Pohjanpoika sanoi:
Ihmettelen edelleen paljon käytettyjä ilmaisuja "ruotsin läpiajorangaistus" tai "Saksan läpiajorangaistus". Kuinka se nyt mikään rangaistus on,
Unohdit "Baltian ja Puolan läpiajorangaistuksen"
Rangaistus-luonne tulee ainakin itselle siitä, että reissuun käytettävä aika on yleensä rajallinen. Pakko painaa pitkää päivää kun siellä pelipaikoillakin pitäisi vähän ehtiä kiertelemään.
Täältä pohjoisesta kun lähtee Alpeille, niin väleihin menee suorinta reittiä ajamalla kolme päivää, menee sitten Ruotsin-Saksan tai Baltia-Puola-Tsekki -kautta, eikä itämeren lautat liene sen nopeampia. Eli 2 viikon reissusta likimain puolet. Jos alkaa pikkuteitä kiertelemään, ei perillä ehdi kuin käydä kääntymässä.
Jos aikaa on enemmän, tulee palatessa usein ajettua pienempiäkin teitä. Esim. Saksassa on pilvin pimein peltoaukeilla kaartelevia osin vain yhden kaistan levyisiä pikkuteitä, jotka ovat varsin mukavia ajaa.
Komppaan kyllä Pohjanpojan ajatusta siitä, että loma alkaa kun pyörän käynnistää kotipihassa, mutta käytettävissä oleva aika valitettavan usein rajaa valintoja. Silloin kun on ollut reilusti aikaa käytettävissä olen itsekin tehnyt "haahuilu"-reissuja ilman mitään tiettyä kohdetta. Aamulla vain päätän mihin suuntaan seuraavaksi lähden. Tai en edes sen kummemmin päätä, ajelen vaan mihin nenä näyttää.
Laitetaas tähän loppuun jotain laivoihin liittyvää, ettei mene kokonaan OT:ksi:
Itämeren lauttoja en oo harrastanut, vain lahden ylityksiä. Ruotsiin menen aina yölautalla, ja seuraavana päivänä ajan yleensä johonkin Lybeckin nurkille, luokkaa 900 km siivu. Baltian kautta mennessä ajan yöksi Helsinkiin, sitten jollain aamupäivän lautalla Tallinnaan ja seuraavaksi illaksi Puolaan, Suwalki - Augustov -paikkeille, mistä kertyy n.700 km.