....ja vaimokkeen lausunto tulee tässä....
Kawan ZXR-400 on myfirstone/love.
Tuli Hurstilandiasta kuristettuna- lätkien poistettua oli ongelmia säätöjen kanssa. Hyvää asiassa oli se, että pääsin harjoittelemaan ''neuvonantajani'' opastuksella neulojen nostoa/ laskua, ruuviloisten vääntöä ( 1/4 , 2/4 osaa... vai miten se nyt meni...) yms. muuta pikkukivaa ihan itse.
Nyt tiedän hippasen mitä se ''kisu'' on sisältä..
( ja tiedän myös uuden merkityksen zibaleeseen ''koneeseen kadonnutta ei voi takaisin saada....'')
Pidän kyykystä, kevyt käsitellä, jalat ylettyy ihan maahan asti - omaa ulottuvuutta 164,5- silti se ei ole mikään ihan pikkuinen. Tuo ...hmm...mieheke on testiajanut pärrääni, ja vaikka hänellä on pituutta lähelle 190, pyörä ei näytä
pieneltä.
Kierroskone/ kiihtyy ihan hyvin ja vielä en ole kääntänyt kahvaa loppuun saakka. ( kokeiltu 187km/h- ''sigmalla''- ei mittarilla.)
Kaasun kanssa ei tarvitse varoa- ei yllätyksiä- hyvin hallittavissa.
Takaa on vähän laskettu.
( Pitäisi harjoitella jarrujen ilmausta ja kytkinkin tarvitsisi pientä ruikkausta... ai niin, ja akku odottaa vaihtamista...)
Kokemukset muista pyöristä ovat rajalliset... yhtä nakupyörää ZR-7 lainailin - kiitos hänelle, rohkea veto- ( ..ehkä nyt oli rataperseellä pelko perseessä) -muuten oli vallan mainio pyörä, mutta painoi yli 200 ja omat jalat vipatti turhan korkealla...
...ehkä jossakin vaiheessa tulee tarvetta lisähevosille- vielä riittää, mutta nälkä kasvaa... olen silti hyvinkin vakuuttunut, että kyykkynä pyörä pysyy...