja nahat tai suuri custom ja hapsulliset sivulaukut, niin sitten ollaan "motoristeja", vaikka ajot rajoittuvat nakkikioskin kulmille. Teknisesti ottaenhan asia taitaa ollakin niin, että ainakin sivulliset laskevat heidät sen jälkeen motoristeiksi, mutta itse ajattelen asian niin, että joksikin tullaan ajan ja kokemuksien kanssa, eikä miksikään voi tuosta vain ryhtyä. Sellaiset ovat lähinnä wanna-be motoristeja. Kuten ne kyttyräselkäiset kilokyykkykuskit, jotka kiertävät pehmeillä Rennsporteillaan Alastaroa 1.45 aikoihin, ovat wanna-be racereita.
Ja sitä kokemusta ei mielestäni saa kuin ajamalla. Lukemalla Twist of the Wrist-kirjan ja ostamalla prätkän ei vielä tulla. motoristiksi. Ehkäpä newbiemotoristiksi sillä pääsee.
Jos tahkoaa kadunpätkällä endoja iltakaudet yhden kesän, se ei yksinään tuo sitä kokonaisvaltaista kokemuspohjaa millä mielestäni voidaan erottaa motoristit niistä muodin mukana viime vuosina tulleista kuskeista, jotka lopettavat ajelut kun se ei ole enää muotia tai menevät naimisiin tai mitä vain selityksiä keksivätkin. Omasta mielestäni motoristit ovat pitkän linjan kuskeja, joista on vuosien ja kilometrien myötä _tullut_ motoristeja. Ei motoristiksi voi _ryhtyä_.