• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Millaisessa elämäntilanteessa olet?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Lauri12
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Kakskakkonen sinkku, joka elää parin kissan kanssa ja viihtyy töissä turhankin hyvin.

Prätkäharrastus alkoi tänä kesänä. Viime vuonna onnistuin välttämään kiusauksen aloittaa harrastus ostamalla astetta kivemman auton, mutta nyt menneenä keväänä tuumasin että pakko se on kortti ja pyörä hommata ei noilla kotiloilla aja erkkikään. Nyt on kolme prätkää ja ei yhtään autoa. :D tulevan likkakaverin oltava a) innokas ajamaan prätkällä tai b) viihdyttävä kotona kun oon tien päällä prätkällä.

Prätkällä hoituu kaikki liikkumistarpeet kunnes on niin kylmä että prätkä ei lähde käyntiin tai on niin liukasta että kaadun jo pyörän luo kävellessä.
 
43 wee, vaimo ja kolme lasta 6, 9 ja 11 vuotiaita. laji alko kunnolla, kun esikoinen synty, no lopetin samalla dokaamisen...

Vaimo suhtautunut hyvinkin myötämielisesti, mutta itse ei harrasta, eikä kyytiinkään tuu mielellään. No ei se muutenkaan mun touhuihin juuri puutu, enkä mä sen. Elämänkumppani jos mikä on valinta...

Lähipiiri suhtautunut ihan jees, muutamaa lukuunottamatta, no ei oo muitten mielipiteet koskaan omia valintoja ohjanneet...

Erästä rätkäkauppiasta lainatakseni: Ne kundit ei tuu ikinä takas, jotka sanoo, että pitää kysyä vielä muijjalta:p
 
Omat muksut aikuisia.Aikaa vaikka miten harrastaa ja matkustella.Vaimo tykkää istua takana ja
kielsi jopa myymästä pyörää,kun minua välillä kyllästyttää.
Kaxpyöräiset sukuvika.
 
Mukavata löytää tämmönenki osio täältä!

Mut tosissaa 22v sinkku yliopisto-opiskelija. Töitäki tullu kyllä painettua ennen tänne tuloo. Sillä hommattiin pyörä ja harrastettiin raja-ajoa.. Nyt pelottaa kun tulot romahtaa että jääkö harrastus vähäiseksi :no:

edit: timestamppi taitaa olla perseellään, näyttää 01:16? Kello oikeasti 23:16
 
Ikää 45v, vajmo, kaksi poikaa ja kolme kissaa. Pojat on jo 24 ja 20v. Itsekseni ajelen ja nautiskelen aina, kun on keliä. Seuraavaa kautta odotellessa teen kotona pintaremonttia, käyn salilla ja nautiskelen talvilelusta:jpstyle:
 
46 v äijä, perheessä vaimo ja kaksi teinilasta: 13 v ja 16 v. Ikää on siis sen verran, että A-kortti tuli lahjaksi.

Saatiin vaimon kanssa viime vuonna idea ostaa Hondan 125cc skootteri, jolla pörräiltiin ensimmäinen kesä ihan vain läpällä. Mutta pärräkärpänen puraisi tosissaan, ja hankin tänä keväänä ensimmäisen "oikean prätkän" eli allekirjoituksessa mainitun kuussatasen vanhuksen. Jos rahat riittää, vanhus vaihtuu ensi keväänä uudempaan ja tehokkaampaan.

Tänä kesänä vanhempi kundi sai kortin ja könysi ojassa edellä mainitulla skootterilla (R.I.P.). Lunarirahoilla ostettiin sille vähän ajettu Honda 125 Varadero. Muutaman kerran ollaan kundin kanssa ajeltu kimpassa.

Yleensä ajelen yksin kuvia jahtaillen tai ihan muuten vain mutkateitä sekä kesällä duunimatkat. Muutaman kerran mukana orkkiletkassa. Näin ekalle kaudelle tuli rullailtua n. 10 000 km.

Eli perheessä 2 prätkää ja 2 kuskia. Vaimo ei skootteriajelustaan huolimatta ole ainakaan vielä innostunut tarttumaan pyörän sarviin eikä edes kyytiin ole uskaltautunut, mutta on silti kiitettävästi hengessä mukana.
 
