Kyllä noin siis autoissa - ja veikkaan (perustuen yhden kesän kokemukseen busasta) ettei pyörissä ole tässä asiassa eroa. Eli siis ei kovin laaja kokemus joten kaivetaan lisää todistusaineistoa ja opitaan lisää ...
Mulla autossa tuo selflearn arvo seilaa kesällä usein välillä 107-112 ja perusarvo on 100. Kun lambda menee rikki käytetään tuota arvoa 100 joka tulee asetukseksi myös kun pitää virrat riittävän pitkään poissa ecu:sta. Lambdan rikkimeneminen näkyy vain siinä että seos ei seilaa kun ei tarvitse etsiä optimia self learn arvoa. Eli tällöin self learn arvo ei muutu pintakaasulla.sanoi:
No autoissa asia on periaatteessa noin, mutta ei puhuta isoista eroista. Sellainen näkökulma vielä asiaan että tämän todentaminen dynossa on vaikeaa siksi että dynohuoneessa ilmasto on aina aikalailla samanlainen (lämpötila, kosteus yms. tekijät) joten eroja ei synny. Toinen asia joka dynossa vaikuttaa on että jotta lambdan saa tulemaan mukaan dynossa pitää vehjettä ajaa niissä olosuhteissa pintakaasulla. Jos auto/pyörä on juuri ajettu sisään siinä voi olla korjauskerroin ulkoilman olosuhteiden mukaan joka taas tarkoittaa sitä että dynotestissä lambdalla varustettu vehje antaa pienempää tehoa kuin ilman lambdaa oleva vaikka kadulla ja radalla tilanne olisi toinen.sanoi:
Mutta, veikkaan että esim. dragstripillä lambdalla onkin jo sitten ihan eri merkitys. Siellä odottaessa vuoroa tai viimeistään burniksen aikana lämmöt nousee ja siten seos menee odottaessa aika laihalle kun sisään tulevan ilman anturi kuvittelee että siinä on vähemmän happea johtuen korkeasta lämpötilasta jota moottori säteilee. Lähdön jälkeen kestää hetken ennen kuin ilmaboxiin tms. sijoitettu lämpötila-anturi jäähtyy ja siten alkaa korjaamaan seokset kuntoon. Jos dragstrip koneessa olisi lambda kiinnin niin odottaessa ja burniksessa sisään ajettu korjausfaktori asettuu lambdan perusteella ja siten kone ehkä käyttäytyy paremmin kuin ilman lambdaa oleva varsinkin alkumetreillä. En tiedä, mutta tämä on veikkaus - yritän tehdä ensi kesäksi tuosta LM1:stä sellaisen helposti suoraan Suzukin/Busan liittimillä pyörään asennettavan version niin että pääsisi käytännössä testaamaan. Ihan vaan mielenkiinnosta, että onkohan GSX/R:ssä samanlainen pyöreä injektori/PC liitin samalla johtokaaviolla ?
sanoi:
Joo, samaan törmäsin aikoinaan automaailmassa. Tätä ruokkii se että hyvät virittäjät ovat tottuneet rakentamaan moottorit ilman lambdaa koska se tuo vaan lisää kompleksisuutta. Elektroniikka/ohjelmointitaito ja moottorissa olevan raudan taivuttaminen vaativat yleensä ihan erilaista osaamista.
Yksi ongelma rata-, kisa, turbo ja kaasutetuissa koneissa on se että lamda ei kestä kovinkaan suuria pakolämpötiloja. Se rajoittaa Lambdan käyttötarkoitusta - onhan se yksi mahdollisesti vikaantuva komponentti. Toinen isompi ongelma on se että harvoin kisakoneilla ajetaan pintakaasulla joten eipä lambdasta mitään apua rata-ajossa juurikaan olisi. Eli kilokyykyillä pitää ajaa lujaa, joten ei niissä lambdaa tarvita. Olen lukenut että tästä johtuen kisakoneisiin usein ohjelmat heitetään sisään lämpötilan ja muiden säätekijöiden perustella juuri ennen lähtöä. Sen sijaan näillä meidän pyörillä joilla pääsääntöisesti ajetaan kadulla mutta joskus käydään radalla niin asialla ei pitäisi olla isoa merkitystä. Musta tuntuu että se että tuleeko takarenkaaseen 5hp enemmän menettää merkityksensä sen rinnalla että kestääkö kone koko kisan.
No tuohan on upea tilanne koska kartat voi rakentaa suoraan lambdan palautteen perusteella optimiksi suoraan ajamalla ;-)) Ei tarvita edes sääkorjauksia jos pitää WBO:ta myös yläpäässä kiinni jatkuvan korjauksen periaattella. Paljokos kilometrejä yksi WBO kestää ?sanoi:
---
Mutta nämä ovat siis vaan mun mielipiteitä, ja tässä asiassa niin kuin monessa muussakin voi olla monta erilaista ja silti oikeaa näkökulmaa...
