Joo - putken päästä menee selkeästi laihemmalle jollei käytä jatkoa joka ottaa seoksen syvemmältä.
Ongelmakin ratkesi jo, tässä linkki "suutinpitkien vaihto"
Tyhjäkäynti tosiaan kävi tuolla 20-30 välillä, kunnes suutinputkien vaihdon jälkeen sain säädettyä tyhjäkäyntiseoksetkin kuntoon. Nyt on siellä 14-15 välissä ja moottorijarrutuksissakin paukkuminen väheni oleellisesti. Alkuperäinen asetus oli 1,75 kierrosta, nyt K&N vapaammin virtaava suodatin ja slipari ja sai avata 4 kierrosta että seos osui kohdalleen. Tosin vieläkin paukkuu moottorijarrutuksissa tuolla 6000+ kierroksen kohdalla, ei taida alipaine riittää nostamaan luistia ja tyhjäkäyntipiiristä loppuu kapasiteetti noilla virtauksilla. Tähän sattaisi auttaa luistin reiän suurentaminen tai jousen vaihto - täytyy kokeilla kunhan ennättää ;-)
Lambda vs. afr - tosiaan tottumiskysymys... itse aloin käyttämään AFR:iä kun polttoainekarttojen ohjelmoinnissa käytettiin näitä arvoja. Rationaalinen syy tähän on se että AFR on yleinen suure joka ei riipu anturista, vaan esim. erillinen kaasu-analysaattorikin voi tuon arvon laskea. Silloin kun kirjoittelin asiaan liittyen muutaman tarinan ajattelin että lambda-arvon käyttö riippuu anturista josta johtuen voi johtaa lukijaa harhaan...
Optimaaliset arvot ei kai riipu moottoreista vaan sylinterin täyttöasteesta (ja jonkin verran myös käytetystä ennakosta sekä puristussuhteesta)?
Siitä että olen asiaa tutkinut on jo mennyt jonkin verran aikaa - mutta eikös se mene näin: Moottorin volumetrinen efficiency tarkoittaa että moottoriin jää useimmiten jää palanutta seosta eikä se täyty täysin ilmalla. Tämä seos sitten palaa nopeammin ja kestää enemmän ennakkoa. Vastaavasti huonosti atomisoitunut tai rikas seos palaa hitaammin jolloin kestää vähemmän ennakkoa. Rikkaammalla seoksella voidaan kuitenkin sylinterin lämpötiloja hieman pienentää vähentäen nakutusriskiä. Vaihtamalla vapaammin virtaavaan putkeen volumetric efficiency ylensä paranee joten seosta rikastetaan lämpötilan pienentämiseksi.... eli käytetty seos riippuu enemmänkin moottorin volumetric efficiencystä. (mikähän tuo termi olisi suomeksi ?)
Ongelmakin ratkesi jo, tässä linkki "suutinpitkien vaihto"
Tyhjäkäynti tosiaan kävi tuolla 20-30 välillä, kunnes suutinputkien vaihdon jälkeen sain säädettyä tyhjäkäyntiseoksetkin kuntoon. Nyt on siellä 14-15 välissä ja moottorijarrutuksissakin paukkuminen väheni oleellisesti. Alkuperäinen asetus oli 1,75 kierrosta, nyt K&N vapaammin virtaava suodatin ja slipari ja sai avata 4 kierrosta että seos osui kohdalleen. Tosin vieläkin paukkuu moottorijarrutuksissa tuolla 6000+ kierroksen kohdalla, ei taida alipaine riittää nostamaan luistia ja tyhjäkäyntipiiristä loppuu kapasiteetti noilla virtauksilla. Tähän sattaisi auttaa luistin reiän suurentaminen tai jousen vaihto - täytyy kokeilla kunhan ennättää ;-)
Lambda vs. afr - tosiaan tottumiskysymys... itse aloin käyttämään AFR:iä kun polttoainekarttojen ohjelmoinnissa käytettiin näitä arvoja. Rationaalinen syy tähän on se että AFR on yleinen suure joka ei riipu anturista, vaan esim. erillinen kaasu-analysaattorikin voi tuon arvon laskea. Silloin kun kirjoittelin asiaan liittyen muutaman tarinan ajattelin että lambda-arvon käyttö riippuu anturista josta johtuen voi johtaa lukijaa harhaan...
Optimaaliset arvot ei kai riipu moottoreista vaan sylinterin täyttöasteesta (ja jonkin verran myös käytetystä ennakosta sekä puristussuhteesta)?
Siitä että olen asiaa tutkinut on jo mennyt jonkin verran aikaa - mutta eikös se mene näin: Moottorin volumetrinen efficiency tarkoittaa että moottoriin jää useimmiten jää palanutta seosta eikä se täyty täysin ilmalla. Tämä seos sitten palaa nopeammin ja kestää enemmän ennakkoa. Vastaavasti huonosti atomisoitunut tai rikas seos palaa hitaammin jolloin kestää vähemmän ennakkoa. Rikkaammalla seoksella voidaan kuitenkin sylinterin lämpötiloja hieman pienentää vähentäen nakutusriskiä. Vaihtamalla vapaammin virtaavaan putkeen volumetric efficiency ylensä paranee joten seosta rikastetaan lämpötilan pienentämiseksi.... eli käytetty seos riippuu enemmänkin moottorin volumetric efficiencystä. (mikähän tuo termi olisi suomeksi ?)