Millanen mopo "kypsälle" noviisille?

[Guest]

Uusi piikki vai käytetty viissatanen ns helppo peruspyörä?

Tahtoisin mielipiteitä, näkemyksiä, kokemuksia varsinkin naisilta, mutta myös miehiltä, kiitos  

Olen 52v nainen, ajanut henkilöautokortin aikaa sitten ja pöristellyt autolla aika paljon vuosien mittaan. Muutaman vuoden ja liki puolisen sataa tuhatta kilometriä olen istunut sujuvasti ison mopon takapenkillä ja myötäillyt mutkissa  

, mutta en ole ajanut edes mopoa nuorena. Ajokokemus kaksipyöräisistä rajoittuu siis fillariin ja yhden illan kokeiluun vanhalla mopolla ja uudella skootterilla (pysyin pystyssä ja ajelin tyhjällä kylänraitilla edestakas jonkin aikaa) viime kesänä.

Viime viikolla sitten tulin vihdoin lähteneeksi kokeilemaan miten ajo prätkällä sujuisi kokeneen opettajan johdolla eli otin yhden ajotunnin autokoulussa. Korttihan mulla on, mutta taito puuttuu  

Ihan suht ok se sujui, ajelu KTMn piikillä ja useimmiten sain sen polkaistua käyntiinkin eka yrittämällä. Joku pieni töppäys (vaihdoin isommalle kun piti pienemmälle tms), mutta korjasin tilanteen enkä ollut missään vaiheessa vaarassa esim. kaatua. Ihan jees oli mopotella ympäri tyhjää parkkipaikkaa ja treenata vaihteita, liikkeellelähtöä ja pysähtymistä.

Huomenna on sitten toinen tunti samaisella parkkipaikalla, tosin nyt olis tarkoitus kokeilla Honda cb500:n kyytiä. Painoa sen verran enemmän, että kaatokin saattaa onnistua  

tai sitten - toivottavasti - ei. Mutta se varsinainen kysymys:

Jos olisit asemassani, niin lähtisitkö ostamaan käytetyn cb500n tai er5n tms ns helpon peruspyörän n 500-600-kokoluokassa hintaan noin 4000-5000 € vai hankkisitko uuden piikin hintaan 2790 esmes (jammun ybr125 karkinpunainen miellyttää silmää ja kukkaroakin) ja harjoittelisit sillä tämän loppukesän ja sitten mahdollisesti ensi keväänä vaihtaisit isompaan? Vai jääkö pyörä ns pieneksi samantien...

Yks suosittelee yhtä, toinen toista, enkä oikein itse tiedä mikä olis järkevää. Piikillähän pääsee aika pitkälle ja tarpeeksi kovaa ja jos elokuussa lähdetään Ruotsiin, kuten suunniteltu on, niin sitten voinen kai hypätä taas miehen kyytiin...  

kai...

Kiitollinen kaikista kommenteista, omista kokemuksista jne    

 

[premier]

Kato ny ekaks miten se homma lähtee menemään sen cb500:n kanssa. Ei se ero niin dramaattinen kuitenkaan ole, kunhan jalat ylettää kunnolla maahan. Homma toimii todennäkösesti ihan samalla tavalla ku piikilläkin parin tunnin jälkeen.

 

[Slickwille]

ainaki tommone ybr vaikuttaa aikas pienelt piikikski jo.. omaan verrattuna niin ruipelo.. paljoltikaa muuta en osaa sanoo

 

[w4p2]

Vakavaa asiaa puhut ja harkitset.

Hyva etta seka puhut etta harkitset.

Itse ehdottaisin enduro piikkia (hienointa jos saisit myos miehesi innostumaan), kaytettya sellaista ja kohtuullisen halpaa.

Sitten ei kun monttuja, sorateita ja jaarataa pollyytellen ensikevaaseen ja joku sopivan kokoinen (ei kyykkypyora) customi alle. Itse suosittelisin HD:n sporsteria... uudet 883 pyorat ovat hinaltaan siella kympin pinnoissa.

