Mutkapelko, mitä tehdä ?

[samu69]

niin juuu... reenaamalla .. kait siitä pääsee... mutta älä nyt hywä ihminen ainakaan siinä mutkassa ala jarruttaan ellei oo ihan pakko se nostaa waan pyörää pystyyn ja sit pian kippaa / menee leweeksi... pikkusen kaasua ennemmin siinä mutkassa

 

[hannuman]

Joo ei etujarrua paljoo tartte näyttää ku menee jo leveeks

 

[Tuppi Nurin]

Mitä tehdä? Pyörä myyntiin vai onko parempia ideoita ? Kaikki kommentit vinkit ja neuvot ovat tervetulleita ja arvostan niitä suuresti.

Mulla on oikeastaan vaan kaksi vinkkiä, enkä tiedä toimiiko, mutta..

1) vanha kunnon mielikuvaharjoitus. Kuvittele miltä se mutka tuntuu kun kallistat sitä pyörää pikkusen enemmän, ja toista tarpeeksi monta kertaa. Jos on jotain videopätkää tmv missä ajetaan vaan mutkaa vinossa niin siitäkin voi olla apua. Tuumaat vaan että miltä tuntuu ja meneepä nätisti, ja lopetat jos alkaa tässä vaiheessa huipata. Tän voi tehdä ja saattaapa jopa sujua paremminkin hieman humaltuneena.

2) Katso tarpeeksi kauas - se kaatumisen tunne lähtee siitä ettet näe horisonttia (vaakatasoa) kunnolla, eli silmät niin pitkälle mutkaan kun vaan tietä riittää. Pyörä menee kyllä sinne sitten aikanaan...

Sitä pahinta panikoimista kannattaa varmaan hioa pois ennen kuin lähtee radalle, mutta kun alkaa sujua niin rata on sitten oikea paikka hakea loput tuntumaan.

Kyllä se siitä...

Toisesta kohdasta löytyy pitkälti totuus.
Katse sinne minne olet menossa. Jos tuijotat sitä ojanpohjaa tai tienpientaretta, niin olipa se vauhti lähes mikä vaan kaarteessa, niin sieltä tiensivusta löydät itsesi. Katse reilusti vaan menosuuntaan niin pitkälle kuin silmä kantaaaaaaaaaa, sinne se pyörä menee, jos vauhtia ei ole aivan älyttömästi.

Toinen on se vastaohjaus, mitä monessa viestissä jo ehdotettiinkin. Sillä saat pyörän vielä kesken kaarteenkin muuttamaan nopeasti suuntaa puoleen tai toiseen tarpeen vaatiessa. Pelkää painopisteen siirto vartalolla ei riitä noin ison pyörän hallitsemiseen muutenkaan.

Ei muuta kuin harjoittelemaan tielle tai radalle. Molemmissa on hyvät ja huonot puolet. Tiellä jos alat harjoittelemaan, niin ajat pätkän etukäteen ja tiedostat sen kunnon. Lisäksi olis hyvä olla riittävän hiljainen tie. Radalla ongelmana saattaa olla liian kova vauhti ja harjoittelu menee sen vuoksi piloille ja väärin opittu tapa vain korostuu. Radalla vaan on se hyvä puoli, ettei tarvitse välittää vastaantulevasta liikenteestä ja pystyy keskittymään oleelliseen.

Kylä lähtee ja muista se katse mahdollisimman kauas sen jälkeen, kun olet kaarteen ajolinjan valinnut.

 

[seku]

Kun huomasin, ettei mulla ole rajattomia pedagogisia kykyjä, aloitin opetettavan kanssa seuraavalla metodilla:

Yks ja sama 10-kilometrin pätkä ja sitä sahaamaan. Neljä kertaa viikossa. Toisella jaksolla alko pyörä yht’äkkiä kallistua. Naurattaa se näky vieläkin. Just sitä kallistelua oli selitetty pelättävän. Se tappava rutiiniharjoittelu tuo oivalluksen. Kanttauskulma kasvaa nopeasti luottamuksen synnyttyä.

Loistava opettaja pystyy saamaan tulosta aikaiseksi nopeammin, mutta mun opetusmetodi on noviisien kohdalla aina sama. Prätkää oppii ajamaan kolmella tavalla: harjoittelemalla, harjoittelemalla ja harjoittelemalla.

