• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

mikä ajamisessa on vaikeaa?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jarno73
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Tästä tarinasta tulee pitkä, kuin nälkävuosi.

Pärrällä ajamista pystyy vaativuudessaan vertaamaan oikein hienosti lentokoneella lentämiseen. Tätä voi verrata sen takia, että tässä yhdistyy niin monta elementtiä yhteen, jotta voidaan melkein vetää yhtäsuuruusmerkki näiden välille.

Pärräilyssä, kuten lentsikalla lentämisessä yhdistyy niin teoreettinen menetelmä, ohjausoppi, määräykset, rakenne- ja laitteiston tuntemus ym... Lisäksi ohjaus/lento –menetelmän, ajon/lennon –suunnittelun ja ympäristön-/ilmatilantarkkailun takia nämä voidaan operatiivisesti rinnastaa keskenään.

Sittenpä päästään vihdoin asiaan.
Kuten lentsikalla lentämisen vaikeuteen ja pärräilyn vaikeuteen näyttäisi vaikuttavan samat asiat. Tiedetään hyvin, että nopeus ja korkeus, yhdessä mahdollisten esteiden lähelläolo on vaarallista. Lisäksi täytyy vielä luottaa tekniikkaan. Ja jos otetaan lentokonepuolelta referenssiksi se, että paljonko on ohjaajan itsensä aiheuttamia vaaroja ja ongelmia, päästään näppärästi synnyille syville. Nimittäin, lentokone-onnettomuudet on aina monimutkainen ketju asioiden tapahtumia ajallisessa järjestyksessä, joita ohjaaja ei ole pystynyt selvittämään. Tämä sama filosofia näyttäisi pätevän myös pyörällä ajaessa. Suurimmat onnettomuudet syntyy oman itsensä rajallisesta kapasiteetista ratkaista ongelmia tietyssä ajassa. Tämä pärräily olisi hemmetin paljon helpompaa, kun pystyisi ratkaisemaan asian ja tilanteen aina siinä hetkessä kun se tapahtuu. Mutta kun asiat ei ole niin helppoa. Tilanteiden ratkaisukyky on rajallinen ja sen takia syntyy onnettomuuksia.

Harva oikeastaan tietää, minä mukaanlukien, tarkalleen mikä on minun kyky ratkaista asioita tarvittavaa määrää kaikissa tilanteissa, jotta riski onnettomuuteen olisi nolla.

Mutta mikä pärräilyssä on vaarallisinta. Vaarallisinta on se, että kuljettaja tietämättään tai tietoisesti ryhtyy välinpitämättömäksi. Ei ole yhtä yksittäistä onnettomuutta, jonka voisi nostaa eniten esille... Itselläni tämän ja viimekesän kohellukset ja onnettomuudet on perimmältään syytä siitä, etten ole ottanut kaikkea huomioon ja olen päästänyt tilanteiden kehittymään niin, että niistä on seurannut onnettomuus.

Tärkeintä tässä on pystyä tunnustamaan itselleen, olenko välinpitämätön vai ei. Mitä minä teen hyvin ja missä on parannettavaa. Siinä se lyhyesti.

-M
 
Eikös tilastollisesti suurin syy mp-kuolemiin ole tieltä suistuminen? Siis liian lujaa ajaminen. Siis liian lujaa ajaminen omiin taitoihin nähden. Harvoinhan pyörästä pito loppuu vaan kuskilta usko, ellei sitten kaivonkansi, tiemerkinnät tai irtohiekka lipsauta pyörää alta.

Harvoinhan se syy on muussa kuin kuskissa. Toki autoilijat tekevät välillä virhearvioita tai eivät vain huomaa motoristia (tosin siihenkin voi olla syynä motoristin kova vauhti).

Kun siis pidetään ajellessa järki päässä niin tuskin tarvii perikunnan hautajaisia järjestää ainakaan mp-onnettomuuden vuoksi.
 
Se oli joku Vatanen tai Mäkinen , joka tokas että kaiken vaarallisin ja pelottavin paikka ajaa on muun liikenteen seassa yleisellä tiellä (kun haastattelija kysyi rallin vaaroista). Omasta mielestä se on useimmiten motoristin kannalta "kuoleman shakkia" jos hieman liioittelee.

