• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Moottorin luonne eri pyörätyypeissä

Eiköhän mahdollinen ero, jos sellaista on, johdu siitä, että matalamman huipputehon kone on yllättäen suunniteltu toimimaan matalammalla kierrosluvulla. Silloin imu- ja pakokanavisto, venttiilikoneisto ja koko orkesteri on tahdissa alhaisemmalla kierrosluvulla, eli tuottaa sillä kierrosluvulla enemmän sekä tehoa, että vääntöä.

Yleensä vain nämä "vääntävät" koneet ovat jo lähtökohtaisesti niin vanhoja ja paskoja, että hyvin suunniteltu, korkeammalla kierrosluvulla maksimitehon tuottava uusi moottori menee ohi jo alakierroksilla.

Vääntävä kone on siis sellainen, joka on suunniteltu vähintään 30 vuotta sitten. Ei silti syytä huoleen: sinunkin moottoristasi tulee vääntävä, jahka uusien moottorien huipputehot kasvavat. Kärsivällisyyttä!
 
Vanhat vaparidieselit olivat "sitkeitä" siksi että pumppu annosteli lisää jos kierrokset alenee. Mustaa puskee mutta kuskin mielestä vääntää. Eipä niissä maksimivääntö tilavuuteen verrattuna ollut kovin kummoinen.
 
Kun tää lanka nyt on jo lähtenyt tukevasti lapasesta:D, niin antaa mennä.... paskeria myöten:D.

Aika vauhdikasta on tosiaan yleiseen liikennekäyttöön ilmaantuneiden "perusmoottorienkin" kehitys.

Vaikka kyseessä onkin ahdettu konstruktio, niin nämä uudet tonniset R3:t edustavat suorituskyvyltään ja
käyttöominaisuuksiltaan jotain samaa kuin "kännykkähommissa" on tapahtunut 90-luvun puolivälin jälkeen.

Kyyti alkaa olla vähän joka rintamalla sellaista, että paskeri ei enää pysy päässä vaikka näpeissä
olis hyvinkin voimaa ja pitäisi kaksin käsin kiinni..... jää vaan reunoista palat näppeihin kun se lähtee:grin:.
 
JMH sanoi:
On niin monta monessa. Virtaukset ja kannen vaatimukset muuttuvat jne. Ainakin huippuvääntö saavutetaan alemmalla kierrosluvulla. En ole vakuuttunut juustosta.

Siksipä mainitsinkin, että all other things equal.

Oikein hauska testi tuossa artikkelissa, siinä tuo ehto all other things equal toteutuu aika hyvin. Strokeri pieksi, mutta hyvin pienellä marginaalilla. Ainakin vähän juustoa?

Olen rakentanut N kpl stroker-kattiloita. Vanhanaikaista V2-tekniikkaa toki kaikki, mutta nimenomaan siinä ympäristössä stroukkaamisella saavutetaan kokemukseni mukaan porauksen kasvattamista parempi hyöty tehon ja väännön näkökulmasta. Ymmärrykseni mukaan syy on mäntänopeus, mistä päästään taas siihen juustoon. En nyt ihan noin vahvasti menisi väittämään, että stroukkaamisella ja väännöllä ei ole mitään yhteyttä keskenään.
 
Hyvä lanka! Ja jo lukemattakin selvää oli, että hymiöitä ja lainausmerkkejä tolkuttomasti viljelevä mr Bone vuodattaa tästä aiheesta lukuisia pitkiä toinen toistaan käsittämättömämpiä "viestejä" ja "hauskoja" sutkautuksia. Sanomatta oikeastaan yhtään mitään.

Jatkakaa :doh:
 
mcmies sanoi:
Siksipä mainitsinkin, että all other things equal.

Oikein hauska testi tuossa artikkelissa, siinä tuo ehto all other things equal toteutuu aika hyvin. Strokeri pieksi, mutta hyvin pienellä marginaalilla. Ainakin vähän juustoa?

Olen rakentanut N kpl stroker-kattiloita. Vanhanaikaista V2-tekniikkaa toki kaikki, mutta nimenomaan siinä ympäristössä stroukkaamisella saavutetaan kokemukseni mukaan porauksen kasvattamista parempi hyöty tehon ja väännön näkökulmasta. Ymmärrykseni mukaan syy on mäntänopeus, mistä päästään taas siihen juustoon. En nyt ihan noin vahvasti menisi väittämään, että stroukkaamisella ja väännöllä ei ole mitään yhteyttä keskenään.

Mikäli ymmärsin oikein, niin iskua ja porausta on muutettu kyseisille kansille paremmin sopiviksi. (Ei tietenkään porausta, mutta vaihtoehtona oli poraus).

Epäröin edelleen juuston kanssa, mutta mieleen tulee syy ja seuraus sekä muna ja kana.

Onko sellaista konetta, jossa lähtötilanteesta saavutetaan isompi vääntö porauksella kuin stroukkauksella. Varmasti on.
 
Maailmankaikkeuden kovin vääntö löytyy yleensä internetin keskustelupalstoilta! :-D

Alkuperäiseen kysymykseen voisi lainata entistä naisystävää, joka totesi "ei sen tarvitse olla iso.. Riittää kun on pitkä ja paksu.".. :p
 
Tietty yksinkertaistamalla kokeen skuikan esimerkkiin, eli samanlainen paukku männän päällä pääsemme takaisin raiteille.
 
