Moottoripyörä hakusessa, osa 3

[CJ]

Joskus se natsaa kerralla.
Oma eka pyörä hankittu 2003 ja siinä on pysytty. Edelleen tykkään...
Noi pikkukustomit kokeiltiin vuokrapyörinä aiemmin vuosien mittaan, joten se vaihe meni nopeasti.

Kyllä minäkin aikoinaan jotain käytettyä Hondan SevenFiftyä katselin, kunnes toi (silloin uusi) Trumppa nähtiin MP-messuilla. Tämän jälkeen Hondaa ei enää vilkuiltu. Tunteella mentiin ja lompakkoa ei paljon funtsittu. Käsirahankin lainasin pankista ja loput rahoituksella.
Haudassa fyrkalla ei tee mitään, joten miksei sitä käyttäisi välillä itseensä?
Meillä rouvalla on Villeroy&Boch, mulla Triumph, joten tasoissa ollaan noin suurinpiirtein...?

Luota vaan omaan fiilikseen...

 

[W2]

535 ja 750 Viragot ollu varmaan kymmen/parikymmen vuotta sitten keski-ikäisten (ja siitä ylöspäin) suosituimpia aloittelupyöriä harrastuksen parissa. Esson baarissa sitten kuultu miten pieni se virago on ja pitäny hommata seuraavaksi joku vastaavanlainen iso cruiseri.

Juuri näin. Näitä on kohtuu paljon ja hyväkuntoisia pikkurahalla.Kyllähän kustomillakin nurkissa pyörii. Miksei pyöris? Matala ajoasento yms.

 

[Kaj]

Re: Moottoripyörä hakusessa, osa 3

Ja mulle myyt sen Skyteamin...

 

[kartsa-hel]

Eilisestä Helsinki-Espoo-Helsinki -retkestä Skyteamilla jäi kieltämättä yksi fiilis pinnalle: pyörän keveydestä tullut "vaivattoman ajamisen tunne". Tuo Skyteam on kyllä pikkuteille aivan oiva pyörä: helppo käsitellä ja tolkuttoman ketterä. Kuitenkin tehoja (125cc) löytyy sen verran, että lähtee ihan riittävän nopeasti valoissa ettei tarvitse takana tulleiden autojen alkaa huohottaa kiinni takapyörässä. Selvä miinus on kyllä pyörän pienuudesta (erityisesti renkaiden pienuudesta) ja ulta-keveydestä (oma massa 64kg maahantuojan mukaan) johtuva epävakaus suuremmilla nopeuksilla. Noin 60 km/h on vielä ihan jees nopeus 60km-nopeusrajoitusalueella (esim. kiva ajaa vanhaa Turuntietä 60 km/h kun autotkin ajavat samaa vauhtia), mutta kehällä 80 km/h Skyteam tuntuu kyllä itsemurhavauhdilta kun vieressä ajaa autoja samalla tai nopeammalla vauhdilla (olen kokeillut ajaa vain pari kertaa liittymästä toiseen - sen verran pelottava kokemus oli).

Eli olisi kyllä kiva löytää vain sen verran isompi/tehokkaampi pyörä, että se olisi "oikean pyörän kokoinen" ja riittävästi tehoja kehäteille, mutta pyörä muuten olisi mahdollisimman pieni, kevyt, ketterä ja helppo hallita. Siksi ajattelin, että tuollaista KTM Duke 200 -pyörää (130 kg) olisi kiva päästä koeajamaan. Kokeilin helmikuussa istua isompien pyörien (800 - 1000 cc) päällä (MP-messuilla) ja kyllä ne tajuttomilta järkäleiltä tuntuivat. Pitää mennä koeajamaan tuollaista Honda CB 500 -pyörää (paino 190 kg), tuntuuko se liian järkäleeltä.

Harmillista, ettei Nettimotossa voi laittaa hakuehdoiksi pyörän painoa. Olisi kiva rajata myynnissä olevat pyörät luokkaan:
- Helsinki, Vantaa, Espoo
- 200 - 600 cc
- vain rekisteröidyt
- 900 - 4000 €
- max 150 kg <= tämä hakuehto puuttuu

Eli jos matkoista on 95% tuollaisia lähiöteitä ja Vanhan Turuntien kaltaisia 60 km teitä, niin ei viitsisi ostaa kauhean isoa pyörää sitä varten, että välillä pääsee turvallisesti ajamaan kehällä liittymästä toiseen.