Rata-ajot on varmaan ok mutta ei tuo varmasti sitä pelisilmää mitä liikenteessä vaaditaan, joten sitä ei ainakaan pidä ottaa turvaextrana (kyll mä osaan, oon rata-ajoo takana). En siis väheksy kuitenkaan rata-ajon merkitystä.


Itse olen sitä mieltä, että liikenteessa mopolla on turvallisinta ajaa muita hieman kovempaa mutta valitettavasti on yleensä laitonta. Tuolla tavalla saa tarvittavat turvavälit eikä ole ketää volvo kuskia kiihdyttelemässä persiissä. Muun liikenteen mukana ajo vaatii todella paljon pelisilmää, jottei joku tohelo aja päälle. Veikkaisin, että aika iso mp kolareista johtuu tunnollisesta mp kuskista ja hieman tohelosta auto kuskista ehkä vielä vähemmän ajanut motokuski kaiken päälle.



Tuossakin eräs naismotoilija totes, jotta mikä niitä autokuskeja(mies) vaivaa, kun naismotoristi edessä? Tuskin mikään muu kuin näyttämisen tarve "köröttävälle motoristille. Mahtaako ne autoilijat edes aina tunnistaa motoilijan sukupuolen??

Lissäämpä vielä samankaltaisen kokemuksen;

Tuossa kehä I ja läinsiväylän liittymässä hesaan päin on aika kiree mutka. Tuossa sitten mopolla ajoin aika reippaasti, kun kiva mutka ja eikus yks volkkari tms. siinä naapurimaan (itä) kilvissä tullu beesissä hytti täys porukkaa. Kattelin taustapeilistä siinä kantatessa, jotta kuinka volkkari mahtaa tulla perässä (ei ollu kupla). Kaveri joutu oikasee mutkassa, jottei mene kotilo nurin (kantti loppu kesken) ja rupes siinä heittelehtii pahannäköisesti, painoi jarrua, puski ulkokaiteen suuntaan mutta pääsi kuintenkin mutkan läpi. Mahto hemmolla pumppu hekottaa
smile_org.gif
 
Itse olen sitä mieltä, että liikenteessa mopolla on turvallisinta ajaa muita hieman kovempaa mutta valitettavasti on yleensä laitonta. Tuolla tavalla saa tarvittavat turvavälit eikä ole ketää volvo kuskia kiihdyttelemässä persiissä.
Noin sitä äkkiseltään voisi ajatella, vaan viisailla ajo-opettajilla on tuohonkin laillinen ratkaisu.

Jos joku ajaa hanurissa kiinni, hidasta hieman ja kasvata väliä edessä ajavaan. Näin jää enemmän pelivaraa itsellensä (ja takana tulevalle b-rapun nuuskijalle) väistelyyn ja rauhallisempaan jarrutukseen, jos edessä tapahtuu.

sport05.gif
 
Eikös se ajamisen perussääntö ole, että hyvä kuljettaja ei joudu tilanteeseen, josta vain taitava selviää.
062802moto_prv.gif
 
Itse olen sitä mieltä, että liikenteessa mopolla on turvallisinta ajaa muita hieman kovempaa mutta valitettavasti on yleensä laitonta. Tuolla tavalla saa tarvittavat turvavälit eikä ole ketää volvo kuskia kiihdyttelemässä persiissä.
Noin sitä äkkiseltään voisi ajatella, vaan viisailla ajo-opettajilla on tuohonkin laillinen ratkaisu.

Jos joku ajaa hanurissa kiinni, hidasta hieman ja kasvata väliä edessä ajavaan. Näin jää enemmän pelivaraa itsellensä (ja takana tulevalle b-rapun nuuskijalle) väistelyyn ja rauhallisempaan jarrutukseen, jos edessä tapahtuu.

sport05.gif
Täysin tuhoon tuomittu operaatio - saa vaan entistä vaarallisemmin kotteron puskurin kilven reunaan kiinni.

-hh-
 
Tästä tarinasta tulee pitkä, kuin nälkävuosi.

Pärrällä ajamista pystyy vaativuudessaan vertaamaan oikein hienosti lentokoneella lentämiseen. Tätä voi verrata sen takia, että tässä yhdistyy niin monta elementtiä yhteen, jotta voidaan melkein vetää yhtäsuuruusmerkki näiden välille.

