Moottoripyöräilyn tila Suomessa ja mitä se on sinulle ?

[Jammusetä]

Minulle moottoripyörällä ajaminen on iloa, irtiottoa oravanpyörästä. Kesällä liikun lähes pelkästään pyörällä. Lisäksi minun pyöräni edustaa sitä vanhaa hyvää aikaa kun kaikki oli paljon yksinkertaisempaa. Osaan huoltaa sen itse, toisin kuin autoni.

 

[Yamahaxj60084]

Nautintoa, vapautta, toveruutta muiden harrastajien kanssa. Puuhastelua pyörien kanssa ja se tunne kun saa koneen käyntiin ja ajoneuvon liikkumaan moottorin avulla ! Suomessa on todella hyvät yhteisöt alan harrastajien kanssa ja tätä foorumia lueskellessa myös aktiivista talvella, muuallakin kun talleissa.

 

[HiTec]

mitta täyteen ja kyllästyminen.

Sama juttu itselläkin ja Honda saikin koko viime kesän löhötä täysin koskemattomana tallissa, liik.käytöstä poistettuna, ei vaan ajot hotsittanut

Jo tuota fillaria hommatessani oli pientä kipunan hiipumista ilmassa ja siten kulut optimoitiinkin minimiinsä, vehkeessä ei kovin paljoa euroja ole kiinni eikä sen vak.maksutkaan juuri päätä huimaa => sama vaikka löhöilee tallissa joskos ehkä kuitenkin se ajelu taas joskus kiinnostaisi

Mutta nyt on taas pientä kipunaa heräämässä nykyisten työkuvioiden puitteissa, tuolle fillarille kun löytää Hki keskustasta aika paljon helpommin kolosen mitä autolle ja kun noilla julkisillakaan ei oikein kesähelteillä hotsittaisi työmatkojaan kuljeskella, niin...

 

[Bone]

Ehkä se "perusvihannes" on mopoilussa /kypärä päähän/ kone käymään...... ilman
poppikoneita, puhelimia, tai muitakaan joutavuuksia.
Siinä, että tuossa ja noin katoaa kaikki muu.
Metrikin ajoa vaikka poppi vaan korvissa soiden..... ja lumous haihtuu.

Vähän samoin homma toimii kun lykkää tuolla jonkassa millaisen ruuhen tahansa irti rannasta.
Tuon kanssa ei ole sitten ihan niin nokonuukaa..... Vapa kädessä paikka paikoin ei
haihduta lumousta.

 

[Kiertotiehuvitus]

...... ilman poppikoneita, puhelimia, tai muitakaan joutavuuksia.....

Tästä kyllä ihan samaa mieltä!

 

[rideMARKO]

Kyllähän se edelleen on se itse moottoripyörällä ajaminen se juttu. Mikä sitä sitten häiritsee milloinkin ja missä iässä, niin vaihtoehtoja on monia

Suurilla ikäluokilla taitaa olla pieniä ja vähän isompia lapsia, jotka saattavat vähentää käytössä olevaa aikaa ja sitä edelliset isot ikäluokat alkaa olemaan todella vanhoja?
Nouseva nuoriso ajaa mautoilla, siis joltain osin, eikä edes harjoittele tai saa tuntumaa mopoilla. Siihen vielä ajokortin saamisen ehdot hintoineen alkaa olla typistävä tekijä koko scenelle?

Kun lähtee liikkeelle ja siihen on aikaa, niin se on siinä, kyl te tiedätte Mulla kyllä kahdesta edellisestä poiketen menee kylkiäisinä myös kunnon mökämeteli kuulokkeista sen koneen murinan sekaan ihan mieluusti.

Talviajo, tai itseasiassa enska ylipäätään on aktivoinut harrastuksen aivan uusille lukemille ja urille.

 

[Chivas067]

Minulle prätkäily on ehdottomasti pakoa arjesta, kypärä päähän, hyvä musiikki soimaan ja tienpäälle pariksi, kolmeksi tunniksi on se juttu. Siinä kummasti unohtuu arjen v-mäisyydet. + yleensä yksi pitempi n. viikon reissu tulee tehtyä joka kesä, viime vuosina Norja on ollut SE juttu.
En silti hampaat irvessä harrasta, jos sataa kolme viikkoa putkeen, niin yleensä silloin kärtyän kolme viikkoa putkeen, ajamatta.

