Mopon vuokraus jenkeistä

[Tomi72]

Ajatuksena ajaa Route 66 ensi vuonna....ilmeisesti 2 suurinta vuokraamoa ??? Eagleriders ja sit joku toinen ?
Eli mistä kannattaa pyörä vuokrata, vinkkejä ja linkkejä ? Mitä luokkaa hinat tyyliin 3 viikoksi ?
Entä onko reitin suhteen hyviä vinkkejä ? Mikä kannattaa passata ja mihin ehdottomasti mennä ? linkkejä ?

Kiitolllisena otan kaiken infon vastaan !

 

[velijussi]

Eagleridersista Seattlessa minulla on hyviä kokemuksia. Palvelu oli asiallista, hinta, vaikkakin kallis, oli hyvinkin kilpailukykyinen.

3 viikoksi jos vuokraat voi alkaa oikeasti olla halvempaa ostaa käytetty omaksi ja myydä pois kun homma on hoidettu. Tämä on helpompaa jos paikalla on tuttuja. Hinnat ovat luokkaa 150-200$ päivä viikosta saa jonkin verran alennusta. Kolme viikkoa on siis hyvinkin 2-3k$ keikka.

Tuntuvat vastaavan asiallisesti puhelimeen ja sähköpostiinkin kohtuullisesti.

Tuossa on hyvä muistaa vakuutusturva, vaikka pyörä olisikin vakuutettu, pidä huolta että oma vakuutusturvasi on kunnossa. Jenkkisairaala tulee nopeasti TODELLA kalliiksi jos vakuutukset eivät ole kunnossa.

 

[Guzzman]

Ajatuksena ajaa Route 66 ensi vuonna....ilmeisesti 2 suurinta vuokraamoa ??? Eagleriders ja sit joku toinen ?
Eli mistä kannattaa pyörä vuokrata, vinkkejä ja linkkejä ? Mitä luokkaa hinat tyyliin 3 viikoksi ?
Entä onko reitin suhteen hyviä vinkkejä ? Mikä kannattaa passata ja mihin ehdottomasti mennä ? linkkejä ?

Kiitolllisena otan kaiken infon vastaan !

Tässä linkki kotisivuilleni www.teesel7678.kotisivukone.com, jossa reissustooria 2009 Amerikan reissulta (American amazing race) , jolloin ajettiin Route 66 ja amerikan länsirannikko Los Angelesista Canadan Vancouveriin. Tässä siis lähinnä reitin suhteen tiirailtavaa. Lennätimme oman pyörän Torontoon Canadaan josta matka alkoi kohti Chicagoa, joten pyörän vuokrauksesta en osaa tarkempaa sanoa. Sen muistan, että kun katselin vuokrahintoja kuukaudeksi niin yhtään kalliimmaksi ei tullut lennättää omaa pyörää rapakon taakse. Reitin suhteen poikkesimme mm. Cibolan kansallispuistossa, Santa Fe:ssä, Grand Canyonilla, Las Vegasissa, Death Valleyssa, Zionin kansallispuistossa. Pyörän ostamisessa ja myymisessä on aina oma rumbansa, että laittaako sitä varten lomapäiviä laittaa?

 

[iXi]

Mun mielestä toi route 66 on hieman yliarvostettu, taino suurimmaksi osaksi tylsää ajamista ilman sen suurempaa nähtävää. Ehkä enemmän näkemistä saisi jos keskittäisi reissun vain länsirannikolle. Lähtö ja paluu los angelesiin. Pari vuotta sitten tuli ajeltua LA-san francisco-vegas-flagstaff-santafe -phoenix-san jose -LA

San josen läheltä voi käydä kävellen vilkaisemassa meksikon meininkejä tihuanassa. Näkemistä tuolla reitillä on
Todella paljon guzzman tuossa jo luettelikin osan. Ajamistahan tuossakin reitissä tuli muistaakseni reilu 5000km, kolme viikkoa meni mukavasti. Etenkin kun jossain vegasissa on mukava olla ainakin pari päivää ja sama pätee losiin..

