G
Guest
Guest
Muotiväri
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Millä perusteella valitsit pyöräsi?
- Keskustelun aloittaja wekkuli
- Aloituspäivä
Pyöränhän pitää olla sitä, mikä tuntuu parhaalta kovalta haarovälissä, juuri sillä hetkellä.
Kait se oli tuo ulkonäkö, joka viehätti...
Mukavaa ajoasentoa osaa arvostaa kun tulee itsellekin "kilsoja" joka vuosi lisää
Mut entä se pyörä?Ulkonäkö ja miellyttävä miesmyyjä
Pyörän valintaan vaikutti se, että se oli suht vähän paskana, se oli suht halpa, se oli myynnissä, se että sen sai 25Kw ja lisäksi se että joku romu oli vaan pakko saada. Eli käytännössä mikään ei noista osunu. Merkistä, ajo-ominaisuuksista, tehosta, äänistä, ajoasennosta yms en siinä vaiheessa tajunnut juuri mitään kun ekaa isoa olin ostamassa. Mutta eipä tuo Tseta kovin huono eka iso oo ollut. Eli joku muu vaikutti valintaan.
rakkautta ensi silmäyksellä
Talvi Bikea lukien ja vähän väliä kauppaan katsomaan miltä se ja tämä mopo näyttää luonnossa.
Sitten keväällä oma tilaukseen kun tuli kerran 40 täyteen. Semmoinen yksi- tai enintään kaksisylinterinen papattaja. Eikä tietenkään mitään muovinläystäkkeitä, oikealta moottoripyörältä sen pitää näyttää ja kuulostaa.
Kaksi vuotta ja koeajot suunnilleen kaikista istualtaan ajettavista keskikokoisista. Ilman muuta tasaisesti käyvä ja tehokas nelikko sen on aivan pakko olla. Luonnollisesti. Ja katettu tietenkin, että jaksaa ajaa vähän kauemmaksikin. Kun Pohjalainen johonkin hurahtaa, niin siinä ei ole sitten mitään äärtä eikä rajaa.
ROMUKS! Heittäytyi pahuksen rakkine lepäämään ratakaidetta vasten. Pari sormea rikki ja olkapää sijoiltaan. Oliskohan tämä tässä. Radalta kotiin hakemaan tullut rouva kertoo, että älä nyt aivan heti tee mitään äkkipäätöksiä. Parantele nyt ensin nuo sormesi ja mieti sitten uudestaan. Ja luota hänen sanomaansa, että kyllä sinä mopon tarvit.
Talvi sormiharjoituksia venytellen ja räpylät toimivat puolen vuoden kuluttua jo aivan OK. Vähiten hidas ratakierrokseni taitaa olla takanapäin, mutta olisiko iso matkajaava mitään? Vaikka semmoinen iso ja mukava miljoona tonnia painava boxeri jossa on valtamerilaivan kokoiset katteet? Ja loppuihan muuten se takapenkin kitinäkin pidemmillä matkoilla.
Ojasta (kirjaimellisesti) allikkoon. Se iso boxeri ON mukava matkustaa, mutta hentoiselle poijalle aikamiesmopo on melko järkäle käsitellä. Harraste-Volvon ajokilometritkin ovat kasvussa...
Hetken mielijohteesta koeajamaan toista samanlaista valtamerilaivaa. Herranjestas, mittarilukema puolta suurempi kuin omassa ja rakkine hyrrää kuin uusi. Puhumattakaan, että liikkeen pihasta koeajolle lähtiessä noin kolmen metrin ajomatkan jälkeen laite tuntuu enemmän omalta kuin oma.
Moottoritiellä mainio moottoripleksi on suorastaan nautinnollisen hiljainen jo aiemmin melulla rikotuille korville. Kapulasta kääntäen liikkuu ja kahvasta puristaen pysähtyy. Ja sisäpaisti vielä menee kaarteetkin aivan nätisti, ainakin omaan pyörään verrattuna.
