Mig kaasulla vai ilman?

[Juutana]

Jos harvoin hitsaa, niin itse suosisin suojakaasullista versiota. Rutiili- ja emästäytelankojen ikävä ominaisuus on se, että pitkäaikaisessa säilytyksessä täytelangan sisus voi kostua, jolloin hitsiin tulee huokosia ja muutenkin jälki on huonompaa. Tämä tulee esiin etenkin jos lankaa säilytetään vaihtelevissa lämpötiloissa.

Ainakin pari vuotta sitten Esabin ohjeiden mukaan täytelankoja piti säilyttää n. +40C kaapissa aina kun niitä ei käytä. Aivan kuten puikkojakin. Metallitäytelangoissa ei ole samaa vikaa, mutta toisaalta niiden kanssa hitsaaminen ilman suojakaasua on jo aika triviaalia ainakaan ammattikäytössä.

Tässä linkki Esabin sivuille jossa juttua täytelankahitsauksesta:

http://www.esab.fi/fi/fi/education/processes-fcaw.cfm

 

[retrokawa]

Sain tänään käsiini palan peltiä ja lattarautaa ja pääsin hitsaamaan. Pellin (0,6mm) kanssa oli se ongelma, että se paloi puhki kovin helposti. Tuossa hitauslaitteessa ei ole portaatonta tehonsäätöä, vaan 7-askelinen valintakytkin, jolloin tehoa ei voi kovin tarkkaan säätää. Lattaraudan kanssa jälki on varsin tyydyttävää. Roiskeita toki oli, mutta ei liiemmin.

Vaikuttaako tuo langan tyyppi/paksuus siihen virtaan? Eli olisiko esim. 0,6mm umpilanka + CO2-kaasu vähemmän läpiapalava ohuille pelleille?

Soittokierros pariin kauppaan kertoi, että 6kg CO2-pullo maksaa noin 160€ ja paineensäädin siihen noin 60-90€ tyypistä riippuen. Täyttö oli 35€.

 

[Juutana]

Sain tänään käsiini palan peltiä ja lattarautaa ja pääsin hitsaamaan. Pellin (0,6mm) kanssa oli se ongelma, että se paloi puhki kovin helposti. Tuossa hitauslaitteessa ei ole portaatonta tehonsäätöä, vaan 7-askelinen valintakytkin, jolloin tehoa ei voi kovin tarkkaan säätää. Lattaraudan kanssa jälki on varsin tyydyttävää. Roiskeita toki oli, mutta ei liiemmin.

Vaikuttaako tuo langan tyyppi/paksuus siihen virtaan? Eli olisiko esim. 0,6mm umpilanka + CO2-kaasu vähemmän läpiapalava ohuille pelleille?

Soittokierros pariin kauppaan kertoi, että 6kg CO2-pullo maksaa noin 160€ ja paineensäädin siihen noin 60-90€ tyypistä riippuen. Täyttö oli 35€.

Virtaa ja langan syöttönopeutta pitää säätää langan ja perusaineen paksuuden mukaan.

Käy katsomassa youtubesta vieoita aiheesta. Ei niitä katsomalla hitsaamaan opi, mutta et ainakaan ihan niin yössä ole aloittaessasi. Tässä muutama:

https://www.youtube.com/watch?v=j-7B59ajDJU

https://www.youtube.com/watch?v=l8ljiax2hGw

 

[retrokawa]

Virtaa ja langan syöttönopeutta pitää säätää langan ja perusaineen paksuuden mukaan.

Käy katsomassa youtubesta vieoita aiheesta. Ei niitä katsomalla hitsaamaan opi, mutta et ainakaan ihan niin yössä ole aloittaessasi. Tässä muutama:

https://www.youtube.com/watch?v=j-7B59ajDJU

https://www.youtube.com/watch?v=l8ljiax2hGw

Joo, kiitos vaan videoista. Eipä se tuokaan kaveri saanut auton peltiä polttamatta hitsattua, eli ehkä se olisi tuo 0,6mm lanka se taikasana ohutlevytöihin. Videossa ainakin vilahti talukko, jossa tuota ohutta peltiä (0,6mm) ei voinut hitasata kuin 0,6mm langfalla. 0,8mm langalla ei ollut sille asetuksia.

Mikä tuo taulukko on nimeltään ja onko konekohtainen?

Olen aikanaan hitsannut jonkin verran, mutta silloin oli käytössä firman teollisuusluokan hitauskone (Esab) joka lienee hieman toista luokkaa säätöominaisuuksiltaan, kun tällainen harrastelijan autotallimalli.

