• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Mikä tekee onneilliseksi?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Suzu-ukko
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Liitteen mukainen kuva sopii tähän topicciin täydellisesti. (Jos kuva nyt suostuu tähän tulemaan).

55 kw on omassa Jammussa ja se riittää kyseiseen pyörään ihan hyvin. Ehkä voisi olla hitusen enemmän.

100+ kw alkaa kuulostamaan jo pelottavalta, varsinkin jos se laitetaan kohtuu kevyeen pyörään :)
 

Liitetiedostot

  • look-at-that-new-car-i-wish-i-had-a-2556381.jpg
    look-at-that-new-car-i-wish-i-had-a-2556381.jpg
    45,8 KB · Katselut: 178
Ei vaikuta hevoset.
Transalpissa oli kai jotain 50 ja tuntui niiiiiiin hyvältä. Nyt on Gessussa 110 ja yhtä hyvältä tuntuu. Pääasia on, että pääsee eteenpäin, minulla ei yleensä ole kiire.

Vuonna -87 oli autossa 115 uudenkarheaa oria, nyt 215. Ja kyllä oli leveä hymy silloin 30v sittenkin.
 
Suzu taisi kysyä suosituksia kun jäit miettimään? Nooo, sinulle riittää 1hv mutkitteluun ja 2hv suorilla... :right:
Mutta noin yleisesti :cruising: -alaraja on 150hv.
 
19-vuotiaana 95hv oli jotain mieletöntä. Sen aikaisten 80-luvun autojen keskellä se oli tehokas, ja kulki puhtaasti kahtasataa ei kun käänsi! Se oli kova juttu silloin. Oli täysin kunkku fiilis ajaa.

Nykyään 135hv riittää mainiosti. Vahva voimantunne tikkarinopeuksissa. Kaksitahtisella 60hv on jo todella kivaa, kun se tulee ulos niin primitiivisesti. Nykyään tykkää eniten sellaisesta keskialueen voimantunteesta. Että vetää jo viidestä tonnista vahvasti. Siinä tonniäffä on hyvä. Vinguttaa ei kannata kun ei sieltä sitten juuri enempää löydy.
Hyvin keskialuevoittoinen moottori. Kawat taas oli sellaista, että kierrättäminen palkitsi toisella tapaa.
 
Jonain päivänä 20 hv on liikaa, kun taas samana päivänä 155 hv ei meinaa ollenkaan riittää.
Yleensä siitä väliltä on hetkellinen onnellisuus löytynyt, toistaiseksi.
Siksi tallissa on enskaa, customia, nakua, matkaa ja vähän siitä väliltä.
 
Hauska aihe. Filosofosesti ajatellen tässä käveltäs joka paikkaan, tuli olisi valjastamatta, pyörä keksimättä ja paljon muuta jos 65000 vuotta ihmisluonne ei olisi ajanut koko ajan kohti "parempaa". No nyt sitten on keksitty että tämä nykyihmisen geeneissä oleva raivo koko ajan haluta lisää onkin huono ja kaikkien pitää ajatella vastuullisesti ja pelastaa planeetta tuholta. Fatalisti voisi ajatella että maailmankaikkeuden kannalta ihmisen päästöt on aivan se ja sama, seuraava isompi asteroidi on kuitenkin matkalla ja kolahtaa jossain vaiheessa.

Yhtä kaikki, mulla on kaiketi autossa 367 hevosta ja toisessa katumopossa 212. Ja silloin kiun ajan, jopa Suomessa, niitä käytetään lyhyitä hetkiä kiihdytyksessä. Autossa saisi olla ainakin 500hp että tollanen moderni peli tuntuisi jollain tapaa repivältä vaikka tuonkin pitäisi sataseen paikaltaan 4,7 sekassa pompata. Panigalella olen päässyt mitatusti alle kolmen sekan sataseen. Ja keväällä se tuntuu raisulta ekan viikon, sitten jo lisää voisi olla.

Mutta kuten sanottu, nyt taidan tyytyä noihin. Hetkeksi vielä.
 
Hevosvoimat ei ole edes kolmen kärjessä kun alan miettimään asioita mitä arvostan moottoripyörässäni. Siinä on ihan sopivasti. Ja niin oli edellisessäkin, vaikka oli 40hp tehokkaampi.
 
Olipa kyseessä auto, kelkka, mopo yms... mikä vaan kulkine niin resepti onnellisuuteen on helppo.

Mahdollisimman keveä, hyvät alusta ja jarrut, yli 150hv litrateho moottorista minimi, manuaalivaihteisto, ei turhaa säätämistä elektroniikan kanssa joka kerta että saisi itse ajaa. Auton on lisäksi vedettävä joka renkaalla, vajaavetoiset on aina vajaita.

Noilla spekseillä siis sitä omaa onnellisuutta metsästämään. Sitten jos kaipaa vaan mukavuutta siirtymiseen niin maailma on täynnä hyviä ja mukavia uusia laitteita joissa ei kuskinkaan tarvi kuin matkustella.
 
Niin paljon pitää olla voimaa että pelottaa vetää täyskaasulla mutta sen pitää tulla niin hallitusti että hetkittäin voi kuvitella hallitsevansa sitä.
 
Teholla sinänsä ei ole väliä. Ajo-ominaisuuksien pitää olla suhteessa paskemmat. Aina pitää pelottaa vähän.
 
Tohon 125kg supermotoon riittäisi about 60-80, pikkasen lisää kuutioita niin olis avot, nyt 532cc, niin joku 660cc olis kyl paikalla.
 
PoS sanoi:
Teholla sinänsä ei ole väliä. Ajo-ominaisuuksien pitää olla suhteessa paskemmat. Aina pitää pelottaa vähän.

Jos tätä ajatusta jatkaa, niin riittää jos tehoa on liikaa rukkasille. I’m securely happy.
 
Entisessä pyörässä reilu 170 takarenkaalla, ei tehnyt onnelliseksi.
Nykyään huomattavasti pienemmällä teholla. Reilu 73hv takarenkaalta tekee onnellisemmaksi:)
 
Viimeksi muokattu:
Hevosvoimilla ja onnellisuudella tuskin on keskenään paljoakaan tekemistä, tuskin edes ylipäätään moottoripyörällä. Moottoripyörä voi toki mahdollistaa asioita, jotka tuottavat edes hetkellistä onnellisuutta.
Joku jo ansiokkaasti mainitsikin, voimaa pitää olla niin, että täydellä vedolla hiukan pelottaa, mutta pysyy vielä hallinnassa.
 
Olikohan 152 pollea vai mitä lie, mutta näillä ajometreillä edelleen herättää pelonsekaista kunnioitusta rajummin tuppia käännettäessä.
Kunnioitusta voimaa kohtaan, ja pelkoa ajokortin pysymisen tähden...:häähää:

Rouvan ilmajäähyBonnen vaatimattomat tehot ovat silti jotenkin nautinnollisemmat, jo sadanneljänkympin vauhti tuntuu kovin huimalta menolta kun joutuu taistelemaan ilmanvastuksen tuiverrusta vastaan..:thumbup:
 
Back
Ylös