Metsän eläinten kanssa kohtaaminen

[Adve]

Ei osumia rusakkoa isompiin mutta muutamia läheltä piti tilanteita on kyllä ollut.
Pahin kasa vuosia sitten kun kaatosateessa syksyllä pujottelin hirvilauman läpi vauhdin ollessa +100 kun hauskuus alkoi,en osunut mutta vasen puoli ajokamoista ja pyörästä oli rasvan peitossa kun stoppasin hermoröökille muutama minutti tilanteen jälkeen,eli lähellä kävin kun sain turkin rasvat päälleni.
Toiseksi pahin oli kun seurasin poroa silmillä samalla kun väistelin enkä huomannut et toinenkin tuli,kaveri joka ajoi mun takana kertos jälkeenpäin et toinen oli ollut paljon lähempänä kun se mitä väistin ja sekin oli mun mielestä liian lähellä.
Loput normi väistelyjä ilman et olis hirveen lähellä.

 

[Boom Driver]

Prätkällä en oo yhteenkään eläinkunnan edustajaan törmännyt/meinannut törmätä. Moposkootterilla aikoinaan ajellessa orava hyppäs pusikosta suoraan takarenkaan alle. Käännyin sitten katsomaan miten kävi ja siinähän se tiellä veteli viimeisiään. Olin niin neiti etten osannu oravan kokoista eläintä lopettaa ilman työkaluja, joten varmaan 5min siinä kesti ennen kuin henki irtautui ruumiista. Kurrelle kaivoin pienen kuopan tien viereen, että saa olla rauhassa kissoilta yms.

 

[Generig]

Toissaviikolla 2 pientä lintua koki kohtalonsa. Toinen osui käsisuojaan ja toinen jonnekkin kaatumarautaan. Sinne jäi tien päälle, en pysähtynyt.

Muuten on sitten ihan normaaleja porohuomioita jotka eivät sen enempää tykytyksiä ole aiheuttaneet. Kaksi kettua on tullut bongattua joidenkin sivuteiden varrella. Jonkun metsätien varrella oli peura, ei vaaraa mutta pelästyin niin että meinasi mennä housupyykin puolelle. Samoin kävi yhden hirven kanssa jossain pikkutiellä. Vauhtia ehkä 30km/h ja pienen mutkan takana sarvipää joka oli saanut jo jalat alleen. Pelästytti vain yllätyksenä, muuten siis ei mitään vaaratilannetta tai vastaavaa ehtinyt olla.

Pitääkö hyttyset ja mäkäräiset mainita Aika vähällä on siis päässyt. Enemmän noita vaaratilanteita syntyy homosapiens kotiloista.

 

[Gylde]

Norjassa meinasin jäädä lehmän alle. Tielle oli sattunut lehmäparvi, kyllä siittä pystyi läpi puikkelehtimaan ilman ongelmia. Mutta ensimmäisenä pyöräillyt päätti fiksuna miehenä painaa tööttiä ja huudattaa konetta sillä seurauksella että lehmät alkoivat sinkoilla sinne sun tänne pienessä paniikissa. Oli täysi työ väistellä kantturoita, ovat muuten yllättävän ketteriä liikkeissään.

 

[Pakkasherra]

Lintuja, lintuja ja vielä lisää lintuja. En tajua mikä hinku niillä on päästä hengestään. Viime kaudella meni neljä ja tälläkin kaudella jo yksi. Kaikki jotain talitintin kokoisia jotka vaan sinkoaa tienpenkalta viimehetkellä alle. Yksi osui vähän reilummassa vauhdissa varpaitten kohdalle, jonka seurauksena ajokenkä ihan veressä/höyhenissä. Ei aineellisia eikä ihmisvahinkoja toistaiseksi.

 

[Spirit]

Ajoin muutama vuosi sitten keskiyöllä Turusta Tampereelle.
Yllätin samalla tien pätkällä tunnin sisään peuran, jäniksen ja kissan tien sivussa.
Lähtivät onneksi pakoon pois päin tiestä.
Ja joku sorsan kokoinen otus lensi tien yli naaman edestä.

Keski-Suomessa huuhkaja teki syöksyn puusta tien poikki.
Säikähti mopoa ja teki ilmajarrutuksen tien yläpuolella.
Ajoin 80-90kmh sen alta pää matalana ..meinas mennä kalsaripyykiks.

Noitten jälkeen oon yrittäny vältellä maaseutua yö aikaan.