Mut jos route66 pitää ajaa kerran elämässä niin sitten

 

[Tomi72]

Tässä linkki kotisivuilleni www.teesel7678.kotisivukone.com, jossa reissustooria 2009 Amerikan reissulta (American amazing race) , jolloin ajettiin Route 66 ja amerikan länsirannikko Los Angelesista Canadan Vancouveriin. Tässä siis lähinnä reitin suhteen tiirailtavaa. Lennätimme oman pyörän Torontoon Canadaan josta matka alkoi kohti Chicagoa, joten pyörän vuokrauksesta en osaa tarkempaa sanoa. Sen muistan, että kun katselin vuokrahintoja kuukaudeksi niin yhtään kalliimmaksi ei tullut lennättää omaa pyörää rapakon taakse. Reitin suhteen poikkesimme mm. Cibolan kansallispuistossa, Santa Fe:ssä, Grand Canyonilla, Las Vegasissa, Death Valleyssa, Zionin kansallispuistossa. Pyörän ostamisessa ja myymisessä on aina oma rumbansa, että laittaako sitä varten lomapäiviä laittaa?

Teillä reissu kesti 1,5kk joten ymmärrän tuon mopon rahtauksen...voi olla että kolmen viikon takia sitä ei meikäläisen kannata tehdä...mopon osto ja myynti siellä ei ole ihan mahdoton ajatus...mutta tod.näk. päädyn vuokraukseen. Täytyy tuota teidän reissukertomusta vielä tarkemmin tiirailla

 

[Tomi72]

Mun mielestä toi route 66 on hieman yliarvostettu, taino suurimmaksi osaksi tylsää ajamista ilman sen suurempaa nähtävää. Ehkä enemmän näkemistä saisi jos keskittäisi reissun vain länsirannikolle. Lähtö ja paluu los angelesiin. Pari vuotta sitten tuli ajeltua LA-san francisco-vegas-flagstaff-santafe -phoenix-san jose -LA

San josen läheltä voi käydä kävellen vilkaisemassa meksikon meininkejä tihuanassa. Näkemistä tuolla reitillä on
Todella paljon guzzman tuossa jo luettelikin osan. Ajamistahan tuossakin reitissä tuli muistaakseni reilu 5000km, kolme viikkoa meni mukavasti. Etenkin kun jossain vegasissa on mukava olla ainakin pari päivää ja sama pätee losiin..

Mut jos route66 pitää ajaa kerran elämässä niin sitten

Täytyyki iXi haastatella sua tosta reissusta kahvikupin ääressä
Tosin...onhan se 66 pakko kerran elämässä ajaa...mutta en välttämättä ole niin vannoutunut että se pitäisi päästä päähän ajaa..toinen vaihtoehto on napata parhaat palat...johon vinkit tervetulleita...death valley, grand canyon, vegas tietty ainaki...Losissa kerran käynyt...miksei siellä uudestaankin...samoi Friscossa...rantatie aika magee...silloin tuli autolla ajettua...

 

[pozo izquierdo]

Just toissapäivänä sieltä palanneena (5. reissu ja 48 osavaltiota) ja 5200 km taas ajelleena komppaan muita siinä, että aja sitä kuuskutosta sen verran, että saat sanoa sillä olleesi ja sitten keskity ihan oikeisiin nähtävyyksiin.

Vuokraajana EagleRider on suurin ja oman kokemukseni mukaan asiakaspalvelultaan aivan kääpiötasoa verrattuna esim StreetEagle-firmaan Arizonasta.
Kahdesti on nyt viimemainitulta vuokrattu Wingit (2 kpl) ja vuosi sitten sain täysin uuden pyörän alleni Chicagosta ja toinen oli parikymmentä tuhatta mailia ajettu -10 mallinen. Tänä vuonna lähdimme Orlandosta Floridasta ja taas oli isäntä ostanut uuden pyörän ja minun viimevuotisen hän rahtasi itse pickupilla Arizonasta Orlandoon. Pyörä oli ilmeisesti sidottu liian tiukaan etupäästään, jolloin etujousen stefat vaurioitui kuljetuksessa ja tuli öljyvuotoa. Ei hätiä mitiä, ottivat uudesta Wingistä etupään ja vaihtoivat sen odottaessa alle ennenkuin luovuttivat pyörän.
Eagleridersin "asiakaspalvelua" ei voi verrata mitenkään tähän firmaan. Kahdesti on sieltä pyöriä haettu ja aina on homma ollut yhtä amatöörimäistä. (Luovutus kestänyt min kolme tuntia ja esim navigaattoria on ruvettu vasta etsiskelemään ja asennusta suunnittelemaan kun pyörän olisi pitänyt jo olla valmis. Jos kaksi navia tilaat niin yhden saat.) Luovutus onnistuu hyvin Los Angelesiin, joka on heidän pääpaikkansa, mutta esim Franklinissa Tennesseessä pari vuotta sitten meni homma ihan piirileikiksi.
StreetEagle on toki paljon pienempi kuin EagleRiders, ja pyörävalikoima on pienempi, mutta jos ajoissa kyselet varmasti järjestyy.