Täytyy tunnustaa että, muutaman kerran kesässä itselläkin tulee tunne ettei vaan jaksa lähteä koluamaan jo sataan kertaan koluttuja teitä, ei vaikka kelejä olisi kuinka, onneksi vielä kuitenkaan tuo tunne ei ole ollut päälle jäävää sorttia.

Ens kesää taas odotan ku apina banaania, kun myöhään syksyllä tuli tuota kalustoa vaihdettua vähän tehokkaampaan suuntaan.

 

[B12]

Tä? Radallako muka tylsää??? Mun havaintojen mukaan jokainen mutka, kiihdytys ja jarrutus on joka kerta erilainen kun vähänkin on yritystä. Tilanteessa aina on jotakin eri tavalla, nopeus, ajolinja, vaihde, asento tai joku muu. Ja kun säätöihin koskee, menee edellä mainittu taas uusiksi.

Mä ainakin väsyn ennen kuin ajo rutinoituu, taidan olla hidas oppimaan. Mut voi sitä tyytyväisyyden määrää kun on iltapäivän ollut radalla.

Motskarilla en ole ajanut radalla kuin muutaman kierroksen. Olisihan se ihan kivaa vaikka joku ratapäivä ajaa, mutta varmaan kyllästyisin tahkoamaan samaa rataa loputtomasti.

Työmaalla oli kartingbuumi joskus vuonna 2000 ja itsekin ostin auton. Jotenkin se radan kiertäminen alkoi tympimään. Greenpeacen miehet vielä laittoivat radan kiinni ja myin auton pois.

RC-sähköliidokilla tulee joskus lennäteltyä nätillä säällä. Kone on täysiverinen kisapeli ja lennokkifoorumilla ihmettelevät, miksi en käy kisoissa ja mitä järkeä on lennätellä huvikseen sinne tänne vailla päämäärää. Pitää toistaa F5J-luokan kisasuoritusta kerta toisensa jälkeen eri olosuhteissa, kaikki muu on turhaa.

Työkaveri on kaksoistrapin maailman ehkä top 10 tms sakissa. Pumpum...pumpum...pumpum. Kisasuoritusta toistetaan ja hiotaan kymmeniä tuhansia kertoja vuodessa.

Motskarillakin ajelen huvikseni vailla tavoitteita ja sen kummempia päämääriä. Kesäksi meinasin laajentaa repertuaaria sorateihin ja enduropyörään. Toistoja, toistoja toistoja opetettiin yhdellä kurssillakin, mutta minusta ne kuuluvat enemmän koirakouluun tai armeijaan. Meidän koirakin oppii perusjutut yleensä kerrasta.

 

[Saatana]

Syksyllä tuli taas hommattua vuosien jälkeen täysin heräteostoksena mopo. Pikku pojasta asti olen haaveillut vihreästä Ninjasta ja sit sattui hyvä yksilö myyntiin. Tiesi kellä pyörä on ollut ennen minua niin hymyssä suin kävin ekan lenkin ajamassa, eikä hymy hyytynyt. Kerkesin ehkä sen vaatimattomat 300km ajaa ennen kuin tuli pari muuttujaa mukaan (ei liity moottoripyöräilyyn) oli ajot lopetettava. Sitten kun vielä sai oman tallin niin nyt tää homma alkoi tuntua sille mille sen pitääkin vuosien jälkeen! Ensin pestiin, sitten ruettiin pala kerrallaan tutkimaan mitä katteiden alta löytyy ja lisää hinkkausta ja kaiken mahdollisen tarkastamista. Samalla kun saa ottaa olutta sitä vaan viihtyy kummasti. Tämän jälkeen tuli vaihe että mitäs tälle voisi tehdä, pakko tilata vähän jotain uutta pientä osaa ja kummasti sitä taas selailee ebay ja kotimaisia kauppoja sekä foorumeita jos sattus vaikka löytöjä tekemään ja vähän tuunattua kesää varten. Tottakai myös ajovarusteita pitää uusia mopon värien mukaan ja olla valmis siihen kun lumet vihdoin sulaa pois ja pääsee taas sutimaan

 

[juhaeino]

No mulle se motskarilla ajelu on semmoi irtiotto arjest. Se fiiilis kun lähtee vaan cruisaa ilman määränpäätä. Haistaa metsän tuoksun. sen kun joku polttaa tulii jossain. navetan hajun. Tykkään muutenkin olla liikenteessä. Autollaki tulee huviajoa mutta motskaril tulee aina semmoo fiilis että nyt lähetää seikkailee. Ja tulee sitä työmatkaakin ajeltua