JMH sanoi:
Tiede yllättää taas. Kuu ei ole juustoa ja:

"Torque is not at all a function of stroke. Torque is a function of displacement and volumetric efficiency. That's all."

Lisättäskö tuohon kuitenkin vielä vaikka sylinteripaine työtahdin aikana?
 
mcmies sanoi:
Siksipä mainitsinkin, että all other things equal.

Oikein hauska testi tuossa artikkelissa, siinä tuo ehto all other things equal toteutuu aika hyvin. Strokeri pieksi, mutta hyvin pienellä marginaalilla. Ainakin vähän juustoa?

Olen rakentanut N kpl stroker-kattiloita. Vanhanaikaista V2-tekniikkaa toki kaikki, mutta nimenomaan siinä ympäristössä stroukkaamisella saavutetaan kokemukseni mukaan porauksen kasvattamista parempi hyöty tehon ja väännön näkökulmasta. Ymmärrykseni mukaan syy on mäntänopeus, mistä päästään taas siihen juustoon. En nyt ihan noin vahvasti menisi väittämään, että stroukkaamisella ja väännöllä ei ole mitään yhteyttä keskenään.

Ettei kuitenkin kävis niin, että efektiivinen puristussuhde kasvaa stroukkauksen myötä?
 
Nitrous sanoi:
Ettei kuitenkin kävis niin, että efektiivinen puristussuhde kasvaa stroukkauksen myötä?

Kasvaa se poraamisen myötäkin.

Tämä esimerkki on siinä mielessä ontuva, että tottakai stroukkikonetta rakentaessa touhutaan yleensä muutakin kuin vain stroukataan. Mutta sama pätee big bore koneeseen.

En ole toteuttanut ikinä tuollaista täysin all other things equal vertailua kuin tuossa artikkelissa. Silti näppituntumani kertoo, että volumetrinen hyötysuhde paranee tommosessa vanhassa paskassa V2:ssa stroukkaamalla enemmän kuin porausta kasvattamalla. Mulla on ollu kumpiakin konfiguraatioita, joskaan ei muilta osiltaan täysin identtisiä. Arvelen, että syy on kasvanut mäntänopeus, joka parantaa volymetristä hyötysuhdetta enemmän kuin iskutilavuuden kasvattaminen poraamalla.

Tämä esimerkki on myös siinä mielessä höhlä, että jos tahtoisi vanhaa paskaa V2:sta oikeasti virittää, pitäisi homma aloittaa tekemällä kokonaan uudet kannet. Mutta se on toinen tarina se. Pointti on se, että mielestäni tuo väite siitä, että iskun pituus ei ole muuttuja vääntöä koskevassa yhtälössä, ei pidä tuossa muodossaan paikkaansa. Ehkä kuu on ihan vähän juustoa.
 
^
Volymetrinen hyötysuhde on kait tuossa se avain.

Tämä ei taas liity triidissä aiemmin esiintyneisiin spekulointeihin vipuvarren mitasta.

Kuu voi olla sitten kauan seissyttä parmesaania. Ei eroa paljonkaan kivestä.
 
Nimenomaan täytöksen parantamisesta on kyse, ei mistään vipuvarsista.

Tarkemmin kun ajattelee, niin tuo vertailu pitäisi toteuttaa jotenki seuraavilla parametreilla:

- Sama iskutilavuus
- Eri poraus ja iskunpituus
- Vapaasti hengittävä
- Sama bensa
- Samat kannet (hyvin tai huonosti virtaavat, sama molemmille) ja sama staattinen puristussuhde
- Nokka-akselin saa valita vapaasti
- Sytkän ja bensansyötön saa säätää vapaasti

Tällä setupilla pääsisi kiinni paremmin siihen, kummassa on enemmän potentiaalia, iskussa vai porauksessa. Arvelen, että jos kannet ovat hyvät, merkittäviä eroja ei löydy.
 
Edistyy ja langan aloittajalla alkaa olla mukava tietopaketti käsissään.

Foorumilla kysyvä ei eksy. :D
 
mcmies sanoi:
Tällä setupilla pääsisi kiinni paremmin siihen, kummassa on enemmän potentiaalia, iskussa vai porauksessa. Arvelen, että jos kannet ovat hyvät, merkittäviä eroja ei löydy.

Sekin on toki otettava tässä huomioon että pitkäiskuiseen moottoriin tehty hyvä kansi virtaa kuitenkin huonommin kuin lyhytiskuiseen tehty hyvä kansi koska isommalla porauksella olevaan mahtuu myös isommat venttiilit.
 
micco sanoi:
Sekin on toki otettava tässä huomioon että pitkäiskuiseen moottoriin tehty hyvä kansi virtaa kuitenkin huonommin kuin lyhytiskuiseen tehty hyvä kansi koska isommalla porauksella olevaan mahtuu myös isommat venttiilit.

Hyvin sanottu siellä takana.

Mistä päästäänkin lähemmäs topicin alkuperäistä aihetta. Isommasta reiästä mahtuu toki enempi kamaa läpi, mutta kun paine on sama, niin virtausnopeus on hitaampi. Toisin sanoen naru kireällä ja rundit tapissa liikkuu niin maan perusteellisesti, mutta pienemmillä rundeilla ei niinkään. Katukäyttöön kiva kone ei välttämättä edellytä huipputehoa miljoonalla kierroksella, vaan tasaista ja reipasta vääntökäyrää alakierroksilta alkaen. Semmoinen saavutetaan paremmin, kun kanava on vähän pienempi. Toki huipputehojen kustannuksella.
 
Back
Ylös