Reittien osalta riippuu käytettävissä olevasta ajastasi. Jos Chicagosta lähdet (mikä on mukavinta suoran lentoyhteyden takia) ja aikaa on vaikka parikin viikkoa niin lähde luoteeseen esim reitillä Madison WI, Minneapolis MN, sieltä edelleen esim Pohjois-Dakotaan, josta alas Etelä -Dakotaan (Badlands, Rapid City, Crazy Horse monument, Mt. Rushmore -pressojen päät vuoressa) sieltä edelleen joko Yellowstoneen tai Grand Canyonille (tai vaikka molemmat, jos aikaa ja intoa riittää) ja edelleen Zion National Park, Las Vegas (Hooverin pato) , Death Valley ja pyörän jättö joko Los Angelesiin tai San Franciscoon. Jos minulta kysyt niin ehdottomasti jäkimmäiseen.
Tai sitten Yellowstonesta ylös Montanaan , josta Glacier Park ja sieltä edelleen länteen Washingtoniin ja matkalla Hell's Canyon ja Mt. Rainier ja sitten alas rannikkoa Highway ykköstä esim San Franciscoon. Tuossa jää sitten Grand Canyon näkemättä, mutta vastikkeeksi tulee kyllä huimaa maisemaa muuten.
Matkaa tuollaiselle tulee helposti 5000-6000 mailia ja matkalla tulee varmasti myös selväksi, että Amerikka on iso maa. Pyörän valinta kannattaa myös miettiä sen mukaisesti...

t. pozo

 

[Tomi72]

Mitkä on route 66:n tylsimmät pätkät ?

 

[TLo]

No mä lähden huomenna, tai siis tänään, Chicagoon 14.10 lennolla. Katotaan nyt toi 66. 15 päivää on on pyörät vuokralla. Laitan sitten kommentit tänne kun pääsen kotiin ( lokakuun alussa) Eaglerideriltä vuokrattiin pyörät.
Toivottavasti ei ole aivan tuhottoman kuumaa... Pärjäilkää!

 

[Tomi72]

No mä lähden huomenna, tai siis tänään, Chicagoon 14.10 lennolla. Katotaan nyt toi 66. 15 päivää on on pyörät vuokralla. Laitan sitten kommentit tänne kun pääsen kotiin ( lokakuun alussa) Eaglerideriltä vuokrattiin pyörät.
Toivottavasti ei ole aivan tuhottoman kuumaa... Pärjäilkää!

Hyvää matkaa !! Käyhän kommentoimassa palatessasi

 

[Tigerbalm]

Ajoimme kaverin kanssa heinäkuussa 3000 mailia Kaliforniassa, Arizonassa, Utahissa ja Nevadassa. Pyörät otimme California Motorcycle Adventuresilta San Franciscosta (Mountin View). Ajoimme Highway 1:stä Los Angelesiin, sieltä edelleen Arizonaan ja Grand Canyonille. Meille riitti kymmenen mailia 66:ta tuolla seudulla.

Reitti kulki edelleen mm. Monument Valleyn, Zionin, Las Vegasin, Hoover Dam, Dead Valleyn, Yosemiten, Castle Air Museumin jne. kautta Friscoon. Maisemia, säätä, ym. ei voi moittia. Vuokraamo haki ja toi lentokentälle ja palvelu oli erinomaista. Ainoa haaste oli se, että kaikki asialliset vehkeet oli ehditty varata noille viikoille, joten jouduimme köröttelemään Electra Clideillä. Mutta kokemushan sekin.

 

[Tomi72]

Ajoimme kaverin kanssa heinäkuussa 3000 mailia Kaliforniassa, Arizonassa, Utahissa ja Nevadassa. Pyörät otimmem California Motorcycle Adventuresilta San Franciscosta (Mountin View). Ajoimme Highway 1:stä Los Angelesiin, sieltä edelleen Arizonaan ja Grand Canyonille. Meille riitti kymmenen mailia 66:ta tuolla seudulla.

Reitti kulki edelleen mm. Monument Valleyn, Zionin, Las Vegasin, Dead Valleyn, Yosemiten, Castle Air Museumin jne. kautta Friscoon. Maisemia, säätä, ym. ei voi moittia. Vuokraamo haki ja toi lentokentälle ja palvelu oli erinomaista. Ainoa haaste oli se, että kaikki asialliset vehkeet oli ehditty varata noille viikoille, joten jouduimme köröttelemään Electra Clideillä. Mutta kokemushan sekin.

No...meikäläiselle ei muuta vaihtoehtoa olekaan kuin HD, tosin mielummin Road King.
Minkälaisia olivat lämpötilat heinäkuussa ?