 

[Partisaani]

Eiköhän tähänkin harrastukseen päde samat opit, kuin moniin muihinkin. Se elää ja muuttaa suuntaansa harrastevuosien mittaan. Se mikä innosti alussa, ei välttämättä anna enää vuosien päästä. Itse en enää viitsi lähteä ihan lähinurkkiin ajelemaan ihan vaan ajelemisen vuoksi. Toki, jos sille päälle sattuu, voi lähteä lyhyelle röörinputsauslenkille. Siinä vain lisenssi ja terveyskin on sen verran riskillä, ettei kovin usein tohdi tehdä.
Työmatkoja tulee ajettua pyörällä, mutta se on lähinnä vaan liikkumista, viis ajoneuvosta. Kotimaan reissuissa kelikynnys on noussut, ihan sateeseen ei juuri huvita lähteä, autollakin pääsee. Radallakin tullut muutamia kertoja käydyksi, ihan mukavaa ja hyödyllistä, mutta ihan harrastukseksi asti, tuskin. Pyörän roplaaminen ei juuri pakollisia kuvioita pidemmälle, ei ole minun juttuni.
Pidemmät reissut sen sijaan ovat edelleen mieluisia, kotimaassa ja kauemmas. Varmaan suurin syy pyörän omistamiseen ovat juuri nämä reissut. Varmaan tulevanakin kesänä tulee lähdettyä ainakin pohjoisen suuntaan, toivottavasti myös ainakin Keski-Eurooppaan.

 

[Nomad]

On ollut mielenkiintoista pohtia makro-/mikrotrendejä.
Reilu 10 vuotta sitten TV:stä tuli paljon remonttiohjelmia. Sen jälkeen taisi seurata kuntoiluohjelmat. Tämän jälkeen muistaakseni ruokaohjelmat ja viimeisimpänä huutokauppaohjelmat. Näistä kaikki ovat palvelleet varmasti alan yrittäjiä.

Moottoripyöräily on ollut harrastus karkeasti 40-50 vuotta. Sitä ennen mp oli edullinen kulkuväline. Kuihtuukohan tämä(kin) harrastus pikkuhiljaa. Onhan se typerää polttaa bensaa turhan takia, voisi provosoiden sanoa.

Itselle tuli viime vuonna kilometrejä noin 2000. Sää oli kehno eikä oikein napannut. Työn puolestakin tulee jonkin verran reissattua, niin kesälomalla ei ole enää niin kauhea hinku reissuun - tai sitten se on ikä. Ja luonto vetää entistä enemmän puoleensa kuin moottorin pärinä.

 

[B12]

Pikku pojasta asti olen haaveillut vihreästä Ninjasta ja sit sattui hyvä yksilö myyntiin.

https://www.youtube.com/watch?v=DjpZAAeN178

 

[Mäkine]

On ollut mielenkiintoista pohtia makro-/mikrotrendejä.
Reilu 10 vuotta sitten TV:stä tuli paljon remonttiohjelmia. Sen jälkeen taisi seurata kuntoiluohjelmat. Tämän jälkeen muistaakseni ruokaohjelmat ja viimeisimpänä huutokauppaohjelmat. Näistä kaikki ovat palvelleet varmasti alan yrittäjiä.

Moottoripyöräily on ollut harrastus karkeasti 40-50 vuotta. Sitä ennen mp oli edullinen kulkuväline. Kuihtuukohan tämä(kin) harrastus pikkuhiljaa. Onhan se typerää polttaa bensaa turhan takia, voisi provosoiden sanoa.

Toisaalta, jos moottoripyöräilyä verrataan remontointiin tai kuntoiluun, niin nuo kaksi jälkimmäistä yleensä tähtäävät johonkin ja päämäärä on lopputulos. Toki joillekin nuo ovat elämäntapa, mutta isoimmalle osalle se juttu on se päämäärä.
Mun mielestä taas moottoripyöräilyssä ei varsinaisesti ole päämäärää. Matka on tärkeintä.
Se onkin se juttu, mikä pitää harrastuksen elossa.