Mutta miten vaihtaa hyvin hoidettu arvostetun valmistajan matkapyörä hieman vanhempaan kilometrivammaiseen Euroopankiertäjään, jonka sivulaukuissa on jos valmiiksi tarra mantereen jokaiselta kirkonkylältä? Paljonko liike maksaa välejä?
No äläs mitään, sattuu olemaan tarjolla myös samanlainen pari vuotta uudempi, selvästi vähemmän ajettu ja tehtaan täysissä varusteissa oleva malli METALLINHOHTOPUNAISENA. Aivan kuten tuo omakin, eli täysin virheettämän naarmuton ja ilmeisen hyvin hoidettu yksilö. Ja oikeutetusti muutaman tonnin omaa kalliimpi.
Ja sitten vielä vaimon kanssa yhteisellä koeajolla satoi onneksi koko matkan, joten kommentti kotiin palatessa oli aika suoraviivainen: Kyllä se matkamopona toimii, osta pois jos etupenkillä tuntuu että tuollaisen tarvii.
Ensimmäistä pyörää kotiin ajaessa en nauttinut matkasta. Jännitti liikaa. Toinen pyörä oli ensimmäinen oikea, iso ja hyväkulkuinen täysimittainen sellainen. Oli hienoa painua liikkeeseen yhdessä purkamaan Hamamatsusta minulle lähetettyä pakettia ja kaveriksi kasaamaan uutta pyörää, että saadaan se ajoon nyt heti samanapäivänä eikä enää yhtään yötä odotusta. Suuren moottorin sisäänajo oli naurettava operaatio. Miksi kierrättää väkivahvaa konetta ykkösellä 8000 saakka, vaikka se vetäisi paljon vähemmälläkin vaivatta? No siksi, että kakkosella lähtee ensi yrityksellä kortti, jos joku sattuu mittaamaan viran puolesta. Kaikki käyntinopeusalueet tasaisesti ja koko ajan käytössä oli jännää hommaa. Ainoa vehje minkä ikinä olen kynsiini saanut, jossa käyntinopeudet LASKIVAT sisäänajon jälkeen.
Kolmatta pyörää liikkeestä hakiessa oli taas epävarma olo. Entistä isompi pyörä ja edellinen ajoreissu oli päättynyt kaiteeseen. Osaankohan minä enää ollenkaan...?
Neljännellä liikkeestä lähtiessä ei olisi tarvinnut ajaa minnekään. Tai tarvitsi ajaa kaikkialle. Pitkän etsinnän jälkeen olen saapunut perille. TÄMÄ SE ON.
Eli kaikki muut kohdat paitsi 9 ovat olennaisia. Säästää voi jossain toisarvoisessa, kunhan on Pannari tontilla. Tai mahdollisimman kaukana tontilta.
Mutta joskus vielä ostan YsiKawan.
Sitten keväällä oma tilaukseen kun tuli kerran 40 täyteen. Semmoinen yksi- tai enintään kaksisylinterinen papattaja. Eikä tietenkään mitään muovinläystäkkeitä, oikealta moottoripyörältä sen pitää näyttää ja kuulostaa.
Kaksi vuotta ja koeajot suunnilleen kaikista istualtaan ajettavista keskikokoisista. Ilman muuta tasaisesti käyvä ja tehokas nelikko sen on aivan pakko olla. Luonnollisesti. Ja katettu tietenkin, että jaksaa ajaa vähän kauemmaksikin. Kun Pohjalainen johonkin hurahtaa, niin siinä ei ole sitten mitään äärtä eikä rajaa.
ROMUKS! Heittäytyi pahuksen rakkine lepäämään ratakaidetta vasten. Pari sormea rikki ja olkapää sijoiltaan. Oliskohan tämä tässä. Radalta kotiin hakemaan tullut rouva kertoo, että älä nyt aivan heti tee mitään äkkipäätöksiä. Parantele nyt ensin nuo sormesi ja mieti sitten uudestaan. Ja luota hänen sanomaansa, että kyllä sinä mopon tarvit.