Mies, 43 v. , vaimo ja kolme lasta. :p
Vapailla ajelen, joskus samalla voin hoitaa jonkin pikkuasian ajelun lomassa. Vaimo ymmärtää hurahtamiseni. Pojat mopoilla ajelevat, toinen varsinkin istuu mielellään motskarin kyydissä. Pieni tyttäreni tykkää istua mönkijän "tankilla". Perhana, hoksannut vaan jo sen kaasuvivun : heti räpylä siinä ... Eli vähän niinkuin koko porukan harrastus, vaikkei vaimo niin kyytiin hinkuakaan. Veljellä ja isäukolla sama tauti ... :grin:
 
Mies 28v ja nainen 26v, sekä kaksi koiraa :p Päätettiin muutaman vuoden pähkäilyjen jälkeen toteuttaa unelma ja molemmille hankittiin A-kortti tänä kesänä. Aloteltiin sitten alkukesästä 125 kuutioisella lelulla ja muutaman kuukauden kuluttua vaihdettiin Hondan CBF 600 S -malliin. Aivan älyttömän kiva harrastus, ennen nuo nelipyöräiset olivat jatkuvasti mielessä mutta nyt ei osaa enää muita ajatellakaan kuin näitä mopoja :grin:
 
Ehtoossa vaappuu hän pyörällään hitaasti kohti... Perheessä yksi Triumph, yksi Suzuki, yksi Yamaha, vaimo ja täysi-ikäinen lapsi.

Ihme äijäkerho tämäkin.
 
Mies 22v, tyttöystävän/avovaimon kanssa asustellaan yhdessä ja molemmat korkeakouluissa opiskellaan. Kevarin myynnin jälkeen houkutellut joka kevät ostaa uusi pyörä ja tänä keväänä sen sitten toteutin. Reilu 10tkm tuli tänä vuonna ajeluita joko yksin tai nainen kyydissä.
 
48v ikää ja parisuhteessa,töissä prosessinhoitajana nyt,takana 25v maailmankiertoa töiden puolesta,yksi metsäänajo,sydäninfarkti ja mahahaava.Eli kolhuja riittämiin.Ajanut motskareilla 9v asti ja lista omistetuista pyöristä on pitkä(haluatteko kuulla sen?)
Nykykalustona Bemari 650xcountry ja ympärivuoden ajokkina Beta Alps4.0.Talliin on myös jäänyt muutama muu pyörä,joista en koskaan luovu.
Aivan oikein,ajan talvellakin(olen jäänyt siihen koukkuun)
Asustelen puolisoni kanssa pienessä ok-talossa,jossa on iso talli kyljessä.
Tykkään pyörätouhuista,kuulun pariin kerhoon,yhteen virtuaaliyhteisöön asian tiimoilta ja teen aika paljon talkootöitä oman kerhon tapahtumien eteen.
 
keski-ikäinen (yli 40vee), nuorempi vaimo (joka ei suostu tulemaan kyytiin:thumbsup:), pari alle 10vee tytärtä, villakoira, 14vee mäyräkoira ja farmariauto.
Savonlinnassa isossa matalalämpötiilitalossa, jossa iso autotalli. Viisi Italialaista moottoripyörää ja roplaaminen on yhtä tärkeä osa harrastusta kuin ajaminen. Toiseksi, yhtään mopoa ei myydä, ellei ole ihan pakko, mutta lisää voi aina ostaa, jos sopiva sattuu kohdalle.
Tunturi Super Sportilla se lähti joskus 70-luvun lopussa, sitten laillisen mopoajan kautta kevariin. Sen jälkeen oli muuta mukamas tärkeämpää (juopottelu) ja harrastus alkoi uudestaan vuostuhannen vaihteessa.
 
Neljä pientä mukulaa (0v, 3v, 4v ja 7v) pitää huolen ettei vapaa-ajalla kauheasti kerkeä harrastamaan mopoilua, mutta onneksi on pitkä työmatka jonka voi heittää ihan meneviä mutkateitä pitkin.

Mopoilu on mulle semmoinen henkilökohtainen hengähdystauko muuten melko hektisestä elämästä. Siinä unohtuu kaikki päässä pyörivät dilemmat kun pistää visiirin kiinni ja vääntää kahvasta.

Ikää on 30v, henkistä ikää ehkä noin 20v.
 