 

[LonGero]

4 päivää ja vajaa 400km oli ollut nykyinen pyörä omistuksessa kun osuin jänikseen sillä seurauksella että pyörä "siististi" kyljelleen. Vauhtia lähtötilanteessa 80-90km/h, ajovarusteet meni kaikki uusiks pottaa lukuunottamatta mutta miehessä ei naarmuakaan vaikka asvaltilla mentiin mahallaan jonkin matkaa. Pyörään 2700e vauriot vakuutusyhtiölle maksettavaksi, lähinnä kai katteista kun ei juuri muuta tarvinnut vaihtaa vaikka osien suoruuksia mittailtiinkin. Ajoin 100km kotiin tapahtuman jälkeen eli mitään traumoja ei jäänyt, paitsi että jos tarjolla on jänistä niin lupaan aina valita sen ruokalistalta...

Takana tullut autoilija sanoi että jänis jatkoi juoksuaan oudon näköisesti metsään eli olisko sama kuin killan tapauksessa että takapäähän osui. En lähtenyt etsimään, sen verran vitutti että 200kg pyörä nousi ihmeen kevyesti kyljeltään pystyyn.

 

[Yazaku]

50cc mopolla törmäsin hirven vasaan metsäpolulla, mutta koska osumahetkellä ei ollut nopeutta kuin enään kävelyvauhti niin pystyssä pysyttiin. Tuli kiire lähteä karkuun, koska jos emo näkee niin mistä sitä tietää että tulisko se päälle.
Moottoripyörällä muutaman linnun yli olen ajanut mutta niistä ei tullut muuta vahinkoa kuin punaväriä tolppaan ja renkaaseen.

 

[Lowkku]

Yhden fasaanin teilasin kytäjän mutkassa viimekesänä. Vähän ehdin jarruttaa niin ettei alle tule (vauhtia oli riittävästi) muttei toivoakaan kunnolla väistää. Otus jarrutti saman verran joten ajoin suoraan päälle. Räjähti kappaleiks, takana tullut audikuskikin jätti vähän rakoa sen jälkeen.

Tänäkesänä meinas toinen fasaani juosta pää pitkällä eteen mutta sen sain väistettyä.

 

[Adve]

4 päivää ja vajaa 400km oli ollut nykyinen pyörä omistuksessa kun osuin jänikseen sillä seurauksella että pyörä "siististi" kyljelleen. Vauhtia lähtötilanteessa 80-90km/h, ajovarusteet meni kaikki uusiks pottaa lukuunottamatta mutta miehessä ei naarmuakaan vaikka asvaltilla mentiin mahallaan jonkin matkaa. Pyörään 2700e vauriot vakuutusyhtiölle maksettavaksi, lähinnä kai katteista kun ei juuri muuta tarvinnut vaihtaa vaikka osien suoruuksia mittailtiinkin. Ajoin 100km kotiin tapahtuman jälkeen eli mitään traumoja ei jäänyt, paitsi että jos tarjolla on jänistä niin lupaan aina valita sen ruokalistalta...

Takana tullut autoilija sanoi että jänis jatkoi juoksuaan oudon näköisesti metsään eli olisko sama kuin killan tapauksessa että takapäähän osui. En lähtenyt etsimään, sen verran vitutti että 200kg pyörä nousi ihmeen kevyesti kyljeltään pystyyn.

Ei millään pahalla eikä tarkoitus ole kekkuilla!
Mutta nytt uteliaisuus heräs et miten se puppe osus pyörään et sai sen kaadettua?
Ei se etunenkaan omilla osumilla ole kun pikkasen "värähdellyt",sitten taas ajan 640 Adventurella joka on alkuperäin tehty aavikkoralleihiin niin voihan siinäkin olla osasyy minkä takia ei pienet eläimet hirveesti vaikuta ajamiseen?

 

[mustax8]

Lisätään kuvasarja taitavasta väistöstä...

 

[LonGero]

Ei millään pahalla eikä tarkoitus ole kekkuilla!
Mutta nytt uteliaisuus heräs et miten se puppe osus pyörään et sai sen kaadettua?
Ei se etunenkaan omilla osumilla ole kun pikkasen "värähdellyt",sitten taas ajan 640 Adventurella joka on alkuperäin tehty aavikkoralleihiin niin voihan siinäkin olla osasyy minkä takia ei pienet eläimet hirveesti vaikuta ajamiseen?

En tiedä mihin osu, ei varsinaisesti ehtinyt ite sitä katselemaan mutta veikkaisin että oli jarru vielä sen verran kiinni että veti etusen lukkoon kun pito heikkeni äkillisesti jos rengas meni yli. Tiessä oli syvät urat ja väistin just routakuoppaa samaan aikaan joten jostain näistä varmaan löytyy syy.