Se, mitä harjoitellaan, on pelkistettävä, jotta nimenomaan se toisto tehdään tappavan usein. Kun oivallus sitten syntyy, sen kokija pohtii, että ”mitä ongelmaa tässä joskus on voinut olla”. Polvi maassa kanttaajaa ei tuu monestakaan -eikä oo tarvettakaan.

 

[kepparik4]

rohkeesti roikottaan vaan

 

[mocadam]

Jaa-a. Olikohan aiheen aloittajan suurin ongelma se, että pelkää pidon lähtevän äkkiä renkaiden alta, vai se, että vastaohjaus on hakusessa. Jospa se kuitenkin on pelko, joka jäykistää yläkropan ja hartiat? Ja sen jälkeen, kun rentous löytyy, alkaa homma sujua.

Eli pitäisi löytää vähän itseluottamusta, niin homma näyttääkin jo samalta kuin tällä kaverilla:

Varmaankin jo mainittu katseen kohdistus voisi olla avaintekijä. Tosiaankin pyörä kulkee melkein itsestään katseen suuntaan (jos on rentona). Ja kun katse on tarpeeksi kaukana edessä, näkee ne mahdolliset hiekatkin hyvissä ajoin ja pystyy hidastamaan ennen kurvia. Ja jos vastaohjaus on hanskassa, niin ajolinjan tiukennuskin käy helposti kesken kaarteen.

Pitäisi varmaankin löytää joku leppoisa mutkapätkä, jota pystyy ajamaan kohtalaisella vauhdilla niin, että tuntee hyrrävoimien pystyssä pitävän vaikutuksen. Kuitenkin sen verran rauhallisesti, että antaa itselleen virhemarginaalia.

Kyllä se siitä

 

[MattiR]

Pelko on ihan hyvästä .. mutta kauhu pahasta ..

Radalle siittä .. hus ..

(Pape)Rossi väitti, että MotoGP-kuskeja, jotka ihan oikeasti
hallitsevat isoja pyöriä, ei ole kuin alle kymmenen. Tiedä sitten
oliko hupaisaa propagandaa vai mitä lie .. ?
(.. tän piti lohduttaa mukamas ..

)

Vähitellen etenet ja radalla mieluummin. Yleisillä paikoilla pitää olla
niin satavarma, ettei ole muita ja muita taas pitäisi olla, että
pääsee purkamaan ja puhumaan ja siltä varalta, että jotain sattuisi.

Kaikilla meillä on oma nopeutemme .. eikä sillä ihmistä ihan oikeasti mitata.
Suotta murehdit.

 

[CJ]

Tärkeää on, että älä kanttaa vaan käytä vastaohjausta. Mitä paremmin sen osaat niin sen paremmin mutkatkin alkavat tuntumaan mukavalta. Lue lisää täältä:

http://www.motoristisurvival.fi/Ajo_Hanskassa/

Toi Muerten(hyvä nicki tässä yhteydessä..) laittama linkki oli ihan asiaa. Kävin itse tsekkaa sen, ja oli ihan pakko tulostaa se itselle, vaikka pyöreesti 20tkm alla muutaman vuoden ajalta. Vielä on varaa parantaa...  

Reilu 10v. sitten vedin huolella fillarilla ympäri. Menin pää edellä kallioon. Kova pää kun on, niin ainoastaan pikkurilli murtui. Tosin päähän ommeltiin lähemmäs 40 tikkiä... Traumasta päästiin pian eroon käymällä pyörän päällä uudestaan; silloisen tyttöystävän jättämästä traumasta eroon pääsy kesti huomattavasti pidempään...

Läheltä piti -tilanteita tulee jatkuvasti, mutta pärjätty ollaan kun on osannut ennakoida(fillarilla-ajoa läpi talven vuosien ajalta). Ei ole näköjään uitetuissa audeissa tai pemareissa vilkkuja katsastusvarusteena saksanmaalla, kaasussakin on vain kaksi vaihtoehtoa...  

Tsemppiä!  

