MP matkailun filosofiasta

[Tutkimusmatkailija]

Miten te suunnittelette matkanne etukäteen?

Olen tehnyt mp:llä sekä tarkasti etukäteen suunniteltuja että lähes täysin sattuman varaisia reissuja. Jotenkin nämä jälkimmäiset ovat alkaneet kiinnostaa enemmän ja jättää enemmän muistoja.

Eli siis reissun toteuteus etenee suunnilleen näin:
- tuossa kohtaa kalenterissa taitaa olla tyhjää
- laitetaan pyörään kevyet laukut, keitin, teltta ja makuupussi - ja luottokortti hotelleja varten
- lähtöpäivän aamuna katsotaan missä päin paistaa aurinko ja suunnataan sinne (ei näytä paistavan, ajan siis satamaan. Näköjään Tallinnaan lähtee laiva, yksi mp mahtuu aina mukaan)
- ensimmäinen päivän lopuksi ihmetellään missä ollaan ja yritetään keksiä mielenkiintoinen suunta seuraavaksi päiväksi. Kun kohde on keksitty (google auttaa), niin laitetaan se naviin kohteeksi ja annetaan reitin suunnitteluun parametrejä. Tyypillisesti ei moottoriteitä, valitaan joko mutkainen reitti tai jotain muuta hauskaa)
- poiketaan reitiltä aina kun tulee mielenkiintoinen kyltti vastaan, yritetään löytää ruokaa ja yöpymispaikka suunnitellusta kohteesta tai matkalta
- jatketaan matkaa niin kauan kuin kalenterissa on aikaa ja jossain kohdassa pannaan Navi ihmettelemään missä päin koti onkaan.

Tällä menetelmällä päivämatkat vaihtelevat tyypillisesti 200 - 500 km välillä, kuuluisia nähtävyyksiä jää näkemättä, mutta ilmassa on pientä seikkailun tuntua.

Millaisia kokemuksia teillä on aktiivisesta suunnittelusta verrattuna päämäärättömään haahuiluun?

 

[xs2jammu]

Edelliset pari reissua mitkä olen tehnyt niin ensimmäinen yöpaikka on katsottu valmiiksi ja sitten loppu reissusta sinne missä on hyvät ilmat.

 

[jjjjj]

Ei ehkä ilman mitään suunnitelmaa kannata lähteä .

Mutta ei kannata stressata sitä, että pitäis mennä suunnitelman mukaan. Viime omalla reissulla oli kohteena Jafferau, Aragon MotoGP ja Arette Montee impossible.
- Jafferaulla sattui kelit nappiin, oli just sateiden välillä sopivasti poutaa, että oli hieno ajaa sorapätkät.
- MotoGP oli ajoituksen puolesta ok, mutta sääennusteet kertoi, että olis 30+ lämmintä ja skippasin sen.
- montee impossiblesta myöhästyin, mutta ajoin kisapaikan ohi ja olin pari yötä aretten kämppärillä. Siitä päiväreissu Atlantin rannikolle ja takaisin. Tännekin olisin ehtinyt, mutta olis tullut muutama tiukka ajoäivä ja ajelin mieluummin fiiliksen mukaan.

Muuten oli perussettiä "Route des grandes alpes" hoodeilla omaan tahtiin, Verdonin kanjoni ja Mont Ventoux. Iltakahvilla seuraavan päivän suunnitelmat ja sääennusteet vaikuttaa reittiin.

Ja mitä vähemmän proukkaa, sitä vähemmän suunnittelua. Mitä enemmän porukkaa, niin sitä enemmän suunnittelua. Yksin voi tehdä ihan mitä huvittaa...

 

[impala67]

tärkeintä on lähteminen; suomessa jäitten lähteminen...
ollut kova kynnys jättää telttakamoja kyydistä kun reisussa aina ollut yllä kuvattu extemporee henki ja menty niin randomilla kuin mahdollista...
ja se on tietty ollut mahdollista kun kanssamotoristit on samanhenkisiä levottomia sieluja. meilläkin on määräävänä ohjenuorana- mennään sinnepäin missä todennäköisemmin on kuivaa ja (vähemmän) sateista. rankkasaderintaman lähestyessä johonkin isompaan kylään menty pitämään dokaustauko "fiinisti" hotelliin (tarkoittaa yleensä kahden-kolmen tähden hotlan bookingtarjousta meidän tapauksessa).

yksi sovellus on ollut yli muiden: ennakkoon bestbikingroass.comin lisäksi "kurviger" reittisovelluksella ajeltu hauskoja maalaisteitä joita ei mistään olisi etukäteen löytänyt suunnitella. varsinkin mooselilla oli hauska mennä jokivarsiviidakkomaisemia ylös alas.

sen verta olen etukäteen katsonut että eri suuntiin mielenkiintoisimppa kohteita pistänyt kartalle- raunioita, sotarakennelmia, oudompia luonnonmuodostumia, mopotapahtumia joissa on kiva piipahtaa paikallisia järkyttämässä...mitä pienempi tapahtuma- sen hauskempaa.

 

[Kotarikuski]

Yli kahden päivän reissuille katson pääasiallisen suunnan, sitten päivä kerrallaan. Lyhyillä reissuilla tietää tarkemmin, toki reitti voi vaihtua useampaankin kertaan. Tosin näillä umpiperäreissuilla on havaittavissa jonkinlaista tietoisuutta kohteesta.