 

[kartsa-hel]

Ja mulle myyt sen Skyteamin...

Jos päädyn johonkin Honda CB 500 -malliin (paino 190 kg), jolla ajelen sitten vähän pidemmät työmatkat asiakkaan luo (esim. nyt Vantaalla, jonne muuten pääsee pikkuteitä kivasti, mutta kun Skyteamilla ei uskalla mennä Kehälle, niin pitää tympeästi kiertää Maununnevalta Kannelmäelle ja ylittää sillalla Kehä Lassilaan, ajaa sieltä Maunulaan ja sitten pääsee Paloheinään, josta voi taas pikkuteitä ajaa Vantaalle - hieman helpompaa olisi vain vetää se 1 km matka Maununnevan Kehän liittymästä seuraavaan Paloheinän liittymään - tämä ottaa eniten päähän Skyteamissa...
... niin sitten kyllä pidän tuon Skyteamin microajoihin kotinurkilla - on se sen verran hauska ja helppo ajettava lähiöteille. Ja herättää hilpeyttä katsojissa.

 

[JT79]

Toi jo aiemmin ehdotettu Hondan VTR 250 sopisi aika hyvin noihin ehtoihin, ei vaan löydy tällä hetkellä yhtään pk-seudulta. Tuon paino ajovalmiina olisi netin mukaan 152 kg. Ei kyllä kannata unohtaa noita hieman isompiakaan pyöriä, pyörän ketteryyteen vaikuttaa kokonaispainoa enemmän akseliväli, ohjausgeometria, painojakauma, ajoasento ja yleisesti se kuinka pyörä ns. "istuu hanskaan"... Eli liikkeisiin katselemaan eri malleja avoimin mielin.

 

[seppo02]

En nyt ihan hullunlailla tuijottaisi tuohon pyörän painoonkaan koska se tuo vakautta ajamiseenkin. Itse kerrot että skyteamilla ei uskalla ajaa kahdeksaakymppiä autojen seassa, no esim. tuolla 500 cebarilla uskaltaa ajaa moottoritielläkin 130 km/h autojen seassa, ja mutkatietäkin ihan kunnolla kallistaen.
Samalla kun isonnat kalustoa niin saattaa aueta kokonaan uusi maailma prätkien seassa, itse tsekkaisian tilassasi myös uudemmat er-6:t kawatkin jne jotka kuitenkin ajo.ominaisuuksiltaan ovat jo eri kastissa tuon 500cc cebarinkin kanssa ja kuitenkin huollettavuudeltaa ja käyttökuluiltaan edullisia ja kestäviä

 

[TripleTwin]

Katselin taas Nettimoton pyöriä. Jäin ihmettelemään, että miksi siellä on tolkuttomasti noita Yamaha XV (Virago) -pyöriä? Onko se ollut aikoinaan jokin suosittu malli? Kauniin näköinen, mutta olisiko ajettavuudeltaan kaupunkiajoon oikea pyörä? Fonziehan ajeli jollain tuon näköisellä Happy Dayssa kun olin nuori.

Ihan ekoissa jaksoissa Fonzie ajoi HD Shovelheadilla. Se oli tietysti moka,koska sitä ei tehty vielä 50-luvulla. Henry Wikler ei ollut ollenkaan pyörämiehiä ja oikeastaan pelkäsi niitä. Siksi Harrikan tilalle vaihdettin kevyempi Trumppa.

 

[gixxerman]

Hae Täältä Jklästä1700euron 535 virago Olisi duunikaverillamyynnissä. Olishinta kohdallaan.

 

[Mäkine]

Toi painokin on aika suhteellinen käsite.
Erästä foorumin filosofia lainatakseni oleellista on se miten se laite kilonsa kantaa.
Lappujen mukaan toi mun entinen 600 bandiitti paino 230kg. Faijan vanha pappaenska, 600cc suiza dr painaa vajaa 160kg, mutta korkean painopisteen takia tota bandiittia oli esim helpompi pitää pystyssä paikoillaan. Moottori/maantievauhdissa bandiitti on paljon vakaampi menijä.
Eikä toi bandiitti piikin jälkeen tuntunu yhtään vaikealta ajaa, vaikka massa kasvokin pärrällä 100kg.

