Reissulta palatessa pitkän ajopäivän jälkeen ihan kotikulmilla, päätin pitää viimeisen mehutauon ja kurvasin erikoiselle levikkeelle joka on tehty n.3-4 metriä korkeamalle kuin varsinainen tie.
Liittymät nousevat siis melko jyrkästi tieltä ylös ja jotenkin sössin vaihteiden kanssa ja kone tumppasi ylämäkeen ihan pientareelle. Vauhti pysähtyi, kakkonen silmässä ja jarrut kiinni jottei valu taaksepäin. Pyörä alkaa kallistua ojan suuntaa eikä tietty jalka tavoita maata kun ojan reuna on niin lähellä. Pakko oli lopulta antaa pyörän kaatua ja ite loikkasin ojaan, pois kaatuvan pyörän alta.
Pyörä nyt ojassa silleen vähän ylösalaisin kun pientareelta kaatui ojan reunaan. Eihän sitä punnertanut millään ylös kun ojan pohjalla seisten vyötärön korkeudella olevaa pyörää olisi pitänyt kammeta ylös ja vielä ylämäkeen kävellen, pyöräkin sentään liki 300kg.
Aikani pähkättyä oli pakko ottaa vain etusesta kiinni ja kääntää pyörä maassa maatessaan niin että pyörä oli nyt keula ojanpohjaa kohden, siten sai pyörän tavallaan vaakatasoon ja itselle suoran alustan nostoa varten. Pyörä ylös ja pakkohan se oli sitten antaa liukua ojan pohjalle kun oli jo valmiiksi etukenossa etunen ojassa ja takanen pientareella.
Aikaisemmin olin tutkinut että yhdessä kohtaa takaisinpäin mennessä ennen vastaan tulevaa valtatien ojaa oli levikkeen ojassa loivempi kohta ja eikun maastoajoa harjoittelemaan customilla. Ojanpohjaa kiihdyttäen jotta pyörä jaksaa nousta viistosti ojan reunan yli ja sitten tarkkana ettei aja samalla taas tien yli toiselle puolen ojaan.
Se kohta kun etunen oli tiellä mutta takanen ojan rinteessä oli tiukka kun customin maavarakin loppui kesken ja putket ottivat maahan, onneksi olin arvioinut vauhdin oikein ja mopo kuitenkin nousi tielle enkä edes ajanut yli toiseen ojaan. Kukaan ei kai nähnyt kun kuitenkin sevverran olin jo syrjässä päätieltä, autoja kyllä meni ohitte useampia operaation aikana. Palkkiona naarmuja putkissa ja tankissa maassa kääntämisen seurauksena sekä helkkarin hikinen ja punoittava kuski.