Pärräilyssä, kuten lentsikalla lentämisessä yhdistyy niin teoreettinen menetelmä, ohjausoppi, määräykset, rakenne- ja laitteiston tuntemus ym... Lisäksi ohjaus/lento –menetelmän, ajon/lennon –suunnittelun ja ympäristön-/ilmatilantarkkailun takia nämä voidaan operatiivisesti rinnastaa keskenään.

Sittenpä päästään vihdoin asiaan.
Kuten lentsikalla lentämisen vaikeuteen ja pärräilyn vaikeuteen näyttäisi vaikuttavan samat asiat. Tiedetään hyvin, että nopeus ja korkeus, yhdessä mahdollisten esteiden lähelläolo on vaarallista. Lisäksi täytyy vielä luottaa tekniikkaan. Ja jos otetaan lentokonepuolelta referenssiksi se, että paljonko on ohjaajan itsensä aiheuttamia vaaroja ja ongelmia, päästään näppärästi synnyille syville. Nimittäin, lentokone-onnettomuudet on aina monimutkainen ketju asioiden tapahtumia ajallisessa järjestyksessä, joita ohjaaja ei ole pystynyt selvittämään. Tämä sama filosofia näyttäisi pätevän myös pyörällä ajaessa. Suurimmat onnettomuudet syntyy oman itsensä rajallisesta kapasiteetista ratkaista ongelmia tietyssä ajassa. Tämä pärräily olisi hemmetin paljon helpompaa, kun pystyisi ratkaisemaan asian ja tilanteen aina siinä hetkessä kun se tapahtuu. Mutta kun asiat ei ole niin helppoa. Tilanteiden ratkaisukyky on rajallinen ja sen takia syntyy onnettomuuksia.

Harva oikeastaan tietää, minä mukaanlukien, tarkalleen mikä on minun kyky ratkaista asioita tarvittavaa määrää kaikissa tilanteissa, jotta riski onnettomuuteen olisi nolla.

Mutta mikä pärräilyssä on vaarallisinta. Vaarallisinta on se, että kuljettaja tietämättään tai tietoisesti ryhtyy välinpitämättömäksi. Ei ole yhtä yksittäistä onnettomuutta, jonka voisi nostaa eniten esille... Itselläni tämän ja viimekesän kohellukset ja onnettomuudet on perimmältään syytä siitä, etten ole ottanut kaikkea huomioon ja olen päästänyt tilanteiden kehittymään niin, että niistä on seurannut onnettomuus.

Tärkeintä tässä on pystyä tunnustamaan itselleen, olenko välinpitämätön vai ei. Mitä minä teen hyvin ja missä on parannettavaa. Siinä se lyhyesti.

-M
Lentämisessä on vielä yksi akseli ja ulottuvuus lisää, mutta noin teknisenä suorituksena koneen käsittely ja moottoripyörällä ajo ovat vaativuudeltaan suunnilleen samaa luokkaa. Tällä tarkoitan siis peruslentämistä ja ajamista. Kaikki sen oppivat, mutta vaatii harjoittelua. Ei tarvitse olla Supernainen/mies, että se sujuu.

Pelkän koneen lentämisen ja käsittelyn lisäksi on kuitenkin osattava paljon muitakin asioita, kuten lennonsuunnittelu, suunnistus ja radioliikenne, jotka nostavat lentämisen ehkä vielä hieman vaativammaksi kuin mopoilu. Kaikkea näitä joutuu tekemään samalla kun lentää konetta. Mutta senhän takia lentolupakirjaan tähtäävä koulutuskin on aika paljon moottoripyöräkoulua laajempi.

Lisäksi "erikoistilanteet", kuten huonossa säässä lentäminen ja esim. puuskaisessa kelissä tai sivutuulessa laskeutuminen, puhumattakaan moottoriviasta ovat, sanoisiko haastavia lentokoneella lentävälle. Kun moposta menee moottori, sen voi parkkeerata tien viereen. Kun mopo-Cessnasta menee moottori, on tilanne vähän kinkkisempi. Tai jos alkaa väsyttämään tms. Ei vedetä noin vaan tien viereen parkkiin.