Kaikenlaisissa paikoissa tuli bandiitillakin ajeltua. Motaria, mutkapätkää, taajamaa, kaupunkia, soraa, hiekkaa ja jopa jonkinäköisiä polkujakin tuli ajeltua. Kovapintasella sorallakin otti suorilla helposti 140kmh mittariin tuntumatta mitenkään epämiellyttävältä, toki mutkiin sai hidastaa reippaasti.

 

[collikka]

Kartsan alle ja käyttöön sopisi hyvin kevyt kakspuolikas enduro, ns. makkaranpaistoenduro. Sopivalla rengastuksella ja välityksillä ajaa sujuvasti niin kaupungissa kuin hiekkatiellä/maastossa/pikkupoluilla. Motarit, nou nou. Kevyitä ja helppoja hallita, leppeä ajoasento. Tehoa ei niin hirveästi noissa ole, kuitenkin riittävästi jottei jalkoihin jää. Yksinkertainen tekniikka ja helppoja/halpoja huollettavia, itse tehden onnistuu.
Rajoitetulla budjetilla itse pistäisin rahat mieluummin vähän vaatimattomampaan, kuitenkin suht' uuteen kulkineeseen jossa kaikki palikat kunnossa, kun noissa on monta muutakin kuluvaa kohtaa kuin moottori. Ajetuista kilometreistä puhutaan paljon, harvemmin otetaan huomioon esim. alustan/jousituksen kunto mikä on aika oleellinen.

 

[tst]

Collikka puhuu asiaa. Eikun pakettiin: http://www.nettimoto.com/kawasaki/klx/1982371 Enemmän valikoimaa samoilla specseillä: http://www.nettimoto.com/listAdvSearchFindAgent.php?id=18357541&tb=tmp_find_agent&PN[0]=adv_search&PL[0]=advSearch.php?id=18357541@tb=tmp_find_agent

 

[Miikam]

Toi painokin on aika suhteellinen käsite.
Erästä foorumin filosofia lainatakseni oleellista on se miten se laite kilonsa kantaa.
Lappujen mukaan toi mun entinen 600 bandiitti paino 230kg. Faijan vanha pappaenska, 600cc suiza dr painaa vajaa 160kg, mutta korkean painopisteen takia tota bandiittia oli esim helpompi pitää pystyssä paikoillaan. Moottori/maantievauhdissa bandiitti on paljon vakaampi menijä.
Eikä toi bandiitti piikin jälkeen tuntunu yhtään vaikealta ajaa, vaikka massa kasvokin pärrällä 100kg.

Kaikenlaisissa paikoissa tuli bandiitillakin ajeltua. Motaria, mutkapätkää, taajamaa, kaupunkia, soraa, hiekkaa ja jopa jonkinäköisiä polkujakin tuli ajeltua. Kovapintasella sorallakin otti suorilla helposti 140kmh mittariin tuntumatta mitenkään epämiellyttävältä, toki mutkiin sai hidastaa reippaasti.

Eikös sitä yleensä sanota, että matalan painopisteen ansiosta läskipaskamopot on vakaampia ja helpompia käsitellä?

Käsittääkseni ap nauttii kevyen moottoripyörän herkästä ajettavuudesta. Samaan ei päästä isoilla raihnaisilla lotiskoilla, vaikka kuinka olisikin helppo ja "kevyt" ajossa.

Painon lisäksi renkaiden leveys ja profiili, ohjauskulma&jättö, ohjaustanko sekä akseliväli vaikuttavat suuresti ajettavuuteen. Esim. kustomin ja sporttipyörän ajotuntumat on kuin yö ja päivä, vaikkei painossa eroa olisikaan. Kannattaa tosiaan kokeilla erilaisia pyöriä! Vaikkei joissain pyörissä ulkonäöllisesti suuria eroja olisikaan, niin silti esim. jyrkemmällä ohjauskulmalla, lyhyemmällä akselivälillä, leveämmällä tangolla ja kapeammilla ja teräväprofiilisilla renkailla ajotuntumasta on voitu saada paljon sähäkämpi.

Vaikka pyörän geometrialla ja painojakaumalla saataisikin piilotettua massaa, niin ei silti 130kg ja 230kg pyörät ole oikein vertailukelpoisia keskenään...
Nuo 500kuutioiset kaksisylinteriset perusnakut ovat aivan saman painoisia, kuin täysveriset sporttipyörätkin, joista saa leveämmällä ohjaustangolla oikein helppoja, näppäriä ja mukavia nurkkaleluja.