 

[FJ20]

Ja siitä vastaohjauksesta.
Se ohjausliike on lähinnä aavistuksen omainen "häviävän vähäinen" liike vastasuuntaan. Kokeile niin näet. Ei siinä riuhtaista tangosta vaan liike on vähäinen.

 

[Guest]

Kiitos kaikille vinkeistä ja neuvoista.

En uskonutkaan saavani aikaan näin paljon keskustelua

Kaikkien kommenteista paistaa harjoittelu. Ymmärrän kyllä että vain harjoittelu tekee mestarin ja sama pätee tässäkin lajissa. Tähän asti on vain ollut kovin "vaikeaa" tuo harjoittelu kun paljon mieluummin ei mene mutkapätkälle ollenkaan. Sekin pelko on varmaan voitettava. Sinänsä onglemaksi tulee "tuen" puute. Tällä tarkoitan sitä että olen kuitenkin pelon kanssa kuitenkin yksin. Tietysti on ihmiset joille voi puhua asiasta, mutta tarvitsisin jonkun mukaan tueksi ja turvaksi joka sitten sanoo ettei ole mitään hätää...

EAK:ssa kouluttaja ajoi minun pyörällä ja olin itse kyydissä. Kovasti hän yritti minua motivoida siihen ettei se kaadu. Itseä kyllä hirvitti olla "pelkääjän paikalla". Eihän se sillä mihinkään kaatunut, vaan tunne jo siitä että kohta mennään riittää...

Rata kävi itselläkin mielessä, mutta näen siinä kaksi epäkohtaa:

1) Radalla on aina väkeä. Siinähän olisin ihan täysin radan tukkeena.

2) Pelkoa ei ainakaan vähennä se ettei vakuutusyhtiö avustakkaan jos se sitten kaatukin.

Edellisessä jo mainitsinkin tuesta mitä tarvitsen. On vain jotenkin aivan kauhea kynnys puhua tällaisesta muun motoristin kanssa kasvokkain. Eihän (suomalainen!)ihminen halua puhua ongelmistaan muille, saatikaan sellaisille jotka juuri harrastavat itse samaa. Oli jo kynnystä kirjoittaa tännekkin. Kynnystä kuvastaa sekin etten ole oikealla tunnuksellani kirjoittelemassa...

Sulla on kyseessä perimmäisenä se säihkähdys ja
tieto että olisit voinut kuolla. Et välttis myönnä sitä.

Siinähän ongelman ydin tulikin kaikessa lyhykäisyydessään...

 

[w-mies]

Täällä vähän sama vika(?) kuin aiheen alottajalla. Ajoharrastus lähti endurohommista ja nyt 3. kesä kyykyllä. Kadulle siirtyessä oli aluksi semmoinen olo että "eihän tuohon mutkaan uskalla kovaa vetää kun siinä ei ole edes booria".

Aikoinaan olen ainakin 40+ lippaa vetänyt ja muutamat luut särkenyt enska/crossi-pätkillä eikä huvita kyllä yhtään kokeilla niitä rajoja tuolla asfalttipätkillä. Omasta mielestä vauhtia on kyllä ihan tarpeeksi vaikka jalkatapit ei raavikaan tienpintaa. Varmasti kyllä nykypyörillä pystyy vetään mutkat kovempaa kuin suurimmalla osalla riittää päätä, mutta entäpä jos sattuu hiekkaa/öljyä tms. luikkaria tielle? Ei sen tarvi välttämättä kuin kerran napsahtaa ja sinne meni se elämä. Jos tuntuu ettei uskalla vetää polvi maassa mutkia niin ei sitä tarvi silloin tehdä. Kyllä se varmuus siihen ajamiseen tulee kun saa vähän kilsoja lisää ja mutka-ajosta alkaa varmasti kammoinenkin nauttimaan. Järjen köyhyyttä kuitenkin alkaa leikkimään moto-gp:tä lähimmässä liikenneympyrässä.

Malttia liikenteessä.

 

[Guest]

Hiekkakammo mulla on...pari kertaa jo ollu lähellä hiekan takia...mutkat on ihan ok, kunhan tie on puhdas

 

[sakuc]

Rata-ajo harjoitteluun vain. Sillä se pelko lähtee parhaiten ja kaikilla paitsi ahvenistolla on tilaa pannuttaa vaikka käviskin vahinko, MP Tuen tapahtumista löytyy myös ihmisiä jotka opettavat ajoa/ajolinjoja.