Mutta joo, peruslentäminen on vaativuudeltaan hyvin verrattavissa moottoripyörällä ajamiseen. Sen vuoksi kumpaankin on syytä suhtautua vakavasti ja pyrkiä aina tekemään asiat huolellisesti ja ennakoimaan asioita. Sillä tavalla voidaan välttää nämä "erikoistilanteet".

Tuo edellä mainitun lentokapteenin toiminta mopolla ajaessa tarkastuksineen yms. kommervenkkeineen on selvästi saanut vaikutteita ilmailun turvallisuuskulttuurista. Lentoa edeltävä tarkastus tehdään aina ennen lennolle lähtöä. Miksi ei siis mopollekin, mutta lienee kuitenkin niin, että tekninen vika on harvoin onnettomuuden syy. Olen tosin itsekin jo alkanut tutkimaan mopoa kriittisesti ennen ajoon lähtöä, en nyt ehkä ihan niin tarkasti kuin tuo em. kippari.

Asiat suunnitellaan hyvin ja eri tilanteisiin pyritään varautumaan. Lentämisessä, samoin kuin moottoripyöräilyssä asiat tapahtuvat aika nopeasti ja tilanteisiin pitää reagoida välittömästi. Mielellään ennen kuin mitään on tapahtunut. Tilanteiden kehittyminen täytyy oppia näkemään.

Tätä helpottaa jos asioita on mietitty etukäteen ja sen lisäksi mietitään koko ajan, että mitäs jos tuo kotilo tuolta rampista tuleekin eteen? Lentäessä mietitään esim. että mitä teen jos nyt menee moottori, mihin sorvaan pakkolaskun, entä jos sää huononee äkillisesti tms. asioita.

Kaikkeen ei valitettavasti silti voi varautua, mutta päätään käyttämällä ja ajattelemalla jatkuvasti pystyy kyllä aika paljon riskejä pienentämään. Lentämisessä ja moottoripyöräilyssä on kyse ensisijaisesti riskien välttämisestä ja sen jälkeen niiden hallinnasta. Ei, en ole kukkahattu, enkä vetomies. Tunnustan ajavani joskus ylinopeutta, mutta en pommita järjettömästi.

Mielestäni nämä kaksi lempiharrastustani tukevat hienosti toisiaan. Moottoripyöräily kehittää koordinaatiota, motoriikkaa ja reaktiokykyä, joita kaikkia tarvitaan lentsikalla pörräämiseen. Ja sama toisin päin. Mopolla erityisesti mutkateitä ajaessa täytyy keskittyä koko ajan suoritukseen, aivan kuin lentämisessä. Hauskuudeltaan ne ovat täysin ja sataprosenttisesti toistensa veroisia
sport05.gif
 
Itse olen sitä mieltä, että liikenteessa mopolla on turvallisinta ajaa muita hieman kovempaa mutta valitettavasti on yleensä laitonta. Tuolla tavalla saa tarvittavat turvavälit eikä ole ketää volvo kuskia kiihdyttelemässä persiissä.
Noin sitä äkkiseltään voisi ajatella, vaan viisailla ajo-opettajilla on tuohonkin laillinen ratkaisu.

Jos joku ajaa hanurissa kiinni, hidasta hieman ja kasvata väliä edessä ajavaan. Näin jää enemmän pelivaraa itsellensä (ja takana tulevalle b-rapun nuuskijalle) väistelyyn ja rauhallisempaan jarrutukseen, jos edessä tapahtuu.

sport05.gif
Täysin tuhoon tuomittu operaatio - saa vaan entistä vaarallisemmin kotteron puskurin kilven reunaan kiinni.

-hh-
Valitettavasti samat kokemukset. Autolla oikein koetetaan työntää se väli pois kun voi päästä 5 metriä edemmäs jonossa.
 
Just ajelin työkaverin kanssa Lahden motaria kotio päin , niin kehä III:sen paikkeilla tunki (oisko ollu seatti) kotilo lähes hanuriin kiinni.

Hetken ihmettelin peileistä ja vaihdoin oikealle kaistalle.

Vaan eipä seatilla mihinkään kiirus ollutkaan. Sinne jäi vasemmalle kaistalle minusta taaksepäin köröttelemään.

