Olethan muistanut tarkistuttaa stahlwillen momenttiavaimesi vuosittain? Veikkaampa vuotuisen kalibroinnin maksavan suurinpiirtein bilteman momenttiavaimen verran. Onko se 200€+60€/vuosi niin edullista? Ei se kallis hinta tee siitä momenttiavaimesta yhtään tarkempaa. Mutta jos on siinä uskossa että parin sadan Stahlwillen sisukset eivät ikimaailmassa kuoleennu/kaipaa säätöä, on turha haukkua ketään edullisten työkalujen hankkijaa. Halpa ja kallis todennäköisesti ovat kumpikin yhtä paljon viturallaan kun ne on pudottanut vaikka työpöydältä lattialle. Täydellisille ihmisillehän tätä ei luonnollisestikkaan koskaan tapahdu...
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Momenttiavain
- Keskustelun aloittaja monk
- Aloituspäivä
Sitä en mene sanomaan et Biltemasta saa parhaat työkalut, mut voin suositella kyseisestä jakoavainta... Mutta Biltemalla on useita tuotteita, myös työkaluja mitä en suosittelisi kenellekkään...
Mutta myös hyviäkin...Jokainen saa käyttää omaa järkeä ostopäätöstä tehdessä...
Perustyökalut itsellä lähinnä Facomia...Kalliita, mutta ammattikäytössä...
Mutta myös hyviäkin...Jokainen saa käyttää omaa järkeä ostopäätöstä tehdessä...
Perustyökalut itsellä lähinnä Facomia...Kalliita, mutta ammattikäytössä...
Klapin ehkäisemiseksi se säätö pitääkin aina tehdä "alhaalta ylöspäin". Eli ei suoraan 60Nm => 50 Nm, vaan välissä käytetään nollilla.Noissa halpiksissa momentin säädössä 1-5 Nm -yksikköä helposti tuota "klappia", eli säätöä ei helposti kohdalleen löydä. Reilu satasen kalu ei kallis ole, kun miettii et se kestää vuosia...
Mikä numero on kyseessä? Uusimmassa tai toisiksi uusimmassa ei ainakaan ole mitään testiä. (19 ja 18/2008)
19/2008
VERTAILUSSA:
- momenttiavaimet
- tieliikennemönkijät
- Lapin hiihtokeskusten murtomaaladut
PARIISIN AUTONÄYTTELY
PHOTOKINA 2008
TESTEJÄ:
- LA Digital DVB-TC 2201 -digiboksi
- Samsung YP-S2 -musiikkisoitin
- Creative Zen X-Fi 32/16/8 -mediasoitin
Enpä ole koska en sattumalta omista Stahlwille merkkisiä tai merkkistä momenttiavainta - asia jonka tietäisit jos olisit lukenut aiemmat viestit. Sana esimerkki lienee vieras.
Kaverin Stahlwillen sisältävän paketin ole tainnut joskus viedä postiin.
Hmm, veikkaat vaan et tiedä ?
En tiedä edullisesta, tosin et tiennyt sinäkään.
Kaverilleni olen tarjonnut muutamat kahvit kun tämä on työpaikallaan tarkastanut Kamasani, mikrometrini jne.
Ja halpa hintako sitten tekee ?
Halpa tietysti kalibroidaan (=missä?) tai edes tarkastetaan säännöllisesti... tai vaihdetaan joka vuosi jotta saadaan kiinalainen tehtaan kalibrointilappu mukaan.
Rudolf Koivu ja H.C.Andersen kalpenevat mielikuvituksesi lennon edessä, tai sitten puhut omasta puolestasi.
Niin jos sattumalta olet vaikkapa mittavälinelabrassa työskenetelevä labrainssi ja arviosi todennäköisistä heitoista perustuvat mitattuihin havaintoihin ja pitkän kokemuksen tuomaan riittävään otantaan saattaisi ennusteellasi todennäköisyyksistä vaikka olla jotain arvoakin.
Väännetään nyt rautalangasta:
Jos haluaa sen toimivan ja kohtuuhintaisen momenttiavaimen, sen ei todellakaan ole pakko olla se 300€ Stahlwille, vaan 100-200€ Bahco, Kamasa, jne. jne. valtamerkit toimivat aivan hyvin.
Stahlwillessä voi olla mukavia lisäfeatureja, kuten että jousi jännittyy vasta väännössä jne. mutta niin voi olla muissakin saman hintaluokan kapineissa. Ko. merkki ei itsessään ole mikään sampo ja viisasten kivi.
En näe mitään syytä miksi vaikkapa Snap-On olisi sen huonompi.
Tämä jänkääminen saa riittää minun osaltani, tulkoon kukin onnelliseksi uskollaan.