 

[Tigerbalm]

Olimme reissussa heinäkuun kaksi viimeistä viiikkoa. Highway 1 oli kuin Suomen kesä, nahkapuku päällä. Sen jälkeen olikin mukavan lämmintä, varmasti yli 30. Kuumaa oli Vegasissa ja varsinkin Dead Valleyssä, ehkä 43-45. Hyvin pärjäsi kun huolehti nesteytyksestä. Päällä kevlarit ja nahkatakki.

 

[Guzzman]

Teillä reissu kesti 1,5kk joten ymmärrän tuon mopon rahtauksen...voi olla että kolmen viikon takia sitä ei meikäläisen kannata tehdä...mopon osto ja myynti siellä ei ole ihan mahdoton ajatus...mutta tod.näk. päädyn vuokraukseen. Täytyy tuota teidän reissukertomusta vielä tarkemmin tiirailla

Joo kyllä näin on että jos reissu kestää kolme viikkoa niin rahallisesti ei kannata pyörää sinne lennättää vaan silloin kannattaa esim. vuokrata. Siitä Routen tylsyydestä no, ei minun mielestä tylsä. Tosin ei sitä kannata orjallisesti seurata vaan poiketa ehdottomasti Grand Canyonilla yms. nähtävyyksillä. Mikään varsinainen maisemareitti perinteisessä merkityksessä 66 ei ole mutta siinä on oma tunnelmansa ottaen huomioon sen historiallisen merkityksen. Minua viehätti ja jännitti ajaa Arizonan, New Mexicon ja Nevadan autiomaassa, siinä oli kieltämättä jotain. Varsinkin Nevadassa kun yhtäkkiä pamahditkin Las Vegasiin ja taas ihmisten ilmoille. Ja meikäläiselle nuo kuivat autiomaat oli juuri sitä nähtävyyttä ja elämystä jota ei euroopassa reissaillessa näe. Ja onhan kysymys myös muustakin kuin maisemista. Kulttuuri on jotain keskilännessä jota ei muualta löydä Siinä mielessä Route66 on kiehtova kulttuurinen läpileikkaus idästä länteen, Chicagosta ja keski-lännen letkeydestä etelä-Californian rehevyyteen ja hektisyyteen. Jenkit on iso maa ja monipuolinen maisemien suhteen. Jos mutkapätkää ja vuoristoa aina välttämättä haluaa niin 66 ei sitten ole oikea valinta.

 

[Juhis]

Just toissapäivänä sieltä palanneena (5. reissu ja 48 osavaltiota) ja 5200 km taas ajelleena komppaan muita siinä, että aja sitä kuuskutosta sen verran, että saat sanoa sillä olleesi ja sitten keskity ihan oikeisiin nähtävyyksiin.


+1
Viime vuonna vedettiin coast to coast, autolla tosin.

 

[kotka]