Pyoran valinnassa kannattaa muistaa, etta satulassa tulee matka-ajossa vietettya helposti 10h+ per paiva. Kantapaat edella ajaessa se tapahtuu mukavan letkeasti.

Ehdotus enduroharjoittelusta saa varmaan niskakarvat monelta pystyyn, vaan rohkenen sanoa etta jos on puolivuosisataa odottanut ennen pyoran hankintaa, niin kannattaa odottaa viela vajaa vuosi ison pyoran kanssa... ja hoitaa ajoharjoittelut endurolla.

Se on investointi tulevaisuuteen, helkkarin hauskaa... ja postistasi ymmaran etta matkaa paaset heittamaan miehesi kyydissa.

sanoo 35 v ajokokemuksella... w4p2

 

[poku]

Tuttu friidu aloitti viimekesänä kawa 500 er parit eka illat suurella parkkipaikalla harjotellen lähtöjä ja pysähdyksia nyt toinen kesä ja keväällä fymtsika täyteen.Muuta ei hullumpi kokoluokka ja pyörän täytyis kuitenkin olla toimiva ettei sen kanssa tarvii leikkiä.

 

[Karza]

Helppo peruspyörä, just joku 500 cc alle, järkeä käyttäen hyvin sillä lähtee homma käyntiin.

 

[wimmevanamo]

Hieno homma! Onnee uudelle upeelle harrastukselle! Tästä saa niin sikana energiaa, ettet muuta tarvikaan!

Itse hankin pyörän viime syksynä, neljänelosena. Vähän on oma malli ja merkki viel hakusessa,mut seuraavat asiat olen todennut tärkeiksi:
- pyörän paino - haluan kuivapainoltaan reilusti alle 200 kilosen, jotta saan sen vielä jotenkin pystyyn, jos sattuu kaatumaan ja toisaalta siksi, että saan sen hyvin jalalta pois (tai keskituelta ja -tuelle, jos sellanen on)
- pyörän korkeus - ei liian korkee. Jalkojen (varpaat ei riitä) yllettävä tarpeeks hyvin maahan. Esim. liikennevaloissa tosi tärkee asia, tien pinta ei aina myöskään ole tasainen. Varsinkin jos joutuu ajaa kaupunkioloissa, tää on tärkee mukavuusseikka
- hallintalaitteiden ulottuvuudet - että sormet yltää hyvin vaihtaa vilkut ja kytkin ja käsijarrukahva ei liian jäykkiä (kytkimen jäykkyyttä voi monissa säätää)
- riittävä vääntö - en tykkää selailla vaihteita mäessä yms. Tekee menosta mukavaa, tasaista, rentoa (tää on makuasia)
- kone vastaa hyvin kaasuun, tietty ärhäkkyys kiva asia
- toiminnan varmuus. Vaikka sympatiseeraan "länsipyöriä", on alkanut pahasti näyttää siltä, että japsipyörät lyö laudalta tässä suhteessa nämä länsipyörät (ei sitten tarvi kavereiden kans keskustella siitä, mitä hajosi milläkin matkalla tai mille reissulle jäi kokonaan lähtemättä...)
- pakko ei ole ostaa uutta, vaan käytettykin voi olla hyvä, varsinkin kun sen huollattaa ennen kuin ottaa käyttöön.

Ja se tärkein: seuraa vain omia mieltymyksiäsi!! Kuuntele muiden kokemuksia, mut kokeile, testaa ja hanki se, josta ITSE tykkäät. Muiden suosituksia noudattaessa menee helposti harhaan.

Näillä eväillä yritän itse haeskella omaa lopullisempaa pyörää, kattoo sit mikä se on.

Iloa, hauskuutta ja turvallisia  kilometrejä sulle!  

 

[Bunny]

Hienoa, ja onnea uuden harrastuksen pariin!