 

[TunturiTT]

Itse olen työksenikin hitsannut ja nykyään harrastuspohjalta. Oma kone, Esab 240, on toki ihan ammattikone, mutta sillä hitsaan kyllä ohutlevynkin 0,8 langalla. Millinen sitten paksummalle. Tuolla 0,6 kutosella pitää olla hyvä kone, että saa riittävästi tunkeumaa hyvän sauman saamiseen. Ei tahdo riittää kuin heppailuun. Varsinkin kun on niitä pieniä valovirta-automaattikoneita, joilla 0,6 lanka on stantardi, niin hitsailu ei ole kummoista räiskintää. Muutenkin jos päädyt valovirtakoneeseen, niin hitsaa mahdollisimman lyhyellä jatkojohdolla. Pitkä johto vähentää pyssyn päästä saatavaa virtaa ja sitä kautta tunkeumaa.
Paras olisi kun hommaat vanhemmankin "oikean" koneen ja jätät halvemmat uudet hyllyyn. Noihin merkkikoneisiin saa varaosiakin, tilanne voi olla toinen halpamerkin kohdalla.
Ohuen levyn hitsaaminen menee puikollakin tai paksulla langalla, kun käyttää jotain kuparilattaa imemässä lämpöä.
Myös jos on mahdollista säätää sammutuksen jälkeinen kaasunvirtaus, niin se auttaa myös jäähdyttämiseen. Itsellä on kymppikiloinen pikkupullo hiilellä. Kestää kolvailla suht hyvin, KUN ei jätä tuolla kevyesti vuotavalla mittarilla pulloa auki Kerran pääsi puolikas pullo taivaalle, kun unohtui auki. Rahallahan siitä toki selvisi..

 

[retrokawa]

Muutenkin jos päädyt valovirtakoneeseen, niin hitsaa mahdollisimman lyhyellä jatkojohdolla. Pitkä johto vähentää pyssyn päästä saatavaa virtaa ja sitä kautta tunkeumaa.

Paras olisi kun hommaat vanhemmankin "oikean" koneen ja jätät halvemmat uudet hyllyyn. Noihin merkkikoneisiin saa varaosiakin, tilanne voi olla toinen halpamerkin kohdalla.

Ohuen levyn hitsaaminen menee puikollakin tai paksulla langalla, kun käyttää jotain kuparilattaa imemässä lämpöä.
Myös jos on mahdollista säätää sammutuksen jälkeinen kaasunvirtaus, niin se auttaa myös jäähdyttämiseen.

Tulipa jo hankittua tuo hitsauslaite, Cepora Combi 155. Käsittääkseni se on ihan laadukas harrastuslaite reilun 10 vuoden takaa. Konetta myyvät pääosin hitsausliikkeet ja se on tehty 0,6, 0,8 ja 0,9 mm langiolle. Siis täyte ja kaasu, molemmat käyvtä, mutta kaasupulloa en ole vielä hankinut. Ja sitä nyt lähiinä arvon, että onko hintansa väärti hankinta, vai saisiko esim 0,7mm täytelangalla kohtuullista jälkeä peltiin? (Lue: pysymään kiinni. )

Tuota virran vähyyttä en oikein ymmärrä, kun ongelma on pääosin pellin (0,6mm) palaminen puhki. Eikö silloin ole liikaa virtaa käytössä?

Selitäpä hieman tarkemmin tuo kuparin käyttö? Sauman alle tai viereen joku kuparilevy?

 

[TunturiTT]

Sauman taakse/alle. Joku paksu alumiinikin toimii.
Virta pitää saada kulkemaan. Ei tahdo riittää tunkeuma, tai sitten räpsii. Sulaa on vaikeampi hallita, kun virta ei riitä/häiriötä virran tuonnissa.
Se on tuon täytskärin kanssa liimaillessa aikamoista törsäämistä. Hiomakone tulee tutuksi. Mielellään sitten jos on pakko käyttää, niin lähinnä heppailee sillä. Peltihommissa ainakin, jättää pidemmät vedot tekemättä. Vieri viereen pikkutällejä. Se täytelanka tekee hitsaamisesta semmoista kuin kaasu olisi koko ajan loppumassa. Paksummille aineille löytyy kohtuullisia lankoja, joissa täyteaineen tarkoitus on lisätä riittoisuutta (vrt. suuririittoisuuspuikko).