Rupes mun edessä puskuri läheneen , joten vaihdoin takas vasemmalle ja painelin menemään.

Sinne jäi seatti.

Eli oisko taas iskeny "jonokäytös" kotilokuskiin , eli ajetaan edelläolevaan kiinni ja roikutaan siinä, koska siinä on "omapaikka".

Typerää käytöstä , vaan siihen taitaa itsekukin sillointällöin syyllistyä ihan huomaamattaankin ruuhkassa ajellessa..


062802moto_prv.gif
 
**lainattu tekstin joukkoon**
sanoi:
Pelkän koneen lentämisen ja käsittelyn lisäksi on kuitenkin osattava paljon muitakin asioita, kuten lennonsuunnittelu, suunnistus ja radioliikenne, jotka nostavat lentämisen ehkä vielä hieman vaativammaksi kuin mopoilu

Huomasit varmaan, että laitoin omassa viestissäni myös tuon lennon/ajon-suunnittelun yhdeksi tärkeäksi tekijäksi. Tätä vaan ei moni osaa sisäistää ja verrata moottoripyöräilyyn, miten se muka olisi kytkettävissä siihen... Tokihan vaan on, kun tarkemmin miettii, varsinkin lentäjät tän sisällön ymmärtää... Minnekkään et voi mennä, ellet ole ajatellut sitä etukäteen... Ne extemporee matkailut on aina riski, koska kokonainen joukko asioita joudutaan luomaan yht'äkkiä konseptiksi, joka johtaa haluttuun paikkaan ja taas pitää ottaa paljon asioita huomioon. Se on riski, jos aleleskellaan, eikä ajatella.

sanoi:
Kaikki sen oppivat, mutta vaatii harjoittelua. Ei tarvitse olla Supernainen/mies, että se sujuu.

Peruslentämisen motoriikan, samoin kuin ajamisen motoriikan oppii melkein kuka vaan. Mutta kaikkien asioiden niputtamiseksi oikeaksi taidoksi on se vaativin homma. Olen itse ollut usean lento-oppilaan kohdalla, jossa ollan jouduttu tekemään päätös, että koulutus keskeytetään. Se on kaikissa tapauksissa johtunut siitä, että ajallisen tajuamisen ja vaatimusten summa ei ole toteutunut. Siis, ei olla yksinkertaisesti lentämisen motoriikan lisäksi osattu niitä muita tarvittavia aspekteja, joilla muodostuu kokonaisuus, joka vaaditaan halutun oppikyynyksen ylittämiseen.

sanoi:
nostavat lentämisen ehkä vielä hieman vaativammaksi kuin mopoilu

Mä olen pikkuisen erimieltä. Mopoillessa helposti tuudittaudutaan ajatukseen, että se olisi jotenkin riskitöntä, kun vaan ajellaan. Mutta siinä asiassa olen samaa mieltä, että johdettua lentäminen vaatii koko ajan hoksottimia, samalla lailla kuin esim. purjekoneella matkan lentäminen. Ei ole hetkeäkään, kun saa olla vapaana ja ei tarvitsisi miettiä, mikä on proseduureissa seuraavana, jotta asiat sujuu oikein. Tämä on myös rinnastettavissa täysin ruuhkassa ja liikennetilanteessa moottoripyöräilyyn. Ei oikeasti ole hetkeäkään, jolloin voisi ottaa rennosti, jos oikeasti haluaa hoitaa homman hyvin ja turvallisesti.

sanoi:
Mutta senhän takia lentolupakirjaan tähtäävä koulutuskin on aika paljon moottoripyöräkoulua laajempi.

Se on totta, että lentsikassa on monta aspektia enemän, jonka takia koulutus on laajempi.

Olen itse ihmetellyt jo pitkään sitä, miksi moottoripyöräily ja autoilu ei voisi toimia saman kaltaisten kriteerien mukaan. Ehdollinen lupakirja, joka joudutaan uusimaan aika-ajoin. Tämä olisi mielestäni parempi ratkaisu, kuin typerät ylinopeussakot ja hullut rangaistukset. Lentämisessä tämä homma toimii oikein hienosti.