Itse hankin toukokuussa ensimmäisen 'ison' pyöräni, reilusti yli kymmenen vuoden ajotauon jälkeen. Päädyin kuuspuolikkaaseen katupyörääni seuraavin perustein:
- siinä on tarpeeksi tehoja, muttei liikaa. Ajokokemuksellani ei voi vielä liiemmin kehua, joten liiallinen määrä hevosia ei ole tässä kohdin tarpeellista. Varsinkin, kun kilpailuviettini on melko voimakas...
- jalat yltävät maahan. Ja nimenomaan jalat, ei varpaat. On yllättävän paljon risteyksiä, jotka ovat kaltevia.
- Pyöräni kuivapaino on alle 200kg, joten en koe sitä liian raskaaksi. Jaksan myös potkia pyörää eteenpäin jakkaralla istuessa. Taluttaminenkin sujuu.
- Kytkin- ja etujarrukahvat ovat säädettävissä lähemmäksi ja kauemmaksi. Ne ovat nyt siinä kaikkein lähimpänä-asennossa, jolloinka sormeni ylettävät niille, ilman että otetta tarvitsee irrottaa.
- Peukalo ylettää vilkulle.
- Ajoasento on melko pysty= mukava, eikä paino kerry olkapäille.
- Jaappaanialainen pyörä, jonka koen luotettavaksi.
- Ainoa miinuspuoli on kaatumarautojen puute. Ei niille olisi kyllä vielä käyttöä ollutkaan, onneksi.

 

[Aarra]

Tuon viissatas kokemuksen jälkeen varmaan tiedät jo itse enempi siitä mitä haluat. Älä kuitenkanaan unohda unohdettuja eli 250 ccm luokkaa jos isommat tuntuvat raskailta. Pääasiahan on viihtyä.

 

[Jarski61]

Meinasin ensin ehdottaa mopoa. Siis oikea mopoa ensimmäiseksi pyöräksi. Mutta sinullahan on nuo hallintalaitteet hallussa, joten er-5 tai vastaava on varmaan ok. Kevari jää äkkiä pieneksi.

Vaimoni, sinun ikäinen, "kokeili" er-5:sta. Ei kokemusta edes mopoista. Ja sen huomasi. Heti kaasun käyttö tuotti ongelmia. Vaihteista ja jarruista puhumattakaan. Eli hänelle täytyisi löytää mopo jostain pariksi viikoksi harjoitteluvälineeksi. Tuntui liian hurjalta kun Kawassa oli kaasu pohjassa kun piti olla poissa päältä. Kaasu kun kuulemma toimii "väärin päin".

 

[wount]

Jos pituus riittää niin suosittelen vahvasti juuri tuota 500cc luokkaa. Siinä on piikkiseen verrattuna jo kuitenkin "ison" pyörän meininkiä ja ovat niin pirun helppoja ja mukavia ajaa. Ja kokemuksen karttuessa eivät kuitenkaan jää heti pieneksi.

 

[Chimika]

Kerrohan huomenna miltä cb500 tuntu.
Mutta luultavasti se on se oikea tai er500 mites gs500

 

[Sara]

Mitä tuosta selostuksesta sai käsityksen näin äkkisältään, niin hanki se 500:nen. En jaksa uskoa että tuollainen olisi sinulle liian painava taikka ärjy tehoiltaan.

 

[TunturiTT]

ER-5, CB 500 ja GS 500 ovat kaikki varmoja valintoja. Ja edullisia ihan kokeilumielessäkin hankittavaksi. Eikä tarvi sitten Ruåttin reissulla istuskella muiden kyydissä. 500cc riittää pidempään kuin 125cc, ja tuota käsittelee kuormattunakin ihan näppärästi.

 

[Guest]

Suurkiitos kaikille, jotka ehtivät vastaamaan näin pikaisesti. Kiva saada vähän vahvistusta omille fiiliksille, jotka kallistuvat tuonne perus-viissatasten suuntaan.

Hyviä pointteja teistä monilla ja wimmevanamon sekä Bunnyn viesteissä oli asioita, joita en ollut tullut ajatelleeksi: hallintalaitteiden jäykkyys, ulottuvuus yms. Vääntö ja ajettavuus, sopiva ärhäkkyys tms ovatkin sitten sellaisia asioita, jotka on pakko selvittää koeajolla.

