Nitrous sanoi:
Nyt tässä menee ainakin osalta koko pointti tuon mediapelin osalta täysin ohi, joten rautalankaa:
Käynnissä on projekti X, jonka tarpeellisuus jakaa mielipiteitä aika vahvasti. (Tässä kohtaa projekti X on mikä tahansa hanke, johon sisältyy rahaa.) Tälläisissä projekteissa rahoituksen hankkiminen, valitusrumba yms. voivat vaikuttaa projektin aikatauluihin ja myös lopulliseen toteutumiseen todella paljon. Pahimmassa/parhaassa tapauksessa katsontakannasta riippuen projekti jää kokonaan valmistumatta. Ja mikä on se isoin pala tässä palapelissä, joka ratkaiseen koko projektin kohtalon? Vastaus on tietenkin mielipideilmasto, johon sitten medialla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa. Käytännössä on kaksi (tai kolme) vaihtoehtoa, kuinka media voi mielipiteisiin vaikuttaa:
1) Positiivinen uutisointi: Hankkeesta esitellään valtamediassa vain hyvät puolet ja valtaväestön enemmistö kallistuu tämän takia kannattamaan hanketta. Tästä syystä myös rahoitus onnistuu helposti ja haittatekijät minimoituvat.
2) Negatiivinen uutisointi: Hankkeesta esitellään vain huonot puolet tai se esitetään muuten negatiivisessa sävyssä. Yleinen mielipide kallistuu projektia vastaan, jolloin vähintään julkisen rahan saaminen projektiin on poliittisen pelin takia huomattavasti hankalampaa ja projekti voi kaatua pelkästään negatiivisten mielikuvien luomaan valitusrumbaan.
(3 ) Neutraali uutisointi. Hankkeesta tuodaan esiin sekä hyvät, että huonot puolet. Ei merkittävää vaikutusta mielipiteisiin suuntaan tai toiseen. Voitaisiin kutsua myös neutraaliksi uutisoinniksi. Tämä on suluissa sen takia, että nykyinen mediakenttä tuppaa olemaan liikaa poliittisesti kallellaan suuntaan tahi toiseen, joten neutraalia uutislähdettä alkaa olla aika vaikea löytää.)
Tuo uutinen Wihurin mielipiteestä tippuu selkeästi tuohon 2) -kategoriaan, koska siinä esitetään projekti negatiivisessa valossa ja uutisen uutisarvo on vähäinen. Joko uutisen tarkoituksena on ollut ajaa toimittajan toi jonkun muun rataa vastustavan eturyhmän agendaa tai sitten toimittaja on halunnut kerätä lukijoita omalle jutulleen lööppiotsikoinnilla uutissisällön puutteessa.
Mediaväki käyttää tosiaan
välillisesti järjettömän suurta valtaa suhteessa vastuuseensa.
Tuo välillisyys on yksi niistä asioista, jonka vuoksi monet "pelit" menee niin monelta ohi.
Toimittajien ammatillinen elinkaarivaihe ja kulloinenkin asema vaikuttaa myös merkittävästi heidän
edesottamuuksiinsa ja tätä(kin) kautta heidän "motiiveihinsa" riippumatta siitä onko käsiteltävissä asioissa
millään tapaa omaa tai lähipiirin lehmää ojassa.
Toimittajakunta kamppailee vähän samanlaisen perusdilemman kanssa kuin suurin osa maajusseistakin

.
Haluttais olla "taiteilijoita" ja tuottaa laadukasta faktapohjaista uutisointia.... + olla "stara".
Paha rasti noilla palikoilla

.
Moni maajussi taas haluaa tulla kohdelluksi YRITTÄJÄNÄ ILMAN RISKIÄ ajatuksella "voitto mulle, tappio sulle".
Ei kai tässä silti kannata suoraan oikaista siihen, että maailma olisi täydellinen
ilman toimittajia, kepua ja maajusseja? No ei.... ainakaan ihan pää edellä

.
"Elämä on peliä" ja mediapeli ei todellakaan ole missään muodossaan merkityksetön.
Ei mihinkään suuntaan, eikä missään asiassa.
Aina toki voidaan....ja tulisikin.... pohtia vaikka vanhaa sanontaa: "Näinhän se on jos se siltä näyttää"

.
Että onko se kuitenkaan.... ?
Höpöttää kuka vaan, missä vaan, miten vaan, niin tasku tyhjenee ja pinkka sulaa aika äkkiä
jos laskutaito on hukassa. Näin sen jälkeen kun "lahjoittaminen hyvään tarkoitukseen" muuttuu sijoittamiseksi johonkin.Jos käsi on muualla kuin omassa taskussa tai oman pinkan kulmassa, niin sou not

.
Kovin moni "lahjoituskin" on silti itse asiassa monen pelimannin jonkinlainen "sijoitus"

.
Paukut on vaan siinä mitassa, ettei sitten satu polveen, leuasta nyt puhumattakaan jos ei natsaa....
Tuota median valtaahan voisi hauskasti kuvata ja verrata vanhojen heittojen kautta. Jos tuon median
suomentaa meediaksi, saadaan viitteeseen yhtä monta kirjaintakin

.
" ###### " rakastaa iloista antajaa

.