Kappas, selasin kirjastossa nopeaa nuo uusimmat lävitte eikä sattunut silmään.
Ja sitten on tietenkin momenttiavaimien kuningas....eli Snap On. Aivan varmasti markkinoiden kalliimmat ja parhaimmat avaimet. Muistan kopterihuollossa aikoinani nähneeni miten asentaja tarkisti Stahlwillen momentin ennen työkohteeseen menoa Snap On:in kellomomentissa
Eli siihen luotettiin kuin kallioon noissa hommissa. Toki meillä ihan liian kalliita yksityiskäyttöön.
JA tuon naksahtavan momenttiavaimen nollaus....sitä ei kierretä auki "loppuun" asti, vaan ainoastaan alimpaan lukemaan asteikolla, jotta jousi vapautuu.
JA tuon naksahtavan momenttiavaimen nollaus....sitä ei kierretä auki "loppuun" asti, vaan ainoastaan alimpaan lukemaan asteikolla, jotta jousi vapautuu.
Mulle on sitten yhdentekevää, mitä mittalaiteinsinööri sanoo kalibroidessaan minun Bilteman momenttiavainta tai vaikka olisi kalibroimatta... Sen FSR-virhe on todennäköisesti pienempi, kuin se vaatimus joka on oikean momentin saamiseksi tarvittava momentti. Bilteman momenttiavain on se, jota minä käytän tulevaisuudessa omiin hommiin, koska se tarjoaa suuremman luotettavuuden momenteille, kuin vaatimukset luokeittelemattomasti vaihtelevassa valualumiinissa. Myös moottorin lujille joutuvat osat sekä teräkseen käytettävät kierteet tulen omassani todellakin kiristämään Bilteman avaimella.
Noin vaan kuriositeettina voin kertoa erään lentokonemekaanikon, hyvä ystäväni, kiristäneen oman CBR:n moottorin osat "käsivara"-momentilla. Että se niistä vaatimuksista alumiinin ja mopon osien kiristysten vaatimuksista. Jos ammattimies tekee sen noin, niin tuskin itse teen suurta virhettä Bilteman avaimella. CBR on toiminut monta vuotta sen jälkeen ilman, että asioihin tarvitsi enää puuttua.
Turhaa p***kan jauhantaa kannattaa vähentää näissä asioissa. Jos joku haluaa tehdä mikrometrilleen oikean mittauksen tai mikronewton metrilleen oikean momentin, se annettakoon hänen tehdä, jos unet ovat parempia sillä lailla.
Sillävälin katselkaa vaikka mun perävalojani mutkateillä...
-M
Noin vaan kuriositeettina voin kertoa erään lentokonemekaanikon, hyvä ystäväni, kiristäneen oman CBR:n moottorin osat "käsivara"-momentilla. Että se niistä vaatimuksista alumiinin ja mopon osien kiristysten vaatimuksista. Jos ammattimies tekee sen noin, niin tuskin itse teen suurta virhettä Bilteman avaimella. CBR on toiminut monta vuotta sen jälkeen ilman, että asioihin tarvitsi enää puuttua.
Turhaa p***kan jauhantaa kannattaa vähentää näissä asioissa. Jos joku haluaa tehdä mikrometrilleen oikean mittauksen tai mikronewton metrilleen oikean momentin, se annettakoon hänen tehdä, jos unet ovat parempia sillä lailla.
Sillävälin katselkaa vaikka mun perävalojani mutkateillä...
-M
Ja varmaan on vielä saatana sosiaalidemokraatti ...
Edit. Täytyy lisätä vielä asiaakin perään. Momenttiavaimen näytön tarkistuksen voi todella helposti tehdä niin, että laittaa sen vaakatasoon ruuvipenkkiin vääntöpäästä kiinni (kai tajuatte) ja laittaa kahvasta roikkumaan esim keittiövaa'alla punnitun 10 kg:n painon. Mittaa varren pituuden painon kohdasta vääntökeskiöön. Momentti on paino x varsi, esim. jos varsi on 40 cm, niin näyttö pitäisi olla 4 kgm eli noin 40 Nm.
Oman Bilteman momenttiavaimeni tarkistin, näytti 3,8 kun piti olla 4,0. Kitkat ym. vaihtelevat niin paljon, että tällä heitolla ei ole käytännön merkitystä.
Niin, sekin vielä.
Yleensä siihen Suomen Duhlaaja Pojat -yhdistyksen toimintaan rajaton kateus toisten laitteita kohtaan. "Onpas sulla hieno Biltema-merkkinen momenttiavain", verotusta täytyy siis kiristää...