Uusien pyörien suosion lasku viimesinä vuosina voidaan pistää aika pitkälti taloudellisen laskukauden piikkiin. Epävakaina aikoina ei ehkä niin herkästi uskalleta sijoittaa siihen uuteen mopoon. Ja varsinkin, jos työpaikka menee alta, niin ei siinä paljon uusia pyöriä ostella. Harrastuksista tingitään.
Ja mopoilu on aika kallis harrastus.

Itselle tuntuu tulevan kilsoja 6000-8000 kesässä, vaikkei edes kävis missään. Viime kesänä reilu 7500km ja pisimmät matkat tais olla viikonloppuisin mökille, reilusti alle sata kilsaa suuntaansa

 

[panu..]

Mooottoripyöräilyn tila suomessa. Nykyään ihmiselle on tarjolla vaikka ja mitä harrastusta ja ajanvietettä. Ja ne muut harrastukset yleensä maksavat vähemmän kuin prätkäily.
Lisäx, ainahan sitä tovois noiden pyörien hintojen olevan alhaisempia. Verot liian kovat mielestäni. Sinänsä käytettyjen, hyvien pyörien tarjonta on tällä hetkellä hyvä.
Mulle prätkäily on nykyään paremmaksi kuljettajaksi opettelua soralla. Asfaltilla ei ole kivaa, ennen kuin vauhtia on reilusti yli rajoitusten. Poislukien todella kurvikkaat pätkät esim. porkkalanniemen ek. Sen sijaan olen jollain vinoutuneella tavalla innostunut nykyään menemään soralla, pyörällä jonka ei luulis soveltuvan sinne kovinkaan hyvin. Silti olen huomannut, että sehän tuo bandit menee sorateiden mutkiin yhä nopeammin ja nopeammin kun sen vaan väkisin sinne runttaa. Eli siellä raja hauskan ja jännäkakan välillä on tosi ohut tarvittaessa. Ja ilman pelkoa vuokoista ja liikenteestä.

 

[fredi]

Tässä moottoripyöräilyssä on muistettava yksi asia.
Itse kun olin 15v sain ajaa mopoa. Täytin 16v ajoin kt kortin kun ajoin ajokortin sain ajo-oikeuden täystehoisiin moottoripyöriin.
Nykyään on sen seitsämän korttia ja kaikki maksaa ihan riittävästi.
Tämä kaikki on ajokorttiuudistuksen ansiota.
Onko onnettomuudet laskenut kyllä on, koska ei ole motoristeja. Maksaa se kortti ja monta eri vaihetta.
Olisikin tärkeää painottaa, että ajoturvallisuuteen vaikuttaa eniten esim. Motorgin järjestämä ajotaito kurssit ratapäivillä tai muut vastaavat suoraan ajo-opetukseen tähtäävät kurssit.
Itse olen aina liikkunut moottoripyörällä tai kotilolla. Ajokilometrejä on riittävästi. Ja on paikattu matkan varrella. Ja ne neulomiset ei ole ajo-oikeuden vika, vaan se kaikki on ollut korvien välissä.

Onhan se ihan eri juttu tulla tontille mp:llä ku kotilolla.

 

[XJ 900]

Tässä moottoripyöräilyssä on muistettava yksi asia.
Itse kun olin 15v sain ajaa mopoa. Täytin 16v ajoin kt kortin kun ajoin ajokortin sain ajo-oikeuden täystehoisiin moottoripyöriin.
Nykyään on sen seitsämän korttia ja kaikki maksaa ihan riittävästi.
Tämä kaikki on ajokorttiuudistuksen ansiota.
Onko onnettomuudet laskenut kyllä on, koska ei ole motoristeja. Maksaa se kortti ja monta eri vaihetta.
Olisikin tärkeää painottaa, että ajoturvallisuuteen vaikuttaa eniten esim. Motorgin järjestämä ajotaito kurssit ratapäivillä tai muut vastaavat suoraan ajo-opetukseen tähtäävät kurssit.
Itse olen aina liikkunut moottoripyörällä tai kotilolla. Ajokilometrejä on riittävästi. Ja on paikattu matkan varrella. Ja ne neulomiset ei ole ajo-oikeuden vika, vaan se kaikki on ollut korvien välissä.

Onhan se ihan eri juttu tulla tontille mp:llä ku kotilolla.