Terve vaan kaikille Amerikassa ajaneille ja sinne aikoville.
Perjantai-iltana kotiuduttiin. Ajelimme 34 vrk. Amerikan mantereella ja 3 vrk. Hawajilla. Yhteensä maileja kertyi 9171 eli kilometreinä 14756,139. Hain pyörän Queensista New Yorkista josta koukkasimme Washington DC,hen ja sitten itärannikkoa Maineen asti josta Niagaran putouksilta Kanadaan ja Takaisin Detroitissa josta Michicanin niemimaan läpi takaisin Kanadaan ja Lake Superiorin ympäri ja Duluthissa takaisin jenkkilään. Sitten koukkailtiin osavaltioita Utahiin josta ylös Yellowstoneen ja sieltä Sturgisiin jossa olimme sopivasti rallin alussa. Sturgisista pohjois Dakotan kautta Seattleen ja sitten Pacific Highwayta pitkin Friscon kautta Losikseen josta lennettiin Honoluluun ja sieltä Pekingiin jossa tutustuttiin nähtävyyksiin ja kärsittiin röyhkeistä ja ylimielisistä kiinalaisista viikon verran.
Matka oli upea ja kelitkin suosivat.
Meillä oli DG tours niminen brittifirma joka hommasi pyörät Eagleridersiltä. Tämä siksi, että Meksikon reissulta jäi vähän hyvitettävää ja sain sen nyt. Kyselin myös tarjouksia Eagleridersiltä suoraan kuten myös eräältä toiselta yritykseltä jota en enää muista. Dg tours oli edullisin. Varasin pyörän sillä edellytyksellä että pyörässä (heritage softail) pitää olla kaatumarauta ja tarakka. Marssimme Vuokraamoon Queensissa. Pyörä oli, mutta ei noita varusteita. Soitin heti Englantiin ja annoin luurin Eagleridersin kaverille. Hän hyppäsi autoon ja kävi hakemassa tavarat HD- liikkestä ja kaatumarauta ja tarakka asennettiin paikoilleen. Pyöränsaanti luonnollisesti vähän viivästyi, mutta homma toimi. Honolulussa kaatumarauta oli paikoillaan, mutta satulankiinnitys oli niin ja näin joten sanoin että en ota pyörää tuossa kunnossa. Sain heti toisen pyörän ilman kaatumarautaa. No. ensimmäisestä pyörästä otettiin rauta ja vaihdettiin suosiolla. Pyörän saanti luonnollisesti taas viivästyi tunnin verran. Eihän se oikeastaan mitään haitannut. Henkilökunta oli ystävällistä ja kyyti hotellista vuokraamolle ja takaisin korvattiin käteisenä.
Tämä ei ole Eagleridersin mainos, mutta isolla vuokraamolla on puolensa. Sturgissa oli maileja kertynyt sen verran että älysin öljynvaihdon olevan tarpeen. Rallialueella oli huoltopaikka jonne menin kysymään toimenpidettä. Kaveri sanoi että K. Soitin Eagleridersille ja ilmoitin asiasta jonka jälkeen annoin luurin huoltopomolle. Sieltä vastattiin myös että OK. Öljynvaihto suoritettiin eikä minulta veloitettu senttiäkään. Takarengas alkoi myös olla tiensä päässä joten Rapid Cityssä Black Hills HD:liikkessä taas soitin Eagleridersille. Rengas vaihdettiin nopeasti ja taaskaan ei tarvinnut käyttää rahaa eikä korttia. Yhtä hyvin toimi muutama vuosi sitten kun heritagesta kuului startista pahaa ääntä. Homma hoidettiin Nashvillessä tyylikkäästi.
Pyörän luovutus oli molemmilla kerroilla todella helppo. Pintapuolinen tarkastus. Olin L.A:ssa varautunut maksamaan vähän koska tankki ei ollut täysi. Tarkastaja sanoi että tankki näkyy olevan täysi. "Ei aivan" vastasin. Tankki näkyy olevan täysi toisti kaveri ja sillä siisti. Itse olen saanut kyllä hyvää palvelua niin tarjouspyyntöjen osalta kuten yllä mainituissakin tapauksissa. Tarjouksia pyydettäessä pitää muistaa vaatia verojen ja vakuutusten näkyminen tarjouksessa. Amerikassa kun tuppaavat lisäämään verot vasta maksuvaiheessa joten loppusumma voi olla erilainen kun tarjous.

Lisäksi törmäsin ensimmäistä kertaa bensanostossa erilaisiin käytäntöihin. Toisilla asemilla tarvitsi vain työntää Visa tai Amex koneeseen ja bensaa sai tankin täyteen. Joissakin paikoissa pyydettiin molemmista korteista viisi (5) numeroinen tunnusluku. Meillähän on ainoastaan 4- numeroiset luvut. Silloin oli mentävä sisälle ja jätettävä kortti "kaniin". Jotta homma ei olisi näinkään yksinkertainen, joillakin asemilla vaadittiin joko määrätty summa tai gallonamäärä jonka halusi käyttää. Jos esim. pyysin sitten 5 gallonaa ja tankkiin menikin vain 4,5 gallonaa, marssin takaisin sisälle ja sain sitten hyvityksen 0,5 gallonasta. Homma ei riippunut yhtiöistä vaan aivan asemista. Vanhanaikaista ja hankalaa.
Kyllä Amerikassa on oma viehätyksensä. Preeria-alueilla joilla nyt ajoimme aika paljonkin, ei ole juurikaan nähtävää mutta silloin pitkin hyviä teitä matka taittuu kohti hienoja paikkoja joita maassa riittää. Pacific Highway oli matkan eräs pääkohde, eikä se pettänyt. Ainoastaan sää rannikolla oli todella kolea johtuen merestä. Pikkuisen kun tie koukkasi sisämaahan, lämpötila nousi välittömästi 10-15 astetta. Lisäksi aamuisin oli varsin sumuista joten nukuimme herroiksi ja ajelimme iltaisin vähän pitempään.