-M
Aivan, ei se momenttiavain ole kuin työkalu jolla saa momentit sinnepäin tarvittaessa. Jos pultit on tarkoitus pistää kunnolla kiinni niin parhaiten ne saa myötörajalleen näppituntumalla, momenttiavaimen annettuihin arvoihin pitää jättää kuitenkin reilusti marginaalia, ja kiristys menee kuitenkin pieleen jos vaikka pultin jenka takertelee kierteissään. Eniten hyötyä momenttiavaimesta on kokemattomalle jolla ei ole hajuakaan oikeasta kiristysmomentista.Noin vaan kuriositeettina voin kertoa erään lentokonemekaanikon, hyvä ystäväni, kiristäneen oman CBR:n moottorin osat "käsivara"-momentilla. Että se niistä vaatimuksista alumiinin ja mopon osien kiristysten vaatimuksista. Jos ammattimies tekee sen noin, niin tuskin itse teen suurta virhettä Bilteman avaimella. CBR on toiminut monta vuotta sen jälkeen ilman, että asioihin tarvitsi enää puuttua.
Turhaa p***kan jauhantaa kannattaa vähentää näissä asioissa. Jos joku haluaa tehdä mikrometrilleen oikean mittauksen tai mikronewton metrilleen oikean momentin, se annettakoon hänen tehdä, jos unet ovat parempia sillä lailla.
Sillävälin katselkaa vaikka mun perävalojani mutkateillä...
-M
Itse käytän pikatarkistuksena yleisesti myytävää kalavaakaa DOHC:n tapaa mukaellen.
Nonni, laitoinpa jutun saitille iltapuhteina:
Momenttiavaintesti
Kaikkia kuvia en jaksanut ruveta ähräämään, mielenkiintoisin mielestäni on vetonopeuden vaikutus toteutuneeseen momenttiin.
En muuten usko, etteikö mikään 100% mekaanisesti toteutettu momenttiavain toimisi juuri niin. Se että miten paljon se riippuu nopeudesta, on varmaan sitten raha/laatukysymys ja kuinka hienosti mekaniikka on tehty. Silti luotan Bilteman avaimeen, kuin pukki sarviinsa..
Sähköisesti sellainen momentin tunnistus ja liipaisun toteuttaminen on helpompaa ja tarkempaa. Kauppamiehet vaan on keksinyt, että sillä voi rahastaa paremin, kun sähköisesti voidaan parantaa laatua, vaikka se onkin halvempaa valmistaa.
-M
luin mielenkiintoisen jutun metalliliiton testeistä ja teeämmänkin. kokeneehkolle vääntäjälle ilman momenttiavainta on helppo selvitä vaikka prätkän ja auton pikkuaskareistansa. ostin teeämmän testin innoittamana itsekin elämäni ensimmäisen momenttiavaimen. sen motonetin paremman,jin-kar taisi olla merkki, hintakin oli melkein 120 mk entistä rahaamme, että kyllä sen pitää nyt olla hyvä. ainoa miinuspuoli tuli nenääni;, pakkaus haisee niin vahvalle taiwanilaisen geishattaren hajuvedelle, että momenttiavain piti siirtää pois sängynvierestä allergiaoireiden, nuhan ym. vuoksi. olohuoneessa saa olla, eikä haise enää tänne asti.
persiö.
siis tästä etiäpäin lainausta:
Vaikka momenttiavaimet ovat kehittyneet entistä tarkemmiksi ja luotettavammiksi käyttää, perusongelma ruuviliitoksen kiristämisessä on ennallaan. Momenttiavaimet mittaavat ruuvin tai mutterin kääntämiseen vaadittavaa voimaa, kun todellinen muuttuja on ruuvin vetojännitys.
Noin 80 prosenttia kiristysvoimasta kuluu kitkan voittamiseen. Kitka vaihtelee ruuviliitoksen laadun, materiaalien, puhtauden ja voitelun mukaan. Näissä tapahtuvat vaihtelut vaikuttavat kiristystulokseen moninkertaisesti enemmän kuin vääntömomentin epätarkkuus.
Jos testi tehtäisiin mahdollisimman paljon todellista tilannetta simuloivana, olisi käytettävä oikeaa ruuviliitosta vääntömomenttianturin sijaan. Ruuvi-mutteriliitoksia kiristettäisiin, ja voima-anturilla mitattaisiin liitokseen syntyvä kiristysjännitys. Jokainen kiristys tehtäisiin uudella ruuvi-mutteriparilla, jotta liitoksen kuluminen ei muuttaisi kitkaa.