Pyörän painon ja istuinkorkeuden olen ottanut huomioon ja tähtään mahdollisimman kevyeen pyörään ja olen testannut, että molemmat jalat ylettyy hyvin ja kantoja myöten maahan niin Hondan cb500:n, Kawan Er6N:n kuin suzukin gs500:nkin päällä istuessa. Viissatasissa painoa on jotain 170-180 kg, kun taas mainitsemani jammupiikki ybr125 painaa vain 113 kg. Toisaalta autokoulun ope sanoi, että monen mielestä cb500 on helpompi ajaa kuin kokeilemani KTM piikki, koska viissatanen ei ole niin 'hutera'. Minulla muuten pituutta 167 cm ilman saappaita eli keskimittainen taidan olla, eikä ole pakko ihan matalimpia customeita harkita pituuden tai enemmänkin sen puuttumisen takia.

w4p2:n suositukset olivat aika huimia  

sillä vaikka olen käynyt endurokisoja katsomassa niin enpä ole koskaan itseäni maastoon osannut kuvitella... Eli en oikein innostunut ajatuksesta, vaikka se olisi varmaan tosi hyvää ajoharjoittelua lajissaan. Myöskään customit eivät hirveästi houkuta, enkä taida olla hd-fanikaan  

Ja jalat edellä sitten mieluummin hautaan kuin..  

Kyykkyä en myöskään havittele eli mukava suht pysty asento olis tavoitteena. Pyörä, jonka kyydissä olen istunut pari viime kevättä, kesää ja syksyä, on Honda Varadero 1000 ja jotain samantyyppistä, mutta reilusti kevyempää ja matalampaa harjoitusmopoa varmaan tulen hakemaan. Japanilaisten joukosta tosiaan löytynee, sillä vaikka muuten brittihenkisenä ihmisenä Royal Enfieldit ja Triumph minuakin kiehtovat, ei niillä taida olla japsimopojen tyylisiä pyöriä valikoimassaan.

250-kuutioisia ei kovin markkinoilla tunnu olevan muuta kuin customeissa. Taitaa olla sellainen väliinputoajaluokka?  

Keewayn cruiser 250 oli kyllä kuvassa nätin näköinen, mutta enpä tiedä sitten...

Minähän en ole vuosikymmeniä haaveillut moposta enkä halunnut omaa pyörää, vaan ajatus alkoi vaivata vasta viime kesänä, kun kyydissä istuminen alkoi väsyttää, nukuttaa, kyllästyttää ja pänniä milloin enemmän, milloin vähemmän. Siitä sitten ajatus, että miltähän tuntuis itse ajaa... Vieläkään en ole ihan varma kuinka kybällä sitä haluan, mutta pakko oli lähteä kokeilemaan ajotunnille eli joko ruveta ajamaan tai sitten unohtaa koko homma.

Ja totta - tämän iltaisen ajotunnin jälkeen olen varmaan kokeneempi ja viisaampi  

kun tiedän miltä cb500nen tuntuu. Mies on enemmän uuden piikin kannalla - arvelee vissiin joutuvansa tekemään remonttia, jos hankin jonkun käytetyn heh... Hänen mielestään tuo ybr125 säilyttäisi arvonsa paremmin kuin joku käytetty viissatanen, jos ensi kesänä haluais isompaan vaihtaa. Toisaalta - viissatanen menisi varmemmin useamman kesän kuin tuo pikkupiikki. Oikeesti luulen, että mies ei usko, että pystyisin hallitsemaan isompaa pyörää...  Ei ole hirveästi edes kannustanut ajamaan, vaan tykkäisi kai jos pysyisin vaan hiljaa ruodussa eli kyydissä  

Ja vielä lopuksi terveiset Jarski61:n vaimolle! Munkin mielestä se kaasu toimii väärään suuntaan  

ja vaatii ajattelua. Itse kaasuttelin aluksi aina samalla kun vaihdoin. Käsi vaan kääntyi jotenkin itseen päin samalla kun vasen käsi veti kytkinkahvaa itseen päin. Mutta ajatuksen voimalla ja sinnikkäällä  harjoittelulla tuonkin varmaan oppii.