Varsinaiseen eroon vuora-ja oman pyörän rahtaukseen en ota kantaa, koska ei ole kokemuksia. Luulisin kuitenkin että kuluja tulee oman pyörän kuskaukseenkin. Lisäksi mitä olen täällä lukenut, saattaa pyörän saanti byrokratioista johtuen viivästyä ja säästöt valua siihen. HD on myös hyvä valinta USA:ssa koska se käytännössä pystytään korjaamaan kylässä kun kylässä. Katselin huvikseni myös Triumphin huoltopisteitä USA:ssa. Rannikoilla niitä löytyi, mutta sisämaassa varsin heikosti.
Tulipas juttua.
Kotka

 

[tonttuj]

Lisäksi törmäsin ensimmäistä kertaa bensanostossa erilaisiin käytäntöihin. Toisilla asemilla tarvitsi vain työntää Visa tai Amex koneeseen ja bensaa sai tankin täyteen. Joissakin paikoissa pyydettiin molemmista korteista viisi (5) numeroinen tunnusluku. Meillähän on ainoastaan 4- numeroiset luvut. Silloin oli mentävä sisälle ja jätettävä kortti "kaniin".

Ne numerot on kortin takana... ne 5 numeroa... ite en antaisi niitä ikinä fyysisesti kellekään...

 

[pozo izquierdo]

Ne numerot on kortin takana... ne 5 numeroa... ite en antaisi niitä ikinä fyysisesti kellekään...

Ne toiset bensa-automaatit kyselee itse asiassa ZIP-koodia eli postinumeroa. Kortin varsinaista PIN-koodia, siis sitä jolla kotimaassa tankataan en ole vielä koskaan Jenkkilässä tarvinnut. Ei Visassa ei Amexissa eikä Dinersissa. Useimmiten pelkkä kortin työntö aparaattiin riitti tai sitten tuo kortin vienti tiskille kaniin, jollei yhteys jostain syystä pumpulta maailmalle auennut.

Kotkan kuvaus Eagleriderista vastaa hyvin omia kokemuksiani. Mikään ei ole pyörää noudettaessa kuten on sovittu ja jollet osaa / pysty pitämään puoliasi, niin sillähän sitten ajelet mikä sieltä kyytikapineeksi tyrkätään. HD:n osaltakin Kotka on oikeassa, sille löytyy remonttipaikkaa joka kylässä. Eri asia on, missä määrin haluaa käyttää aikaansa pyörän tekniikan kanssa temuamiseen... No joo, nyt liikutaan jo vaarallisessa aihepiirissä, voi vielä tulla liivimiehet koputtelemaan etuovelle.
Vaikken mikään Wingimies olekaan, niin ei voi muuta kuin ihmetellä moisen kapineen luotettavuutta. Nyt on kokemusta yhdentoista yksilön vuokraamisesta (itselle neljästi, loput matkatovereille) ja yhteenlaskettuja maileja pitkälti toista sataa tonnia ja ainoat viat ovat ollet kaksi palanutta ajovalopolttimoa. Onneksi niitä on siinä kaksi, joten ei ole tarvinnut edes sen vaihtoon ryhtyä...Jaa, niin ja ilmaa on pitänyt lisätä renkaisiin pari kertaa, kun on merkkivalo ryhtynyt motkottamaan.
Myös käyttämämme vuokrafirma (Street Eagle) vahvisti saman. He saavat Wingeihin kolmen vuoden mailirajoittamattoman takuun , joten pyörät rullaavat vuokralla noin 60-100.000 mailiin asti, jonka jälkeen niistä tehdään Trike, ja vuokraura jatkuu edelleen. Triket kuulemma kelpaavat enemmänkin maileja mittarissa koska niitä on tarjolla niin niukasti.

Oma pyörä kannattaa (rahallisesti) kiskoa mukaan kun aikaa on koko reissuun käytettävissä min 5 viikkoa. Kokemukseni mukaan noin 2 viikon Wingin vuokralla lennättää yhden LoTjan Saksasta Kanadaan ja takaisin. Mutta...koska esim Frankfurtin rahtiin pitää pyörä jättää nykyään 5 päivää ennen sen lentoa, tulee turhia luppopäiviä, joita pari olisi ihan OK jo aikaerosta toipumiseen, mutta 5 on liikaa. (Tuo 2 päivää lienee edelleen kylläkin Kanadan päässä palatessa varoaika.) Näin ollen kun laskee kustannuksia Suomesta vaikkapa Saksaan hankkiutumiselle mennen tullen plus nuo luppopäivät pitää aikaa olla käytettävissä reilummin. Vielä muutama vuosi sitten esim newyorkilainen Motorcycle Services lennätti pyöriä vain Kanadaan, jenkkilään ei ollenkaan liian kovan byrokratian vuoksi. Nyt olen siinä käsityksessä, että lento onnistuisi myös USA:n puolelle, mutta en ole viime aikoina tarkistellut...
Taas jos rahtaa pyörän meriteitse, on break-even point alempana. Rahti on toki halvempi, jos on mahdollisuus jättää mopotin rahdinkuljettajan huomaan muutamaksi viikoksi mennen tullen.