 

[kartsa-hel]

Nyt menen saunaan, ja saunan jälkeen katson pyörät nettimotosta ja varaan jonkin koeajon huomiselle päivälle.

No, eihän se Kartsa tänäänkään minnekään koeajolle päässyt. Nuorin tytär soitti ja sanoi, että tulisi poikakaverinsa kanssa syömään Kartsan wokkia, joten siinähän se päivä sitten meni kaupoissa, wokkia valmistellessa ja seurustellessa - mikä on tietysti aina isälle mieluista kun tyttäret tulevat kylään. Ja kun eilisen päivän paistoi aurinko ja Kartsa ratsasti Monkeylla pitkin Espoon tasankoja, niin tänään pitäisi vielä jaksaa viettää ilta verstaalla - vanhimman tyttären häät lähestyy ja isän kapiokirstu-projekti (tyttären pyytämä häälahja) on pahasti myöhässä.

Joudun seuraavat viikot olemaan töissä asiakkaan tiloissa Vantaalla kehä III:n varrella. Huomasin, että siinä on melko vieressä parikin pyöräkauppaa - Bike World ja Bike Team - ajattelin, että pitää varmaan jokin kerta ottaa autoon kypärä mukaan (ei varmaan kehtaa mennä pyöräostoksille Monkeylla että on uskottavuutta ) ja töiden jälkeen käydä noissa liikkeissä koeajamassa hyviä kandidaatteja.

Onko tietoa, että kuinka paljon noissa liikkeissä yleensä joutuu maksamaan ns. ylihintaa käytetyistä pyöristä? Onko muita kokemuksia k.o. liikkeistä?

 

[kartsa-hel]

... ja onko muuten kokemuksia, että kuinkakohan helposti sitä tulee huijatuksi käytetyn pyörän ostossa (liikkeessä tai yksityisellä) kun ei kuitenkaan niin tolkuttomasti noiden pyörien tekniikkaa tunne. Toisaalta jos ostaa käytettynä esim. sen Honda CB 500 -pyörän 1500 eurolla, niin eipähän tuosta kauheasti köyhdy vaikka vain yhden kesän ajelisi. Mutta kyllähän se varmasti harmittaa, jos ostaa pyörän ja seuraavana päivänä pidemmällä reissulla kone laukeaa tms.

 

[seppo02]

... ja onko muuten kokemuksia, että kuinkakohan helposti sitä tulee huijatuksi käytetyn pyörän ostossa (liikkeessä tai yksityisellä) kun ei kuitenkaan niin tolkuttomasti noiden pyörien tekniikkaa tunne. Toisaalta jos ostaa käytettynä esim. sen Honda CB 500 -pyörän 1500 eurolla, niin eipähän tuosta kauheasti köyhdy vaikka vain yhden kesän ajelisi. Mutta kyllähän se varmasti harmittaa, jos ostaa pyörän ja seuraavana päivänä pidemmällä reissulla kone laukeaa tms.

Rehellisesti sanottuna yksityisellä helpommin. Iso liike yleensä kantaa vastuunsa paremmin. Ota joku tekniikkaa tunteva kaveri mukaan ja tee kunnon koeajo

 

[kartsa-hel]

Tämä projektihan on ollut käynnissä jo vuoden ja väliratkaisuna on ollut tuo Skyteam...tätä hitaampaan ja harkitumpaan pyöränhankintaan en ole törmännyt.

Jäin vielä miettimään tuota Pertun hyvää kommenttia. Olen tässä pyöränhankintaprojektissa ehkä ollut hieman liian varovainen. Mietin, että mistäköhän se johtuu. Luultavasti siitä, että ei haluaisi pahoittaa mieltään, jos ostaa pyörän ja saa koko ajan jotain riesaa siitä. Kun minulla oli yhden kesän se tyttären kiinaskootteri, niin sitä sai vähän väliä raijata omatekoista ramppia pitkin rintamamiestalon kellariin ahtaasta oviaukosta, siellä ruuvata penkkiä irti ja sitten kaasutinta irti ja ihmetellä, että minkä helvetin takia se ei tällä kertaa suostu käynnistymään.