Mielestäni olisi parempi laajentaa mp-koulutusta ja sen jatkon seurantaa samalla lailla, kuin ilmailussa, jotta riskit pienenisi ja ns. ongelmatapaukset saataisiin hallintaan. Se puhdistaisi kivasti harrastusta ja tekisi sen turvallisemmaksi. Lue, minä en ole kukkis, tykkään urheilullisesta otteesta, mutta realistina ja opettajan näkökulmasta olen nähnyt ongelmat.


sanoi:
Lisäksi "erikoistilanteet", kuten huonossa säässä lentäminen ja esim. puuskaisessa kelissä tai sivutuulessa laskeutuminen, puhumattakaan moottoriviasta ovat, sanoisiko haastavia lentokoneella lentävälle. Kun moposta menee moottori, sen voi parkkeerata tien viereen. Kun mopo-Cessnasta menee moottori, on tilanne vähän kinkkisempi. Tai jos alkaa väsyttämään tms. Ei vedetä noin vaan tien viereen parkkiin.

Olet oikeasssa, pakko- ja hätätilanteet kuuluvat eritavalla harrastusten luonteeseen. Se onkin näissä kahdessa lajissa kovin erilaiset. Mutta tässäkään ei päästä yhdestä eroavaisuudesta ohitse, että lennon/ajon -suunnittelu on koko ajan yhdistettynä lajikohtaiseen pakkotilanneajatteluun.

sanoi:
Lentoa edeltävä tarkastus tehdään aina ennen lennolle lähtöä

Lentämisessä on toki enemän tarkistuksia, kuin maaliikenteessä. Sen, että niitä on enemänm, johtuu sen tekniikan vaativuuden ja riskien hallinnan minimoimisesta. Maaliikenteessä tekniikasta johtuvat pakkotilanteet on toki erilaiset, kuin ilmailussa.

Lentokoneessa on kaikkiaan 5-tasoisia tarkastuksia:

-Lentoonlähtötarkistus (ns. ohjaamotarkistus), alin taso
-Päivätarkistus (lentokoneen toimintamekaniikan läpikäytnti), 2. alin
.....
- Perustarksitus/huolto, jossa tietyin aikavälein koko laite laitetaan päreiksi ja tietyt osat vaihdetaan joka tapauksessa, ylin taso.

Tämä säännönmukaisuus ja "arjalainen"-järjestelmällisyys ilmailussa on opittu siitä, että ruumiita tulee, jos tekniikka ei ole kunnossa. Kuten "Geeäsäxähvä" kirjoitti, lentämisen tekniset vaatimukset on korkeammat.


sanoi:
Asiat suunnitellaan hyvin ja eri tilanteisiin pyritään varautumaan. Lentämisessä, samoin kuin moottoripyöräilyssä asiat tapahtuvat aika nopeasti ja tilanteisiin pitää reagoida välittömästi. Mielellään ennen kuin mitään on tapahtunut. Tilanteiden kehittyminen täytyy oppia näkemään.

Tämä ns. Kausaalinen ketju, jossa asiat summautuu aikajärjestyksessä ja kuljettajan on ne osattava purkaa, ettei siihen synny sellaista kuormaa, joka johtaa onnettomuuteen, on mekaniikaltaan yksi-yhteen samanlainen, kuin ilmailussa. Tilanteita pitää harjoitella ja niiden soveltaminen käytäntöön pitää opetella. Lisäksi vielä itsekritiikki pitää osata, miten teen sen oikein ja miten voisin sitä parantaa...

sanoi:
Tätä helpottaa jos asioita on mietitty etukäteen ja sen lisäksi mietitään koko ajan, että mitäs jos tuo kotilo tuolta rampista tuleekin eteen? Lentäessä mietitään esim. että mitä teen jos nyt menee moottori, mihin sorvaan pakkolaskun, entä jos sää huononee äkillisesti tms. asioita.

Ajon/lennon suunnittelua, niinpä.

sanoi:
Kaikkeen ei valitettavasti silti voi varautua, mutta päätään käyttämällä ja ajattelemalla jatkuvasti pystyy kyllä aika paljon riskejä pienentämään. Lentämisessä ja moottoripyöräilyssä on kyse ensisijaisesti riskien välttämisestä ja sen jälkeen niiden hallinnasta. Ei, en ole kukkahattu, enkä vetomies. Tunnustan ajavani joskus ylinopeutta, mutta en pommita järjettömästi.

