Mikä pyörä aloittelijalle?

[gssus]

Itse pistin ensimmäiseksi pyöräksi bmw f800gs:n.. nyt sitten odotellaan kevättä.

 

[greatLeo]

Taitaa taas tulla sitä kuuluisaa mutua koko laidan täydeltä ilman mitään käsitystä todellisuudesta. Avovaimo ajoi A-kortin viime kesänä ja sitä ennen ei ollut ajokokemusta muusta kaksipyöräisestä kuin polkupyörästä. Autokoulu ajettiin jollakin 500:lla peruspyörällä. Ekaksi pyöräksi hän osti CBR600RR:n. Ensimmäinen ajokerta CBR:llä tapahtui yleisellä maantiellä liikenteen seassa ja kommentti oli lähinnä postitiivinen: "Tämähän kääntyy näppärästi ja tässä on jarrut. Tämähän on paljon helpompi hallita kuin se autokoulun rimpula."

Nuo pelkistetyimmät peruspyörät ovat moottoritienopeuksissa ihan karmeita verrattuna tukevaan, kompaktiin ja kevyeen sporttipyörään. Varmasti peruspyörälläkin selviää, mutta ennekuin on kokemusta molemmista, ei kannata julkisilla palstoilla varoitella aloittelijoita sporttipyöristä.

Sporttien kaasukahvoissa on pitkä liike, eikä pyörä todellakaan karkaa lapasesta - ei vaikka hieman yrittäisi. Turha pelätä isoja pyöriä tai varsinkaan kyykkypyöriä. Tehoreservi on hyvä tiedostaa mutta ei se tapa - tyhmyys tappaa.

Nykysportit on pääosin rakennettu hyvistä komponenteista ja niiden eteen on uhrattu tuhansia suunnttelutunteja, jotta niistä saadaan mahdollisimman helppoja ajettavia sekä kaupungissa, maatiellä, että myös erittäin kovissa nopeuksissa radalla. Nuo suuritehoiset matkasportit ovat sitten oma lukunsa. Ne ovat yleensä kankeampia, veltompia ja raskaampia kuin sportit mutta pääosin kuitenkin paremmin hallittavia kuin ne viissataset perushetekat.

Tähän on pitänyt jo pitkään ottaa kiinni, joten tehdään se nyt.

Itse suorittelin ison Arskan viime kesänä. Pärränä oli autokoulun väsähtäneen oloinen CB500, vuodelta 2001. Ajaminen oli suht mukavaa, mutta kuitenkin kankeaa. Oman pyörän hankkiminen ei pitänyt olla ajankohtaista vielä...

Mutta kuinka ollakaan, akka otti, petti ja jätti. Kyseisen tapahtuman jälkeen sain inssini hikisesti läpi (takana max 4h/yö nukuttu viikko), ja sitten alkoi tehdä mieli pyörää. Suhteellisen vanhana A:n suorittajana ja epätasapainoisessa mielentilassa en edes harkinnut mitään autokoulun prutkun kaltaista laiskaa lötköä. Ensimmäinen ja viimeinen koeajokohde oli tasan vuoden ikäinen CBR 600f. Koeajo oli yksi elämäni mieleenpainuvimpia ajokokemuksia. Muistan hihittäneeni epämääräisesti, kun mopo totteli reaktioita kuin unelma, pysähtyi etujarrusta kunnolla, ja vastasi kaasuun orjallisen lujaa. Onneksi isäni vanhana kauppamiehenä oli mukana hankintaa tehdessä, sillä vanha mp-myyjä näki varmasti koeajon jälkeen, että tuo mies antaa vaikka katon päänsä päältä saadakseen kyseisen mopon allensa.

Nyt, reilut 4000km myöhemmin, olen entistä tyytyväisempi valintaani. Potkua riittää vielä ensi kesäksi, ja sitten lienee aika siirtyä isompiin. Ensimmäiseksi pyöräksi 600-kuutioinen CBR tuntui oivalliselta. Tasan vuoden ikäinen cebari tottelee aloittelevan kuskin komentoja kuin ajatus, eikä tehokaan lopu heti kesken. Ei, ei edes hieman alemmilla kierroksilla, ainakaan aloittelijalle. Toki useita pyöriä ajanut kaverini suosittelin heti kärkeen tonnista kyykkyä. Nii-in, onhan siinä enemmän vääntöä alhaalla (ja se myös kulkee kakkosella kahtasataa). Mutta mihinkäs minä sen jälkeen vaihdan, Busaanko?