Kannetaan nyt korsi kekoon kanssa
Mies vähän yli 50 vaimo vähän nuorempi. Moottorilla toimivat kaksipyöräiset astui kuvioon -70 luvun alussa,
lasten teko pääsi käyntiin -80 luvun alussa ja loppui 2000 luvun alussa onneksi (siunaantuhan noita 8 kpl).
Pyöräily jatkuu vielakin mutta jo paljon rauhallisemmin nykyään.
Asuin ja työpaikka paikka löytyy eteläisestä Ruotsista:orgmp:.
 
Rapiat 30v nainen, tuore aviomies on pari vuotta nuorempi. Kolmen kissan kanssa asutaan miehen kotitalossa. Miehellä on nyt armoton vauvakuume päällänsä, mulle ei tunnu tulevan/tarttuvan. Pian pitäisi oikeasti päättää tehdäänkö vai ei.. Ja mihin aikaan, ettei tankki paina mahaa :;):

Moottoripyöräkortti ajettu 2009 kun kyllästyin istumaan tarakkaharakkana, mies tähän koukutti. Ensin Kawasaki GPZ 500S jolla ajelin kesän kunnes se kehitti mäntään reiän. Nyt 3 kesää takana Yamaha FZS600 Fazerilla. Kesäihminen oon henkeen ja vereen, nyt jo ahdistaa tuleva talvi tämän koleuden ja pimeyden ja märkyyden keskellä. Kohta on vielä enemmän kylmä :no: Prätkä on vielä pesemättä tallissa, kun oon odottanut josko vielä pääsisi tienpäälle, vaan taitaa olla ajelut tältäsyksyltä ajeltu. :itkupilli:
 
Mouru sanoi:
Rapiat 30v nainen, tuore aviomies on pari vuotta nuorempi. Kolmen kissan kanssa asutaan miehen kotitalossa. Miehellä on nyt armoton vauvakuume päällänsä, mulle ei tunnu tulevan/tarttuvan. Pian pitäisi oikeasti päättää tehdäänkö vai ei.. Ja mihin aikaan, ettei tankki paina mahaa :;):
Mikään ei kyllä voita lapsia. Siinä on elämän sisältöä loppuelämäksi.
Ajamaan ehtii sitten vanhempanakin ja vaikka lasten kanssa.

Pekka
:O:O:O
 
Pekkavee sanoi:
Mikään ei kyllä voita lapsia. Siinä on elämän sisältöä loppuelämäksi.
Ajamaan ehtii sitten vanhempanakin ja vaikka lasten kanssa.

Pekka
:O:O:O

Moni asia voittaa lapset, mutta siitä on varmaan turha alkaa täällä vääntämään.
Toiset on lapsellisia ja toiset vaan ei.
 
Mouru sanoi:
Rapiat 30v nainen, tuore aviomies on pari vuotta nuorempi. Kolmen kissan kanssa asutaan miehen kotitalossa. Miehellä on nyt armoton vauvakuume päällänsä, mulle ei tunnu tulevan/tarttuvan. Pian pitäisi oikeasti päättää tehdäänkö vai ei.. Ja mihin aikaan, ettei tankki paina mahaa :;):
Pankaa mennen jussina peittoa heilumaan? :paikallatuulee:
Ei sitten vaikuta kesien ajeluihin...:dunno:
 
Lähes viiskymppinen. naimississa + 3 mukulaa jotka tosin enää mitää mukuloita ole vaan aikamiehii ja on / ollut mp jokasella. Itse ajellu sekä metsäs et tiellä, nykyään tosin enään vain sileällä pinnalla pienten ja isompien metsässä tapahtuneiden kolhujen jälkeen.

Ajelen minkä ehtii, mielellään vähän pidempääkin matkaa, duuni reissuakin tulee tehtyy keskikesällä kun pärjää hiukan vähemmällä pukemisella...

Vaimokin innostu monen yksin yksinajeluvuoden jälkeen joten tästä tulikin yhteisharrastus pari kolme vuotta sitten :-) .

Tosin mä nautin kyllä ajamisesta yksin enemmän, ku on se silloin jonkin verran "aktiivisempaa" touhua.:orgmp2:

Sanomisia tulee joskus kun paljon ajelemassa kuten tänä kesänä ...17k, mut en tätä touhua lopeta ennen kun laitetaan rullatuoliin ! :cruising:
 
Back
Ylös