Ei tuo MP-kortin hankkiminen minusta niin monimutkaista ole, esim. -93 syntynyt poikani ajoi ensin A1-kortin, sen jälkeen suoritettuaan B-kortin ensimmäisen vaiheen, muuttui prätkäkortti automaattisesti A2-kortiksi. B-kortin täydentävän vaiheen jälkeen muuttui prätkäkortti taas ilman toimepiteitä A-kortiksi.
Sitä en tiedä miten hankalaa se on, jos alla ei ole A1- korttia. Omat kortit tuli ajettua -73 ja -75, silloin oli kaikki toisin.....

 

[Zen]

Mooottoripyöräilyn tila suomessa. Nykyään ihmiselle on tarjolla vaikka ja mitä harrastusta ja ajanvietettä. Ja ne muut harrastukset yleensä maksavat vähemmän kuin prätkäily.
Lisäx, ainahan sitä tovois noiden pyörien hintojen olevan alhaisempia. Verot liian kovat mielestäni. Sinänsä käytettyjen, hyvien pyörien tarjonta on tällä hetkellä hyvä.

Ei moottoripyöräily mielestäni mitenkään erityisen kallis harrastus ole, jollei siitä sellaista tee.
Kaikkien naapureideni polkupyörät esimerkiksi maksavat enemmän kuin oma Seeprani. Käyvät niillä pari kertaa vuodessa sitten polkemassa jossain Espanjassa. Näkisin ongelman enemmänkin siinä että nykyään ei enää kehdata tai haluta ajaa vanhoilla, käytetyillä pyörillä ja silloinhan touhusta tulee kalliimpaa. Tähän toki vaikuttaa myös teknisten kädentaitojen väheneminen, ei haluta liata omia käsiä, leimautua rassaajaksi.

Toinen on tämä nykyinen trendi, että pyörän täytyy olla iso heti alusta lähtien. Nykyäänhän on vähän sellainen ilmapiiri että harrastuksen täytyy olla kallis, tai mä en kehtaa näyttäytyä ihmisten ilmoilla ollenkaan. Tällaisen ilmapiirin syntymiseen sitten vaikuttaa yleinen yhteiskunnan muutos, jne. Jos ostaa jonkun vanhan pyörän ja on valmis huoltamaan ja tarvittaessa korjaamaan sitä itse, niin ei tämä touhu nyt mansikoita maksa vieläkään. Pari tonnia menee, mutta sehän on nykyään vasta kahvirahat kun harrastamaan ruvetaan ihan mitä vaan. Menee yhdellä rantalomalla. Toki nuoren uusien korttien ajokuluja ei ole tuohon laskettu sitten.

Kyllä tuo nykyinen korttihässäkkäkin vaikuttaa. Taloudellisesti, mutta myös psykologisesti, luulen. Jengi jännittää noita käsittelykokeita, ja niissä pärjäämistä. Ennen oli autokortti, ja kaveri antoi tuutin avaimet että käyhän kokeilemassa kylällä. Näin se itselläkin meni pitkälti. Olin juuri ajanut ABC-kortin, niin serkkupoika antoi tonnisen Kawan päiväksi lainaan. Voi pojat sitä fiilistä Olin toki sitä ennen tahkonnut hartaasti mopoilla ja kevareilla.

 

[protoni]

Eihän sitä pakko ole harrastaa jos ei maistu. Itsekin olen pitänyt välillä välikausia. Jossain vaiheessa ruuhkavuosien keskellä tuntui tavallaan helpottavalta luopua moposta, niin ei tarvinnut yrittää löytää aikaa ja motivaatiota harrastamiseen. Sitten uusi yritys kun löydät itsesi selaamasta nettimotoa joulun välipäivinä.

Kannattaa myös miettiä mikä siinä mopoilussa viehättää enempi ja mikä vähempi. Itsekin luulin nuorena poikana että kaikkien pitää tykätä kyykyistä ja ratailusta, koska se näyttää koleelta ja kaveritkin tekee niin. Nyt on alla vähän rauhallisempi ja pystympi mopo jolla voi poiketa sorallakin. Joku perversio on myös mopon ylihuoltamiseen ja hinkkaamiseen, mutta ei kai se kiellettyä ole jos kerran siitä saa kiksinsä. Kilometrejä tuskin tulee edes tuhatta kauteen, mutta hauskaa on.

Tämmöseen harrastamiseen uusi/kallis mopo ei välttämättä ole se paras vaihtoehto. Ainakin itseäni alkaa risomaan jos ajoa ei tule tuon enempää ja vakuutukset kaskoineen juoksee läpi vuoden. Siinä tulee kilometreille hintaa. Ostaa lompakkoystävällisen prätkän jossa liikennevakuutus on ~250 eur vuoteen, niin ei käy henkisen hyvinvoinnin tai omantunnon päälle vaikkei tulisi ajeltuakaan.