Muuten vielä tuosta Route 66:n ajosta sen verran, että se taitaa ollakin vain enemmän tai vähemmän yleisnimitys Jenkeissä pörräämiselle. Enpä usko, että edes Peterpanilaiset sitä orjallisesti seuraavat vaan sitä ajetaan soveltuvin osin ja sitten mennään katsomaan nähtävyyksiä. Näin nyt luulisin jokaisen järkevän ihmisen tekevän, ellei satu olemaan menossa väitöskirjan teko aiheesta "Tienvarsikasvillisuus Route 66:n varrella välillä Chicago - Los Angeles"

Kotkalle sen verran vielä, että kai toki poikkesit Finlandissa kun tulit alas Lake Superiorin pohjoisrantaa...? Olipas nimittäin nähtävyys...

t. pozo

 

[Tomi72]

Ne toiset bensa-automaatit kyselee itse asiassa ZIP-koodia eli postinumeroa. Kortin varsinaista PIN-koodia, siis sitä jolla kotimaassa tankataan en ole vielä koskaan Jenkkilässä tarvinnut. Ei Visassa ei Amexissa eikä Dinersissa. Useimmiten pelkkä kortin työntö aparaattiin riitti tai sitten tuo kortin vienti tiskille kaniin, jollei yhteys jostain syystä pumpulta maailmalle auennut.

Kotkan kuvaus Eagleriderista vastaa hyvin omia kokemuksiani. Mikään ei ole pyörää noudettaessa kuten on sovittu ja jollet osaa / pysty pitämään puoliasi, niin sillähän sitten ajelet mikä sieltä kyytikapineeksi tyrkätään. HD:n osaltakin Kotka on oikeassa, sille löytyy remonttipaikkaa joka kylässä. Eri asia on, missä määrin haluaa käyttää aikaansa pyörän tekniikan kanssa temuamiseen... No joo, nyt liikutaan jo vaarallisessa aihepiirissä, voi vielä tulla liivimiehet koputtelemaan etuovelle.
Vaikken mikään Wingimies olekaan, niin ei voi muuta kuin ihmetellä moisen kapineen luotettavuutta. Nyt on kokemusta yhdentoista yksilön vuokraamisesta (itselle neljästi, loput matkatovereille) ja yhteenlaskettuja maileja pitkälti toista sataa tonnia ja ainoat viat ovat ollet kaksi palanutta ajovalopolttimoa. Onneksi niitä on siinä kaksi, joten ei ole tarvinnut edes sen vaihtoon ryhtyä...Jaa, niin ja ilmaa on pitänyt lisätä renkaisiin pari kertaa, kun on merkkivalo ryhtynyt motkottamaan.
Myös käyttämämme vuokrafirma (Street Eagle) vahvisti saman. He saavat Wingeihin kolmen vuoden mailirajoittamattoman takuun , joten pyörät rullaavat vuokralla noin 60-100.000 mailiin asti, jonka jälkeen niistä tehdään Trike, ja vuokraura jatkuu edelleen. Triket kuulemma kelpaavat enemmänkin maileja mittarissa koska niitä on tarjolla niin niukasti.

Oma pyörä kannattaa (rahallisesti) kiskoa mukaan kun aikaa on koko reissuun käytettävissä min 5 viikkoa. Kokemukseni mukaan noin 2 viikon Wingin vuokralla lennättää yhden LoTjan Saksasta Kanadaan ja takaisin. Mutta...koska esim Frankfurtin rahtiin pitää pyörä jättää nykyään 5 päivää ennen sen lentoa, tulee turhia luppopäiviä, joita pari olisi ihan OK jo aikaerosta toipumiseen, mutta 5 on liikaa. (Tuo 2 päivää lienee edelleen kylläkin Kanadan päässä palatessa varoaika.) Näin ollen kun laskee kustannuksia Suomesta vaikkapa Saksaan hankkiutumiselle mennen tullen plus nuo luppopäivät pitää aikaa olla käytettävissä reilummin. Vielä muutama vuosi sitten esim newyorkilainen Motorcycle Services lennätti pyöriä vain Kanadaan, jenkkilään ei ollenkaan liian kovan byrokratian vuoksi. Nyt olen siinä käsityksessä, että lento onnistuisi myös USA:n puolelle, mutta en ole viime aikoina tarkistellut...
Taas jos rahtaa pyörän meriteitse, on break-even point alempana. Rahti on toki halvempi, jos on mahdollisuus jättää mopotin rahdinkuljettajan huomaan muutamaksi viikoksi mennen tullen.

