Moottoripyörä + Vaimo / Mies

[polip]

Täysin turha ja tyhmä ketju.
Ei tullut edes mieleen kysy jotain  vaimolta kun aikoinaan pyörän ostin.
Eihän vaimokaan mitään kysellyt ,vaikka tänäkin keväänä
kukkamultaa hankki.

 

[jevons]

Täysin turha ja tyhmä ketju.
Ei tulla edes mieleen kysy jotain  vaimolta kun aikoinaan pyörän ostin.
Eihän vaimokaan mitään kysellyt ,vaikka tänäkin keväänä
kukkamultaa hankki.

Niin no, se vaimolta/mieheltä kysyminen eroittaa ne tossun alla olijat itsenäisistä yksilöistä

Itsellä oli kyllä mopo jo ennen nykyistä akkaa ja muksua, joten ei näillä ole asiaan mitään sanomista. Jos ongelmia tulisi, niin eiköhän ne uudet tulokkaat saisi lähteä...

 

[Hagu]

Niin no, se vaimolta/mieheltä kysyminen eroittaa ne tossun alla olijat itsenäisistä yksilöistä  

No sanoihan pomokin heti, että tein perustavan virheen.... ....minä kysyin. Mutta ihan oikeasti, niin kyllä sitä pitää ainakin kysyä kerran, niin voi sanoa ottaneensa puheeksi asian. Ja siinä tulee sellainen litania juttua, että saa hieman ajateltua asiaa syvemmin. Mutta kukin tekee ratkaisunsa.

 

[hondacbr]

Eipä siinä mitään ongelmaa ollut. Ekaa prätkää kun hankein ilmotin aamulla että olen kokopäivän pois ja kun tulen takaisin mulla on moottoripyörä mukana. Tähän päivään mennessä pyöriä on ollut kuusi kappaletta ja yhdestäkään ei ole tullut sanomista.
Itse en henk.koht tajua miksi pitää vastustella moottoripyörän hankintaa..

 

[Nasu]

voi kun meilläkin tuo mies innostuisi pärtsäilystä. itse saan reissuni tehdä ja hyvä jos kerran kesässä tuo käy pärrälläni ajelulla. osallistuu tosin huoltamiseen mutta muuten ei kiinnosta. ja itekseni saan kokoontumisissakin käydä...

oishan se joskus vielä kiva yhdessäkin ajella

..älä kuule viitsi...

Ole vaan onnellinen jos noin hyvin asiat on. Siinä kun alkaa kahden reissua värkkäämään ja opettamaan mitä pakataan ja mihinkin ...ja hermot meni juuri tässä

..yksin ja kavereiden kans on kivampi ajella.

 

[shortie]

Minä en ollut tässä muutama vuosi sitten vielä yhtään kiinnostunut moottoripyöristä, mutta kun mies ilmoitti aikeistaan hankkia pyörä, niin ei olisi tullut mieleenkään asettua poikkiteloin.

Siinä sitten kävi niin, että kun suostuin istumaan kyytiin niin totesin, että hei tämähän on kivaa, mutta minä haluan ajaa itse! Ja niinpä seuraavana kesänä oli mullakin oma prätkä.

Jos jokin asia on tärkeä toiselle, eikö sitä pidä puolison kannustaa ja tukea eikä vastustaa ja syyllistää?! Toki molempien kannattaa huomioida pienet lapset ym. elämäntilanne; eiköhän silti aina jostakin edes pieni aika löydy moottoripyöräilyykin. Parempaa tekemistä se ainakin on kuin kaljan lipittely

 

[Pikkuhannu]

Itse meinasin vaihtaa mopon kotiloon, emäntä nosti siitä metelin...
Vaihdoin sitten 600 kuutiota 1100:n kuutioon...

Kyytiin ei ole kylläkään ehtinyt, mutta juniori siitäkin edestä...

 

[Hagu]

Jos jokin asia on tärkeä toiselle, eikö sitä pidä puolison kannustaa ja tukea eikä vastustaa ja syyllistää?! Toki molempien kannattaa huomioida pienet lapset ym. elämäntilanne; eiköhän silti aina jostakin edes pieni aika löydy moottoripyöräilyykin. Parempaa tekemistä se ainakin on kuin kaljan lipittely  

Näin minäkin sen olen ajatellut. Mutta vaikea on toista ymmärtää. Mielenlaatu vaihtelee koko ajan. Ostin pyörän ja väliin kyllä tulee tulta ja tappuraa asiasta. Mutta lasten kanssa olen edelleen kuten aikaisemmin ja jopa tarjonnut "yhteistä aikaa" kyydillä, jos lapset viedään hoitoon siksi aikaa mummilaan, mutta ei vaan ota tuulta siipeensä. No ehkä tuossa menee aikaa sulatellessa, kuten kaverini sanoi, joka on joutunut vääntämään kättä joka tarpeellisesta hankinnasta taloon.