Jos elettäisiin jossain Espanjassa, jossa voisi ajaa pyörällä ympäri vuoden niin voisin mielelläni ostaakin jonkin kymppitonnin pyörän. Mutta näillä leveysasteilla en viitsisi pyörään tolkuttomasti panostaa kun sillä ns. nautiskelukuukausia on kuitenkin vuodessa suhteellisen vähän. Toisaalta tiedän itsestäni, että ns. v-käyrä nousee aika nopeasti jos jostain asiasta tulee riesa, joten mitään kehäraakkia ei halua ostaa. Eli löytää halpa mutta hyväkuntoinen pyörä - ei ehkä ole ihan helppo rasti. Toisaalta olen käsittänyt, että jotkin noista malleista (kuten täällä luettujen kommenttien perusteella esim. tuo Honda CB) olisi varsin luotettavia sotaratsuja.

Perhana, Kartsa alkaa itsekin hermostua Kartsan saamattomuuteen tässä projektissa. Pitäisiköhän se vain mennä, koeajaa Honda CB 500 ja jos vähänkin tuntuu hyvältä, niin pistää 1500e tiskiin ja ajaa pyörä kotiin. Sitten kesän jälkeen Kartsa kysyy itseltään, oliko hauska ajaa - jos ei ollut, niin ainahan sitä seuraavaksi kesäksi voi ostaa toisen pyörän.

 

[kartsa-hel]

Ota joku tekniikkaa tunteva kaveri mukaan ja tee kunnon koeajo

Mitäs kun ei ole sellaista kaveria?
Jos löydän hyvän kohteen, koeajan sen, ja sitten sanon myyjälle, että pyydän vielä kaverin katsomaan tekniikkapuolen, niin lähtisikö joku Helsingin orgilainen kaveriksi? Tietysti pitäisi yhdessä sopia jokin järkevä konsultointipalkkio - eihän sitä kukaan ilmaiseksi lähde.

 

[kartsa-hel]

Vielä sellainen juttu tekee mieli kertoa. Luettuani sen "Zen ja moottoripyörän kunnossapito" -kirjan kiinnostuin vähän myös ajatuksesta, että olisi kiva opetella huoltamaan ja ainakin pienempiä korjauksia tekemään omaan pyörään. Minulla on rintamamiestalon kellarissa ns. miehen puuhahuone, jossa esim. teen kaikki oman polkupyörän huollot/korjaukset. Isompaa pyörää sinne ei kyllä ahtaan kulman takia saisi (tai pitää hieman leventää kellariin vieviä rappusia). Mutta ajatuksena olisi tavallaan kiva oppia tuntemaan oman pyörän tekniikkakin. Mutta ovatko nämä nykyajan pyörät vähän kuin nykyajan autotkin, ettei niille osaa mitään tehdä, ellei laita tietokonetta siihen kiinni? Toisaalta tuo Skyteam Monkey ei oleellisesti näytä eroavan siitä Honda Monkeysta, joka minulla oli 15-kesäisenä: samanlainen kaasutin, sylinteri, rattaat, ketjut yms. siinäkin näyttää olevan. Kyllähän sitä Hondaakin tuli 15-kesäisenä rassattua (mm. porattua kaasutinta yms. - nyt jo kehtaa sanoa - rikos lienee jo vanhentunut 35 vuodessa ).

 

[AXP]

Olen samoilla linjoilla kuin monet edellä kirjoittaneet; kannattaa käydä koeajamassa mahdollisimman monta erilaista pyörää ennen kuin tekee lopullisen ostopäätöksen. Mielestäni ei voi pelkästään ilmoituksia ja teknisiä tietoja katsellen saada käsitystä siitä miltä pyörä tuntuu ajossa, vaan sitä täytyy ihan oikeasti kokeilla.

Toiseksi on sanottava, että painava (>250kg) pyörä ei yleensä tunnu painavalta paitsi kun se on nurin ja se pitää punnertaa pystyyn.

Suosittelen käymään eri liikkeissä ja tutustua pyöriin ensin istumalla satulassa ihan paikallaan - esim pyörä keskituella - ja tunnustella onko ajoasento sopiva ja mitoitus muutoin itselle käypä. Ei pidä unohtaa kokeilla ulottuvatko jalat maahan. Sitten kun on löytynyt yksi tai useampi "istuva" peli, kannattaa lähteä koeajamaan niitä. Silloinkin erilaisilla teillä - kuten taajamassa, maantiellä sekä motarilla.

Kun sitten on ajanut useampana päivänä erilaisia pyöriä, alkaa tulla tuntumaa siihen mikä sopii itselle parhaiten.

Mukavia koeajoja!