Ajattelen samalla lailla. Kivaa pitää olla, mutta rajansa kaikella.

sanoi:
Mielestäni nämä kaksi lempiharrastustani tukevat hienosti toisiaan. Moottoripyöräily kehittää koordinaatiota, motoriikkaa ja reaktiokykyä, joita kaikkia tarvitaan lentsikalla pörräämiseen. Ja sama toisin päin. Mopolla erityisesti mutkateitä ajaessa täytyy keskittyä koko ajan suoritukseen, aivan kuin lentämisessä. Hauskuudeltaan ne ovat täysin ja sataprosenttisesti toistensa veroisia
sport05.gif

Samma här. Toisiansa tukee kovasti.

Itse olen myös huomannut saman asian, moottoripyöräily pitää ns. tilannetaju-kanavan vireessä, josta on paljon hyötyä lentämisessä. Lentämistä kun periaatteessa tehdään paljon vähemän, kuin autolla tai motskarilla ajamista.



062802moto_prv.gif


-M
 
Noiden mun järkyttävän pitkien selitysten takana on oikeasti se, että vaikka yleisin syy prätkäilyonnettomuuksiin on suistumisonnettomuudet, syy siihen on jotain edellätapahtunutta. Ei siis se suistuminen, se on vain seurausta.

Esim. liian kovaa mutkaan, liukasta, bambi, undulaatti tai jotain muuta joka johtaa siihen, ettei laite pysy käsissä.

Millään ei pysty ajamaan niin hiljaa, että tämä muuttuisi riskittömäksi tämä motskarilla ajaminen. Nopeudessa 0 alkaa armoton v....tus korvien välissä, kun homma ei etene...

wink.gif
 
Mielestäni lujaakin voi ajaa, mutta pitää osata "lukea" liikennettä sekä tietä ja ennakoida edessä "tulevaisuudessa" olevia tapahtumia. Näitä taas ei opi kuin ajamalla. Noilla "lukemisilla" tarkoitan tässä esim. tien kaartuvuutta ja mäen takana mahdollisesti olevaa mutkaa tai liittymää eli näiden havannointia tieympäristöstä. Ennakointi taasen on sitä, kun osaa esim. "varautua" mahdollista liittymää ja sen mahdollista yllättävää liikennettä varten tai ennakoida, että mutkassa tosiaan saattaa olla irtoainesta...ja sovittaa vauhti "yllättävää" varten....tämähän on myös osa sitä tervettä järkeä. Eli justiinsa kuin Masa sen sanoi; sen vauhdin sovittamista eri tilanteisiin.
 
Pyörän näkyvyydestä sen verran, että isot enskat kuten vaikka 1150GS
tounge.gif
näkyy korkeutensa vuoksi paremmin kuin taskuraketit. Jostain syystä myös ne provosoivat autoilijoita paljon vähemmän kuin mitä taskuraketit.
Hyvin vähän ollut ongelmia autoilijoiden kohnauksen suhteen ja yllättävän vähän eteen ajamisia verrattuna siihen kuinka paljon tuota sattui kun alla oli pikkuDivari. Sanoisin, että yhtä usein autolla liikkuessa joku tunkee eteen tai rapsuttaa takapuskuria kuin mopolla liikkuessa. Mopolla ajessa hassua on se, että vaikken olisi aikeissa lähteä polkemaan letkasta ohi työmatkaliikenteessä niin melkein satavarmasti edellä menevä auto siistyy ajamaan puoliksi valkoisen viivan oikealla puolella melkeimpä pakottaen menemään ohi.

Ehkä se onkin vain suunnaton arvostus (tai sääli) Buimurienskailijoita kohtaan
baaa.gif
 
Itsellä on vaikeaa löytää se kohta, jossa renkaan lievä luisto muuttuu altalähdöksi..
nixweiss.gif