Kokeilkaa myös erilaisia mopoja ja erityyppistä harrastamista, niin saattaa löytyä uusi kipinä. Voipi myös olla että iän myötä tarpeet ja halut muuttuu. Mukava mopoilukausi ei oikeasti ulotu huhtikuusta marraskuuhun, vaan sijoittuu lähinnä kolmelle kesäkuukaudelle. Sen ulkopuolella auto on monesti se mukavampi työmatkakulkine, niin hyppää sitten suosiolla sen sarviin.

 

[Bone]

Tuskin tästä kaivamallakaan löytyy mitään yksittäistä, hyvin merkittävää selittäjää/syytä.
Ennemminkin niin, että merkittävä määrä pienempiä, mutta armotta "nakuttavia" selittäjiä
jätetään huomiotta. Vähän samaan tapaan kuin kulupuolella "centti sinne tänne", no big deal.
Toiset asiat vaikuttavat suoraan, mutta vielä useammat "välillisesti".

Harrastaminen/hyötykäyttö ja näiden yhdistyminen/suhde.

Ajat muuttuu.... Ajatellaan ensin vaikka vaan em. asioiden kautta.
Hyötykäyttö eri tavoin oli faaraoiden kaudella suhteellisesti merkittävämmässä osassa.
Tähän kuitenkin yhdistyi myös ns. harrastuskäyttöä.
Pääosin puhdasta harrastuskäyttöä oli kuitenkin suhteellisen vähän.
Hyötykäytön määrään vaikutti osaltaan myös se, että meidän ilmanalassa joudutaan väkisin "sietämään"
paljon mopolla liikuttaessa. Ennen tuo "sietokynnys" oli hieman toista luokkaa.

Rahassa karkeasti arvioiden ei pitäisi kummempaa eroa olla huonompaan suuntaan.
Kyllä markkoja laskettiin tarkkaan ja hartaasti 40-50v sittenkin.

Kun mennään enemmän "harrastamisen puolelle", iskee siinäkin asioiden yleinen muuttuminen
merkittävästi "säröytyneemmäksi". Tämä liittyy sekä itse tekemiseen, että välineisiin.
"Kapea-alaisuus" ja erikoistuminen ei ole välttämättä hyvä asia jos ei liikuta kilpailusuorituksien parissa.
Aika perkeleen monessa touhussa, mistä sitten onkaan kyse, alkaa "toimivat yleiskoneet" olla historiaa.
Tämä niin teknisesti arvotettuna , kuin markkinoinnillisesti ja varsinkin mielikuvallisesti.
Ei tartte kummonen "keppi" olla, niin on jo tusinan verran vehjettä viilattuna ominaisuuksiltaan
hyvinkin "kapealle alueelle". "Ostakee.... Ostakee" !!!! Vaikka ei busineksessa sinällään mitään pahaa.....

Eli ihan jo pienellä "pintapöyhäisyllä" ja maailman muuttumiseen yhdistettynä löytyy luokkaa kymmeniä
muuttujia joilla on oma vääjäämätön vaikutuksensa kokonaisuudessa.

Kaupunki/taajamarakenteen kehitys ja tätä myötä.... "soveliaat paikat" tuohon harrastamispuolelle
ovat myös varteenotettava tekijä. Mietitäänpä vielä maastoliikennejuttuja ym.
Asiat, joihin ei kukaan ennen kiinnittänyt edes huomiota, tuottavat nykyisin 10v keinutuolia ja
munat + muut vehkeet valtiolle.

Ajokorttiasioita nähdäkseni "väheksytään" niiden todellisiin vaikutuksiin nähden.
Vähän sama tuossa kun se, että "onhan sulla periaatteessa oikeus ja mahdollisuus"......
mutta miten homma sitten käytännössä menee.
Eipä tosin moni huomaa sitä himassaankaan. Kun kysyy (sori, ilmoittaa) menevänsä poikien kanssa taas
baariin..... ja vastaus on: VOITHAN sä mennä...... .
Eipä siinä mittään.... mutta sillä on hintansa.

Pikkasen taas sitä "näkökulmaa" laajemmaksi tässäkin aiheessa ei varmaan haittaa.