Kouvolan Sanomat raportoi:
Iittiläisen ratayhtiö Kymiringin on mahdollista välttää konkurssi esimerkiksi keräämällä kolme miljoonaa euroa lisärahoitusta jo tammikuun loppuun mennessä. Lisäksi edessä olisi varikkorakennuksen myynti sale and lease back -järjestelyllä (myynti- ja takaisinvuokraus) vuoden 2024 loppuun mennessä.
Yhtiön saneerausohjelmaehdotus valmistui perjantaina. Kymiring oy:n saneerausohjelman selvittäjä Klaus Majamäki kertoo, että yhtiöllä on kaksi vaihtoehtoa.
– Ensisijainen latu on se, että yhtiön täytyy hankkia rahoitusta, jotta se voi toteuttaa investointisuunnitelmansa. Tällä ladulla kun mennään ajassa eteenpäin, vuoden 2024 kauden jälkeen tulisi varikkorakennuksen sale and lease back -järjestely. Niin yhtiö voisi suorittaa vakuusvelat, jotka erääntyvät vuoden 2024 lopussa, Majamäki kertoo.
Perjantaina julki tulleessa saneerausohjelmaehdotuksessa sanotaan, että ilman saneerausohjelmaa ja sen vahvistamista yhtiö ajautuu todennäköisimmin konkurssiin.
Rönnholm: Ykkösvaihtoehdolla eteenpäin
Kymiring oy:n toimitusjohtaja Riku Rönnholm sanoo, että yhtiö pyrkii hankkimaan rahoituksen.
– Tavoite on se, että rahoitus saadaan ja ykkösvaihtoehdolla mennään eteenpäin.
Mitkä ovat tunnelmat nyt, kun saneerausohjelmaehdotus on saatu valmiiksi?
– Ei tässä ole kummempia tunnelmia. Nyt on selvät stepit, joiden mukaan edetään. Niiden eteen tehdään toimivassa johdossa ja hallituksessa hommia.
Rakennusten myynnillä ja takaisinliisauksella pyritään kattamaan kuuden miljoonan euron velka.
– Ainakin selvittäjälle on selvää, ettei yhtiön kassavirroista ei tule tällaista summaa. Se pitää tulla yhtiön ulkopuolelta. Mielestäni ensisijainen keino on se, että varikkorakennus myydään, Majamäki sanoo.
Peräti kolmen miljoonan euron potti omaa pääomaa pitäisi haalia jo kahdessa ja puolessa kuukaudessa. Jos rahaa ei saada hankittua tarpeeksi, yritys joutuu realisoimaan omaisuuttaan.
– Tällöin yhtiöön ei jää omaisuutta eikä toimintaa. Tämä kakkoslatu on perälautana. Se on realisaatio, saneeraus, jossa päästään parempaan lopputulokseen kuin konkurssissa, Majamäki kertoo.
Ratayhtiön realisoitava omaisuus on lähinnä kuuden miljoonan euron arvoinen varikkorakennus.
Kymiring-yhtiön suurimmat velkojat ovat A. Ahlström Kiinteistöt ja Nordea-pankki yli neljällä miljoonalla eurolla kummatkin, Lahti Events, Finnvera ja Mobility Properties kahdella miljoonalla sekä WS Finance noin miljoonalla eurolla. Kaikkiaan velkojia on useita kymmeniä. Velkaa on noin 22 miljoonaa euroa.
Kymiring joutui vaikeuksiin, kun ratamoottoripyöräilyn Moto GP -kilpailu peruttiin keväällä jo kolmannen kerran. Syynä olivat keskeneräinen rata ja Ukrainan-sodan vaikutukset.
Lisäksi tapahtumia järjestämään perustettu tytäryhtiö Kymiring Events on asetettu Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa konkurssiin. Moto GP:tä pyörittävä Dorna Sports on perinyt yhtiöltä 6,4 miljoonan euron saatavia.
Rahoitusta ei saatu radan viimeistelyyn ajoissa
Selvittäjä Majamäki katsoo, että Kymiringin taloudellisten vaikeuksien syyt ovat lähtöisin siitä, ettei yhtiö kyennyt hankkimaan moottoriurheiluradan ja varikkorakennuksen rakentamisen loppuunsaattamiseen tarvittavaa rahoitusta riittävästi ja oikea-aikaisesti.
– Rahoituksen puuttuminen aiheutti sen, että rakennushankkeita ei saatu valmiiksi suunnitellussa laajuudessa ja aikataulussa. Viiveet rakennushankkeissa johtivat puolestaan siihen, että Kymiring-rata ei saanut ratatarkastuksessa hyväksyntää vuoden 2022 moottoripyörien MM-sarjan Moto GP-osakilpailun järjestämiseen, saneerausohjelmaehdotuksessa sanotaan.
Yhtiön taloudellisten vaikeuksien taustalla mainitaan olevan myös koronaviruspandemia ja siihen liittyvät laajat kokoontumisrajoitukset.
– Esillä on ollut myös tieto siitä, että kansainvälisen tason moottoriurheilukilpailuja varten edellytettyjen Kymiring-radan turvallisuutteen vaikuttaneiden teknisten ratkaisuiden toteuttamisessa oli rakennusvaiheessa tehty eräitä virheitä, joiden korjaaminen on kallista ja aikaa vievää, lukee ehdotuksessa