Talvi sormiharjoituksia venytellen ja räpylät toimivat puolen vuoden kuluttua jo aivan OK. Vähiten hidas ratakierrokseni taitaa olla takanapäin, mutta olisiko iso matkajaava mitään? Vaikka semmoinen iso ja mukava miljoona tonnia painava boxeri jossa on valtamerilaivan kokoiset katteet? Ja loppuihan muuten se takapenkin kitinäkin pidemmillä matkoilla.
Ojasta (kirjaimellisesti) allikkoon. Se iso boxeri ON mukava matkustaa, mutta hentoiselle poijalle aikamiesmopo on melko järkäle käsitellä. Harraste-Volvon ajokilometritkin ovat kasvussa...
Hetken mielijohteesta koeajamaan toista samanlaista valtamerilaivaa. Herranjestas, mittarilukema puolta suurempi kuin omassa ja rakkine hyrrää kuin uusi. Puhumattakaan, että liikkeen pihasta koeajolle lähtiessä noin kolmen metrin ajomatkan jälkeen laite tuntuu enemmän omalta kuin oma.
Moottoritiellä mainio moottoripleksi on suorastaan nautinnollisen hiljainen jo aiemmin melulla rikotuille korville. Kapulasta kääntäen liikkuu ja kahvasta puristaen pysähtyy. Ja sisäpaisti vielä menee kaarteetkin aivan nätisti, ainakin omaan pyörään verrattuna.
Mutta miten vaihtaa hyvin hoidettu arvostetun valmistajan matkapyörä hieman vanhempaan kilometrivammaiseen Euroopankiertäjään, jonka sivulaukuissa on jos valmiiksi tarra mantereen jokaiselta kirkonkylältä? Paljonko liike maksaa välejä?
No äläs mitään, sattuu olemaan tarjolla myös samanlainen pari vuotta uudempi, selvästi vähemmän ajettu ja tehtaan täysissä varusteissa oleva malli METALLINHOHTOPUNAISENA. Aivan kuten tuo omakin, eli täysin virheettämän naarmuton ja ilmeisen hyvin hoidettu yksilö. Ja oikeutetusti muutaman tonnin omaa kalliimpi.
Ja sitten vielä vaimon kanssa yhteisellä koeajolla satoi onneksi koko matkan, joten kommentti kotiin palatessa oli aika suoraviivainen: Kyllä se matkamopona toimii, osta pois jos etupenkillä tuntuu että tuollaisen tarvii.
Ensimmäistä pyörää kotiin ajaessa en nauttinut matkasta. Jännitti liikaa. Toinen pyörä oli ensimmäinen oikea, iso ja hyväkulkuinen täysimittainen sellainen. Oli hienoa painua liikkeeseen yhdessä purkamaan Hamamatsusta minulle lähetettyä pakettia ja kaveriksi kasaamaan uutta pyörää, että saadaan se ajoon nyt heti samanapäivänä eikä enää yhtään yötä odotusta. Suuren moottorin sisäänajo oli naurettava operaatio. Miksi kierrättää väkivahvaa konetta ykkösellä 8000 saakka, vaikka se vetäisi paljon vähemmälläkin vaivatta? No siksi, että kakkosella lähtee ensi yrityksellä kortti, jos joku sattuu mittaamaan viran puolesta. Kaikki käyntinopeusalueet tasaisesti ja koko ajan käytössä oli jännää hommaa. Ainoa vehje minkä ikinä olen kynsiini saanut, jossa käyntinopeudet LASKIVAT sisäänajon jälkeen.
Kolmatta pyörää liikkeestä hakiessa oli taas epävarma olo. Entistä isompi pyörä ja edellinen ajoreissu oli päättynyt kaiteeseen. Osaankohan minä enää ollenkaan...?
Neljännellä liikkeestä lähtiessä ei olisi tarvinnut ajaa minnekään. Tai tarvitsi ajaa kaikkialle. Pitkän etsinnän jälkeen olen saapunut perille. TÄMÄ SE ON.
Eli kaikki muut kohdat paitsi 9 ovat olennaisia. Säästää voi jossain toisarvoisessa, kunhan on Pannari tontilla. Tai mahdollisimman kaukana tontilta.
Mutta joskus vielä ostan YsiKawan.