Ruuvi-mutteriyhdistelmän kiristämisen tutkiminen toisi todellisen dynamiikan mukaan kiristystapahtuman tutkimiseen. Nyt avaimia tutkittiin vääntömomenttianturilla, joka ei käytännössä pyöri avaimen mukana. Todellisessa kiristystapahtumassa avain ja mutteri liikkuvat. Laukeavilla avaimilla vääntömomentin tulee romahtaa asetusarvossa, mutta riittääkö momentin tippuminen pysäyttämään kiertymisen?
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten mekaanisten avainten vetonopeudesta riippuvainen kiristysmomentti muuttuisi, kun ruuviliitoksen kitka muuttuu kiristyksen edetessä. Lisääntyisikö virhe vai vähenisikö se?
Kitkan muuttumisen vaikutuksia voitaisiin vertailla käyttämällä esimerkiksi valssattua kierrettä voideltuna ja liuottimella puhdistettuna. Tällainen koelaitteisto on mahdollista rakentaa, ruuvien valmistustarkkuuden eroista johtuen toistoja tarvitaan vain huomattavasti momenttianturia enemmän.
Raute Precisionilla on meneillä projekti kiristystapahtuman dynaamiseen mittaamiseen. Kehitettävillä menetelmillä on tarkoitus tutkia dynaamisesti kiristäviä avaimia.
persiö.
siis tästä etiäpäin lainausta:
Vaikka momenttiavaimet ovat kehittyneet entistä tarkemmiksi ja luotettavammiksi käyttää, perusongelma ruuviliitoksen kiristämisessä on ennallaan. Momenttiavaimet mittaavat ruuvin tai mutterin kääntämiseen vaadittavaa voimaa, kun todellinen muuttuja on ruuvin vetojännitys.
Noin 80 prosenttia kiristysvoimasta kuluu kitkan voittamiseen. Kitka vaihtelee ruuviliitoksen laadun, materiaalien, puhtauden ja voitelun mukaan. Näissä tapahtuvat vaihtelut vaikuttavat kiristystulokseen moninkertaisesti enemmän kuin vääntömomentin epätarkkuus.
Jos testi tehtäisiin mahdollisimman paljon todellista tilannetta simuloivana, olisi käytettävä oikeaa ruuviliitosta vääntömomenttianturin sijaan. Ruuvi-mutteriliitoksia kiristettäisiin, ja voima-anturilla mitattaisiin liitokseen syntyvä kiristysjännitys. Jokainen kiristys tehtäisiin uudella ruuvi-mutteriparilla, jotta liitoksen kuluminen ei muuttaisi kitkaa.
Ruuvi-mutteriyhdistelmän kiristämisen tutkiminen toisi todellisen dynamiikan mukaan kiristystapahtuman tutkimiseen. Nyt avaimia tutkittiin vääntömomenttianturilla, joka ei käytännössä pyöri avaimen mukana. Todellisessa kiristystapahtumassa avain ja mutteri liikkuvat. Laukeavilla avaimilla vääntömomentin tulee romahtaa asetusarvossa, mutta riittääkö momentin tippuminen pysäyttämään kiertymisen?
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten mekaanisten avainten vetonopeudesta riippuvainen kiristysmomentti muuttuisi, kun ruuviliitoksen kitka muuttuu kiristyksen edetessä. Lisääntyisikö virhe vai vähenisikö se?
Kitkan muuttumisen vaikutuksia voitaisiin vertailla käyttämällä esimerkiksi valssattua kierrettä voideltuna ja liuottimella puhdistettuna. Tällainen koelaitteisto on mahdollista rakentaa, ruuvien valmistustarkkuuden eroista johtuen toistoja tarvitaan vain huomattavasti momenttianturia enemmän.
Raute Precisionilla on meneillä projekti kiristystapahtuman dynaamiseen mittaamiseen. Kehitettävillä menetelmillä on tarkoitus tutkia dynaamisesti kiristäviä avaimia.
Minäpä uskon.
Jatkuvanäytösellä mekaanisella avaimellakin päästään hyviin tuloksiin. Kun käyttäjä seuraa momenttiarvoa kiristystapahtuman aikana, vedosta tule väksinkin rauhallisempi. Tuossa testissä niitä ei ollut mekaanisina.
Mekaaniset laukeavat avaimet taritsevat vielä muutaman laukaisun asetusarvolla, ennen kuin tulokset tasoittuvat.
Se, että ottaako loppukäyttäjä nämä asiat huomioon, on eri asia.
No siksipä toiset valmistajat antavat esimerkiksi kannenpulteille jonkin lähtömomentin ja sen jälkeisten kirisityskierrosten kääntökulman. [hatusta heittäen vaikkapa 20Nm ja 2X 60astetta].
Suunnittelija tietää nousun ja jännityspinnan että pulttien aineksen tuntien siten pulttien vetosauvanomaisen jännityksen ja näin ollen kansipahviin kohdistuvan clamp forcen.