Ratakokemusta ei tälle vuosituhannelle ole..
Nii, kyllähän se taitaa niin olla, jotta tavallisessa liikenteessä ollaan hyvin-hyvin kaukana siitä, että kumi lipsuu. Ja kun tavallisessa liikenteessä joutuu äkkiä sellaiseen tilanteeseen, että joutuu ottamaan pidosta sen kaiken irti, on melkoinen suumahheri joka pystyy vaihtamaan ratamoodiin oman pollansa millisekunnissa. Ihan turhaa kenenkään väittää sitä, että tunnin ruuhkassa ajamisen jäljiltä osaa tuntea suoraan sen tunteen tarkalleen jarrutuksessa, jossa kumi lähtee lipsumaan, varsinkaan kun tilanne tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Tässä suhteessa lentäminen eroaa voimakkaasti mp-ajamisesta, koska lentämisessä ajetaan koko ajan sillä lailla, että se lennnon tuntuma on koko ajan läsnä. Lentämisessä poikkeuksena siihen, että tuntuma häviää on ns. Instrumentaali-lento, jossa ollaan esim. pilven sisällä. Silloin kokemus ei oikase konetta vaan oikeat tavat ja otteet lukea mittareita. On aivan saman, kuka lentää, ihminen ei osaa oikaista konetta ilman mitatreita.

No jaa, taas tätä ilmailua... Ajetaas välillä...
wink.gif


-M
 
Itsellä on vaikeaa löytää se kohta, jossa renkaan lievä luisto muuttuu altalähdöksi..
nixweiss.gif

Ratakokemusta ei tälle vuosituhannelle ole..
Nii, kyllähän se taitaa niin olla, jotta tavallisessa liikenteessä ollaan hyvin-hyvin kaukana siitä, että kumi lipsuu. Ja kun tavallisessa liikenteessä joutuu äkkiä sellaiseen tilanteeseen, että joutuu ottamaan pidosta sen kaiken irti, on melkoinen suumahheri joka pystyy vaihtamaan ratamoodiin oman pollansa millisekunnissa. Ihan turhaa kenenkään väittää sitä, että tunnin ruuhkassa ajamisen jäljiltä osaa tuntea suoraan sen tunteen tarkalleen jarrutuksessa, jossa kumi lähtee lipsumaan, varsinkaan kun tilanne tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Tässä suhteessa lentäminen eroaa voimakkaasti mp-ajamisesta, koska lentämisessä ajetaan koko ajan sillä lailla, että se lennnon tuntuma on koko ajan läsnä. Lentämisessä poikkeuksena siihen, että tuntuma häviää on ns. Instrumentaali-lento, jossa ollaan esim. pilven sisällä. Silloin kokemus ei oikase konetta vaan oikeat tavat ja otteet lukea mittareita. On aivan saman, kuka lentää, ihminen ei osaa oikaista konetta ilman mitatreita.

No jaa, taas tätä ilmailua... Ajetaas välillä...  
wink.gif


-M
 
Puhumme Masa selvästi samoista asioista, mutta hieman eri sanoilla ja painotuksilla.

Tilannetaju, situational awareness. Se oli se, mitä en muistanut tuohon kirjoittaa. Juuri se kehittyy mopoillessa kun pysyy hereillä ja tarkkana.
 
Jaa mikä on vaikeaa?

Mä luulen että syy löytyy puutteellisista työkalusarjoista.
Luulenpa että uuden sukupolven aivot on kiinnitetty 4,6537mm kuusiokoloruuveilla. Ja kun työkalupakista ei löydy kuin se 4mm avain, niin tarkottaa ettei aivoja oikeen saa aisoihin. Ja ku siihe ynnää vielä sellasen reilu puoltoistasataa vauhtia ni matkalleha ne aivot sitte tippuu. Ja lopputulos on nähty tänä vuonna useempaan kertaan.

Syynä voi myöskin olla luistava kiilahihna näköaistin ja muun aivotoiminnan välillä. Mutten siis kyllä millään muotoa pysty uskomaan että kuskissa olisi jotain vikaa. Hardwaren piikkiin menee kaik kuolemat tänä vuonna.
 
Se että pitäis koko ajan pysyä keskittyneenä/valppaana ja samalla hyvä ote hallintalaitteista.
Jos ote herpaantuu ja kattelee vaikka minihameita tai komeeta parkissa olevaa pyörää niin voi joku nelipyörä ajaa eteen tms.

Broidi sanois varmaan että se on pystyssä pysyminen mikä on mulle vaikeinta
sad_orig.gif


ps. mopo korjaamolla, uusi kypärä tulossa jne
 
Back
Ylös