Muuten vielä tuosta Route 66:n ajosta sen verran, että se taitaa ollakin vain enemmän tai vähemmän yleisnimitys Jenkeissä pörräämiselle. Enpä usko, että edes Peterpanilaiset sitä orjallisesti seuraavat vaan sitä ajetaan soveltuvin osin ja sitten mennään katsomaan nähtävyyksiä. Näin nyt luulisin jokaisen järkevän ihmisen tekevän, ellei satu olemaan menossa väitöskirjan teko aiheesta "Tienvarsikasvillisuus Route 66:n varrella välillä Chicago - Los Angeles"

Kotkalle sen verran vielä, että kai toki poikkesit Finlandissa kun tulit alas Lake Superiorin pohjoisrantaa...? Olipas nimittäin nähtävyys...

t. pozo

Eli sinäkään et eagleridersia vahvasti suosittele ? Toimiko kaikki streeteaglessa moitteettomasti ?

 

[Guzzman]

"Oma pyörä kannattaa (rahallisesti) kiskoa mukaan kun aikaa on koko reissuun käytettävissä min 5 viikkoa. Kokemukseni mukaan noin 2 viikon Wingin vuokralla lennättää yhden LoTjan Saksasta Kanadaan ja takaisin. Mutta...koska esim Frankfurtin rahtiin pitää pyörä jättää nykyään 5 päivää ennen sen lentoa, tulee turhia luppopäiviä, joita pari olisi ihan OK jo aikaerosta toipumiseen, mutta 5 on liikaa. (Tuo 2 päivää lienee edelleen kylläkin Kanadan päässä palatessa varoaika.) Näin ollen kun laskee kustannuksia Suomesta vaikkapa Saksaan hankkiutumiselle mennen tullen plus nuo luppopäivät pitää aikaa olla käytettävissä reilummin. Vielä muutama vuosi sitten esim newyorkilainen Motorcycle Services lennätti pyöriä vain Kanadaan, jenkkilään ei ollenkaan liian kovan byrokratian vuoksi. Nyt olen siinä käsityksessä, että lento onnistuisi myös USA:n puolelle, mutta en ole viime aikoina tarkistellut...
Taas jos rahtaa pyörän meriteitse, on break-even point alempana. Rahti on toki halvempi, jos on mahdollisuus jättää mopotin rahdinkuljettajan huomaan muutamaksi viikoksi mennen tullen."

Jokseenkin noin, Motorcycle Servicen kautta lennätettiin oma Guzzi 2009 ja silloista kurssia laskeskelin että 4 viikon vuokra + ajot saksaan menivät aika lailla yks yhteen. Tosin siinä on se viiden päivän karanteeni Frankfurtin päässä. Mutta meitä se ei haitannut kun mentiin Torontoon ja pidettiin siellä mukava miniloma pyörää odotellessa. Kaikkein nopein tapa on tietysti vuokrata jos haluaa päästä heti asian ytimeen. 2009 ei muuten onnistunu lennättää pyörää suora jenkkeihin, oiskohan siis nyt toisin? Itselle toinen puoli oman pyörän roudaamisessa oli ja tulee olemaan se, että kokee vain tärkeäksi ajaa reissut omalla pyörällä (kun sitä varten se on ostettu) ja oman pyörän kuitenkin tuntee parhaiten. Tosin järki siinäkin hommassa jos kustannusten erotus tulee liian suureksi.

"Muuten vielä tuosta Route 66:n ajosta sen verran, että se taitaa ollakin vain enemmän tai vähemmän yleisnimitys Jenkeissä pörräämiselle. Enpä usko, että edes Peterpanilaiset sitä orjallisesti seuraavat vaan sitä ajetaan soveltuvin osin ja sitten mennään katsomaan nähtävyyksiä. Näin nyt luulisin jokaisen järkevän ihmisen tekevän, ellei satu olemaan menossa väitöskirjan teko aiheesta "Tienvarsikasvillisuus Route 66:n varrella välillä Chicago - Los Angeles"

Näin itsekin sen miellän myös näin jälkikäteen reissua. Se on hyvä runko reitille jos haluaa nähdä keskistä Amerikkaa sekä myös nähtävyyksiä. Routelta ei nimittäin ole pitkä matka poiketa monellekkaan nähtävyydelle, joita ei kannata missata.