Vaikea on mielyttää toista, jos ei pysty hieman löysäämään tuota ei sanaa heti alkuunsa. No asiassa on tietysti monia seikkoja jotka vaikuttavat asiaan ja nykyinen vaimon painostava työilmapiirikään ei auta asiaan, vaikka olen sanonut, ettei pitäisi kantaa työasioita kotiinsa. Kaikki se ylimmääräinen stressaaminen näkyy ja kuuluu kotiin lapsiin sekä minuunkin. Mutta eiköhän tämä tuleva loma hieman hellitä tuota puolta ja toivon, että siltä osin myös mielikin muuttuu. Olen huomannut tilanteen tulleen hieman kireäksi juuri tuon stressaavan työn takia, mikä muuttui kun yritykselle tuli uusi omistaja. Siinä samassa kaikkosivat myös tutut ja mukavat työkaverinsakin. Elämä ei ole helppoa, eikä pidäkkään, mutta työasiat ja olot pitää mielestäni jättää firman oven sisäpuolelle. Minullakin on ollut se asia opittava kun huomasin kiukkuavani aivan turhaan esikoisellemme aikanani ja kaikki tuntui kotonakin olevan välillä sieltä syvältä. Mutta kun päätin erottaa työn ja kodin mielestäni erikseen, on ollut paljon mukavampaa touhuta lasten kanssa.

Poikkesin nyt hieman asiasta laajempaan mittakaavaan, Mutta uskon ja toivon, kunhan lomat alkavat, niin tilanne tasaantuu. Elämästä pitää tosiaan oppia nauttimaan ja minä aion tehdä sen. Ja tuosta pyöräilystä pääsee vielä nauttimaan niin lapset kuin vaimokin vielä. Mutta antaa tilanteen tasaantua. Tuosta pyörästä en luovu. Varsinkaan kun pojalle olen luvannut kyydin, vaikka veisi sitten pitemmän aikaa ennenkuin vaimo sen kyydin pojalleni suo.

Nyt tähyilen taivaita ja manaan noita sadepilviä, jotka peittoavat taivaan ja luultavasti pilaavat huomisen suunnitellun ajonautinnon täällä itäisellä uudellamaalla.

Näitä kirjoituksianne on ollut mukava lueskella ja saada enemmän tukea epävarmoille ajatuksilleni, joita näin öiseen aikaan putkahtelee mieleen. Ja toki tulen niitä täältä vielä lukemaankin. useampien kanssa ajatukset ovat samansuuntaisia ja toivon meille kaikille mukavaa Juhannusta ja turvallisia kilometrejä. Moikataan kohdatessa tien päällä.

 

[GrayHead]

Nonih. Loppujen lopuksi - pienen väsytystaistelun jälkeen - vaimo suo minulle pyörän mieluusti. Nyt tarvii vain miettiä, että riittääkö pyörän lisäksi rahat siihen vaimon hevoseen ja sen ylläpitoon

Nimim. "Moottoripyöräilykö muka kallista"

 

[Kiikkis]

Meillä meni alku suunnilleen näin:

Tammikuu: "Mitä? Etkä hanki. Sellainen tappovehje, mihin sää sillä muka ajaisit?"

Helmikuu: "Jos omilla rahoillas hankit, niin sitten hankit. Minä en siihen koske."

Maaliskuu: "Ai se on tuollainen... sehän on oikeastaan ihan hieno. Mä kuvittelin että sä haluat samanlaisen kuin Housella on."

Toukokuu: "Onko se selkänoja siinä muuten matkustajaa varten?"

Nyt sillä on omat kamat ja se tekee kevättä varten listoja sopivista päiväretkikohteista.  

=) Tämä tarina kuulostaa lähimpänä omaa...

Mies ajeli ekana kesänä kun kortin ajo kaverin lainapyörällä jonku viikon ja tulihan siinä tarakalle uskaltauduttua.. Seuraavana keväänä mies alko käymään kuumana kakspyörästen kanssa ja niin...
Mie aluksi olin (myönnetään) kauhuissani. Semmonen vehe jolla pääsee miljoonaa alle nanominuutin ja voi ei. Ainut syy vastakamppailuun oli pelko puolisosta. Nooo... Sehän hankki sen pyörän, eikä mulla hakuvaiheessa ollu enää mittään vastaan. Pääsin hakureissulle jopa mukaan!
Jonku aikaa ko siinä tarakalla istu (sillon ko mukhaan pääsi) tuntu, että olis aika kiva mennä itte silloon ko halvaa ja minne halvaa, niin päätin ajjaa kortin. Itellähän tuota kokemusta ei ennen ajokoulutusta ollut lainkaan motorisoiduista kaksipyöräisistä.  

Mutta kohtuu hyvin se meni, eli kortti tuli (tosin pieni a, tosin se oli tarkotuski hankkia)!

Nyt parin vuen kuluttua on oma pyörä ollu kuukauen päivät ja mukavaa on!

Sillon alussa, ko mies innostuu pyörästä, sitä tullee pelättyä kaikkea turhaa, mutta kyllä se siitä. Elämäähän tämä vain on.

Ja hyvin rehellisesti sanottuna sääliksi käy niitä, joitten puolisot eivät pyöriä kestä, edes alkukauhun jälkeenkään.

Itte ootan innolla niitä reissuja, joita tullaan yhessä tekemään!  

 

[Reddie]

Itsellä oli pyörä jo ennen tuota siippaa ja siitä luovuin kun alkoi lapsia tulla

pari pojannappulaa tuli tehtyä ja taukoa 5v. nyt taas vihdoin (äitienpäivänä!) hankittiin molemmille omat pyörät  

Yhteiset ajelut on vähän mummojen varassa vielä, mutta pääseehän sitä vaikka vuorotellen huristelemaan jos tarvis!
Kaikki on vaan järjestelykysymyksiä!

Ps. luulempa että moni saisi naisensa pyöräilystä innostumaan, kun vaan asian osaisi esittää oikein... toki kaikki eivät tosiaan voi noita mopoja vaan sietää ja sillehän ei voi sitten mitään...

Mukavaa Juhannusta!