Ja - pakko myöntää - nainen kun olen, niin sen tulevan pyörän väri olis aika tärkeä... (nyt varmaan jokunen miespuolinen ainakin pudistelee päätään ja huokailee  

)Tietty turvallisuuden kannaltakin ajatellen hyvä, että pyörä on värikäs ja jos vain värin perusteella valintani tekisin niin se olisi ehdottomasti uusi Kawasaki Er6N ORANSSI metalliväri..  

Vielä ihanampi olisi tietty Kawan kirkas vihreä, mut noissa pienempitehoisissa ei sen väristä ole..

No, väri kun väri. Ja sori  kun kirjoitan näin pitkästi. Kerron huomenna cb500-kokemuksiani, toivottavasti vähän lyhyemmin  

 

[Nopottaja]

Autokoulussa oli er-6n ja sit oisko ollu varadero kevarina(kuitenki semmonen matka enskan näkönen) niin kyllä oli tuota er-6:sta paljon helpompi ajaa kuin sitä kevaria johtuen juurikin tuosta vakaudesta. käsittelyä kokeiltiin harjoituksen vuoksi molemmilla ja siinäkin erkki oli aikasta paljon parempi. Minun mielipiteeni on että ehdottomasti laitat sen 500 kuutioisen on varmasti mieleisempi ajaa. En ole ajanut er-5 mut ainakin tuo er-6 oli mukava ajaa eikä tullut mitään yllätyksiä tehojen suhteen(ei meinannut edes karata käsistä). Kevarissa vielä sekin että nehän on n.11kw joten sillä ei sit moottoritielle mennä, se kun ei tahdo kulkea tuota 120kmh. ja siinä saa olla joka kiihdytyksessä kaasu pohjassa, niin hiljaa ei voi kiihdyttää etteikö tarvis kevarilla täyttä kaasua. Tietysti eri asia jos on kevari mitä ei ole kuristettu. Arvohan tuommoisessa er-5 ei varmaan parissa vuodessa hirveitä laske kun siitä on lähtenyt jo se "alku pudotus" pois joten nyt niillä ne halvimmat kilometrit edessä.

 

[Kikka6]

Olet edellisen perustella jo varmaankin skipannut sen piikin ostamisen ja hyvä niin - paitsi jos saat sen myytyä viikon päästä hyvään hintaan.  

Neuvoisin investoimaan satasen pari kaatumarautoihin, varsinkin jos päädyt uuteen pyörään. Tulee "harjoittelu" paljon halvemmaksi. Kaatoja sattuu jopa nollavauhdista. Nimimerkillä kokemusta on...

 

[-dq-]

500-kuutioinen peruspyörä vaan alle, ei sitä painoa niin kannata pelätä kunhan vaan jalat yltävät maahan, tarvittaessa madaltaa jos ei tunnu hyvältä. Kunnolliset kaatumaraudat kiinni ja menoksi.

 

[urpooo]

Jos nyt kevariin päädyt, niin hyvä vaihtoehto olis honda varadero 125cc.
Mutta tossa iässä nyt luulis olevan jotain jo korvienkin välissä, eli ei se 500cc luulis liian tehokas olevan.

 

[Bunny]

Oma pyöräni on er-6, jonka hankkimista en ole katunut. Yllätyksetön, mutta idioottivarma kapistus idiootille

. Aiemmin mainitsemieni ominaisuuksieni lisäksi; pyörä pitää huolen, ettei liikkeelle lähtö onnistu mikäli seisontatuki on alhaalla. Sen pitäisi myös sammua automaattisesti, mikäli onnistuu vetämään lipat. Paikallaan ollessa voi vaihteistosta valita ainoastaan vapaan tai ykkösen, joten liian suurilla vaihteilla liikkeelle yrittämisenkään ei pitäisi olla mahdollista.
Er taitaa kuulua ns. tyttöpyöriin, mutta eipä ole muniakaan omasta takaa

Toivottavasti löydät itsellesi sopivan pyörän. Uskon, että näissäkin asioissa Sen Oikean kyllä tunnistaa, kun se osuu kohdalle.

Edit: Olen saman muuten saman pituinen kuin sinä, joten 78cm istumakorkeus tuntuu ainakin oman takapuolen alla just passelilta.