 

[MattiR]

Rata kävi itselläkin mielessä, mutta näen siinä kaksi epäkohtaa:
1) Radalla on aina väkeä. Siinähän olisin ihan täysin radan tukkeena.
2) Pelkoa ei ainakaan vähennä se ettei vakuutusyhtiö avustakkaan jos se sitten kaatukin.

Tukkeena et varsin ole. Siellä ei kaikki aja tuppi nurin .. siellä harjoitellaan ...
Tarkoitus onkin, että siellä on erilaisia ja tasoisia ryhmiä..
Sikanopeisiin ei kannatakkaan ilmoittautua ..

 

[whosia]

Hiekkakammo mulla on...pari kertaa jo ollu lähellä hiekan takia...mutkat on ihan ok, kunhan tie on puhdas

-yepp! Hiekka on v***maista!

 

[Guest]

Mä tossa koin kauhun tunteen kun yhtenä päivänä vein kaveria kotiin.. Siihen mennes lapsonen oli käyttäytyny kunnol, mut sit tää päättiki yllättäen kammeta mutkas vastaan..

Tämä kyl käveli kotiinsa lopun matkan. Onk muil ollu ongelmii kyytiläisten kans?

 

[Nakke]

Pelkoja on kaiken laisia, lueskelin osan Mutkapelon tarinoista. Kumpi pelko mahtaa olla, sekö että loukkaa itsensä vai pyörä menee tuusan nuuskaksi lipatessa. Pane prätkä syrjään ja ota munamankeli alle ja treenaa sitä kanttaamista jossain asfaltilla päällystetyllä parkkipaikalla, tutki itseäsi tuleeko sama pelko vai ei; todennäköisesti ei. Sitten talvella, osta tai lainaa jostain vanha mopo ( 50 cc ), mene jollekin luistelukentälle illalla sulkemisajan jälkeen ( et todennäköisesti saa vahtimestaria kimppuusi ) vedä oikein kunnolla rundia polvi jäässä. Tutkaile jälleen itseäsi, pelottiko vai ei.

Yksi vaihtoehto lisää, reaali simulaattori, aja kaverin perässä melkein imussa ( suuremmalla nopeudella kuin kaatumisnopeus, en tarkoita lippausnopeutta vaan vastaavaa joka  lentokoneilla on sakkausnopeus ) kun huomaat eittei kaverikaan kaatunut, ilmeisesti alat luottaa itseesi.

Toinen reaali simulaattori, tee reissu Saksaan kavereiden kanssa. Siellä voit kaverin imussa ( Saksan tieliikennelain pykälien mukaan etäisyys edelläolevaan oltava vähintään puolet takometrin osoittamasta nopeudesta metreinä muuten tulee sakot, eli jos on vauhtia 160 km/h etäisyys edellä olevaan oltava 80 metriä ) samalla lailla tehdä matka-ajo kanttauksia moottoritiellä normaalissa liikenteessä. Kun näet kaverin kestävän pystyssä kestät itsekin.

Myös suoralla tiellä voit joutua kanttaamaan kovien tuuliolosuhteiden vuoksi, itse olen joutunut tiputtamaan nopeuden välillä alle 120 km/h tullessa metsäiseltä alueelta peltoaukeille kun ei kanttaaminen enää riittänyt kovemmassa nopeudessa pyörän pitämiseksi tiellä.

Lytkkyä tykö treeneihin

 

[Kawa600]

Mene radalle!!! Siellä opit luottamaan pyörääsi ja hallittavuus paranee! Aloita hitaassa ryhmässä ja jo yhden ratapäivän jälkeen tuntuma omaan pyörään on aivan toinen.  

 

[seku]

Ja siitä vastaohjauksesta.
Se ohjausliike on lähinnä aavistuksen omainen "häviävän vähäinen" liike vastasuuntaan. Kokeile niin näet. Ei siinä riuhtaista tangosta vaan liike on vähäinen.

Riuhtaista?? Eiks vastaohjaus ole ennemmin työntö ?

 

[SuperBBXX]

Kannattaisko puhua työntöohjauksesta, ihan vaan selvyyden kannalta...