Varsinaisesti alkoi satapiikillä. Vaikkakin kavereiden mopoja tuli silloin tällöin kokeiltua ja lainailtua. Sitten tuli kuusitoista kesää tauluun. Siitä se addiktio sitten varmaan syntyikin. Ensin kokeilee, ja ajattelee että voi lopettaa koska haluaa. Ennen kuin huomaakaan, on jo siirtynyt kovempiin. Mullakin kävi niin pahasti, että siirryin suoraan noista "kevyemmistä" tuonne tonniluokkaan. Ja kyllähän sen lompakossakin jo huomaa... Kohta täytyy varmaan siirtyä rötöksen tielle, että saa päivittäisen annoksen, kun duunissa on sellanen palkka. Ja kyllä se on useamman kertaa päivässä, kun se pitäis oikeastaan saada... Kohta ei varmaan pääse töihinkään aamulla enää, kun pitää vaan saada lisää ja lisää...
(Joo. Tulipahan taas kirjoitettua romaani. Ei ollut tarkoitus. Menen häpeämään...)