 

[Adve]

En tiedä mihin osu, ei varsinaisesti ehtinyt ite sitä katselemaan mutta veikkaisin että oli jarru vielä sen verran kiinni että veti etusen lukkoon kun pito heikkeni äkillisesti jos rengas meni yli. Tiessä oli syvät urat ja väistin just routakuoppaa samaan aikaan joten jostain näistä varmaan löytyy syy.

No mä kans epäilin et oli muitakin tekijöitä mukana.
Ongelmahan on se ettei ikinä tiedä milloin ne hyppää alle ja useimiten just semmoises paikas kun muutenkin on touhuja/kanttaamista päällä.

 

[vma]

^Vanha sanontahan on "alle kollikissan kokoisia ei väistetä", eli jos jänö/katti tulee eteen, sen vuoksi ei ruveta mitään pelastusjarruja tekemään vaan ajetaan yli vaan. Olisi voinut olla tässäkin kohdin oiva ohje ja lipalta olisi ehkä säästytty.

 

[Bardo]

Ei kannata maisemia kovin tuijotella, eilen pää käännettynä vasemmalle puolelle ehkä sen 3sek, takaisin katse tielle niin poron turpa hipaisi oikean puoleista peiliä. Oli nousemassa syvästä pusikkoisesta ojasta. Nopeutta joku 75km/h. Luojan lykky ettei tullu yhtään mitään mihinkään.

 

[ruupanen]

2000-luvun alussa näsärillä parit pupu tupunat tuli teilattuun. Molemilla kerroilla ajoin soralla ja melkosestihan se lähti vispaamaan, mutta pystyssä pysyttiin.
Isommilla mopoilla ei ole tullut osuttuun kuin talihintteihin. Ennen ei ollut takissa kunnon suojia ja kopsahti olkapäähän noin 120 km/h vauhdissa, niin koskihan se perkule yllättävänkin paljon...

 

[theim]

Ei onneks *koputtaa puuta* ole prätkän kanssa mitään isompaa tullut eteen.
Mutta kesälomien aikaan reilu kk sitten hyppäsi tiensivusta joku pikkulintu lentoon ja suoraan kypärän visiiriin.
Sen verran kerkesin reagoida, että vähän ehdin päätä kääntää niin ei ihan keskelle tullu.

Paukahti kyllä sen verran ilosesti, että en tosiaan halua mitään isompia lintuja ainakaan =)

 

[thailasse]

^Vanha sanontahan on "alle kollikissan kokoisia ei väistetä", eli jos jänö/katti tulee eteen, sen vuoksi ei ruveta mitään pelastusjarruja tekemään vaan ajetaan yli vaan. Olisi voinut olla tässäkin kohdin oiva ohje ja lipalta olisi ehkä säästytty.

Juurikin näin. 2010 elokuussa ajelin aamuyötä transalpilla Oriveden pohjoispuolella ja rupesin miettimään itsekseni mitä tekisin jos joku metsän eläin hyppäisi eteen ja lähes samalla silmänräpäyksellä kettu hyppäsi eteen. 80km/h mittarissa ja kettu edessä mitkään kevätjuhlaliikkeet ei tullut mieleenkään siinä tilanteessa vaan ohjaustangosta kunnon ote, kettua päin ja toivoa parasta. Pysyin pystyssä ja renkaiden alla kuului vaan pari tumps tumps ääntä. Kettu jäi sille tielle.

 

[JinX]

Viime keväänä juoksi metsäkauris Ruåttin puolella edestä satasen vauhdissa. Ripeä vilkaisu takanatulevaan liikenteeseen, täysjarrutus ja kauriin takajalat eturenkaaseen. Ei menny alle, vaan näin mokoman pyörähtävän ojanpientareelle, mistä jatkoi pikaisesti matkaa. Oli seuraavalle levennykselle pyssättävä hermosavuille. Siellä huomasin karvatupsun Buelin etulokarin kärjessä...

 

[LonGero]

^Vanha sanontahan on "alle kollikissan kokoisia ei väistetä", eli jos jänö/katti tulee eteen, sen vuoksi ei ruveta mitään pelastusjarruja tekemään vaan ajetaan yli vaan. Olisi voinut olla tässäkin kohdin oiva ohje ja lipalta olisi ehkä säästytty.

Kyseessä ei ollut mikään hätäjarrutus, vaan jänö juoksi ensin tien laidassa hetken samansuuntaisesti tien kanssa jolloin rupesin pikkuisen himmailemaan ja kattelemaan mitä se tekee ja sitten se kääntyikin 90 astetta suoraan eteen. Voin kertoa että siinä ei edes olisi kerinnyt irrottamaan sitä jarrua, sen verran vikkeliä ovat liikkeissään. Tietysti jälkeenpäin on helppo sanoa miten olisi ehkä kannattanut tehdä kuitenkin, mutta ei se tapahtunutta mihinkään muuta.