• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

"Lumikki" Sopivasti huurteinen Joulukalenteri 2020...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja mchuurre
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

Luukku #20, eikä enää kovin montaa jäljellä! :jippikaijee:

Käännyin autovialta tielle A-371 josta pääsisin Zaharaan, tuonne valkoiseen vanhaan ja pieneen kylään, linnavuoren juurelle josta alkaa mielestäni ehkäpä se Andalucian upein mutkatie, CA-531. Tältä tieltä ei mutkia eikä korkeuseroja puutu mutta kaiteita kylläkin. Mutta ensin piti kavuta ja hiukan myös könytä Zaharan kylässä kun yritin kiivetä tuolle korkealle linnavuorelle josta koko tienoo tekojärvineen näkyisi taatusti upeasti. Koetin ensin vuorentakapuolelta löytää polkuja vuoren rinteelle ja sieltä edelleen ylös linnaan mutta turhaan. Sitten kun aikani kömmin, kapusin ja tahrasin savikossa sekä muutamassa piikkipensaissa ajokenkäni sekä pukuni, totesin, ettei vuorelle eikä linnaan päässyt kuin kylästä käsin. Löysin lopulta vanhoilta kapeilta kivipäällysteisiltä kujilta ajotien linnan rappusten juurelle.

Olipas urakka, mutta nyt pääsin ulkoilupolkua ja rappusia pitkin ylös vuorelle josta avautuikin upeat maisemat. Alkoi tuulemaan ja jyrähti salama! Ukkonen tuli varoittamatta ja nyt olisi palattava nopeasti alas ennen kuin kastuisin vaikka Gore-tex. suojaakin, pääni oli kuitenkin suojaamaton ja vesi menisi kauluksesta sisälle. Pyörälle päästyäni sade oli tipotiessään ja aurinko paistoi jälleen kuin ei mitään...
 

Luukku #21, olokeepas hyvät!

Nyt lähdin ylös kohti ajonautintoa. Tien A-371 olin löytänyt jo pari vuotta sitten mutta nyt ajaisin sen pariin kertaan edestakaisin. Ilta tosin oli jo tulossa eikä majapaikasta ollut varmuutta saisinko sen edestä, Grazaleman kylästä. Pysähtelin sekä kuvaamaan että ajelin kypäräkameravideota tallettaen parhaimmat kohdat pariinkin kertaan, kunnes jatkoin ylös Puerto de Las Palomasin huipulle (1357m). ....
 

Luukku #22.....

Sitten kiihdytin vuoren toiselle puolelle alamäkeen ja edelleen Grazalemaan.
Kylään saavuttuani tuli jälleen sade ja laitoin LT:n parkkiin kysyäkseni hotellien hintoja. Tien molemmin puolin oli hotellit ( *** ), mutta hinta ei ollut kohdallaan laatuun nähden. Sitten sain eräältä kadulla vastaantulevalta Senóritalta vinkin: edullinen hostal löytyisi kulman takaa ja olihan se siellä vaikka heti ei pääovea muista rähjistä erottanut.

Vanha hostal oli hyväkuntoinen ja todella edullinen, eli vaivaiset 15 € ( * ). Peräti kahden hengen huone josta tosin puuttui tv, wc ja suihku, mutta ne löytyivät käytävältä. Puutteiden sijaan pääsin käyttämään nettiä edulliseen 20sentin tuntihintaan joten sain päivitettyä jälleen myös reissu blogini. LT jäi kadun varteen suoraan huoneen ikkunani alle. ...
 

Luukku #23

......:orgmp:

Final day, kisaa ja suljettuja teitä

Aamuaurinko paistoi ja viimeinen ajopäivä oli jäljellä. Ajofiilikseni oli korkealla, etenkin kun vielä saisin ajella Gibraltarille vaikka se itsessään ei tarjoaisi mitään uutta, mutta se reitti sinne, täältä vuoristosta ajaisin ennen ajamatonta, eli ”vihreätä”- reittiä. Tullessani Ubriquehen tankkaamaan oli huoltamon pihalla parikymmentä tummaa Manuelia ja Jósea valmiina sunnuntaiajelulle pyörien edustaessa kaikkia malleja laidasta laitaan, lähinnä kuitenkin customeista isoihin VN:iin, vaikka oli siellä muutama Ducatikin mukana. Kaikki pukivat ajovarusteensa päälle, alkoi hirmuinen papatus jamurina, ja minä liityn tietysti joukkoon tummaan mukaan. Vaikka LT:ni olisi raskas ohjattava tulevaan ajoon, en voisi olla muita huonompi koska osalla pyöristä oli myös kyytiläinen mukana. Startattiin loputkin pyörät ja vuoron perään, oikealta tai vasemmalta porukka lähti kiihdyttämään suuntanaan tietenkin ”ihan se ja sama”, kunhan vain edessä olisi tiukkaa mutkaa ja mäkeä.

Lähdin viimeisten joukossa matkaan, kuviteltu ”sport -mode” päällä. Käynnistin kypäräkamerani tietäen saavani viimeinkin upeita ajofiilisvideoita sekä tiukkoja ohituksia. Peileistä seurasin kuinka 4- 5 pyörää jäikin jälkeeni, mutta ei aikaakaan kun ne vuoron perään olivat kannassani ja kohta jo vilkkuvälkkyen vuoroin painelivat ohitseni vaikka itsekkään en hiljaa ajanut! Uskomatonta vauhtia tien laatuun ja sen kapeuteen nähden mentiin! En voinut muuta todeta, kun vaihdoin jälleen kolmoselle ja jalkatapit raapi asfalttia vuoroin oikealla, vasemmalla, oikealla, vaihto neloselle, alas kolmoselle ja jarrutus kun jo taas raapii! Ei voi mitään, olen nopeasti viimeinen ja kun erään mutkan jälkeen tien reunalle ilmestyi vapaana hortoileva härkälauma, jarrutin voimalla ABS:ien nykiessä ja jäin parkkiin kuvaamaan noita otuksia. Niin ja arvatkaapa oliko kypäräkamerani akku tyhjennyt juuri ennen kuin starttasimme tähän ”kisa-ajoon”!

Kun pääsin tien CA- 8201, ( Jimena ), alkuun tuli tiellä puomi ja punakeltainen varoituskyltti vastaan: ”Atencia Carretera Cortada” : Kysyin paikalliselta mp-Jóselta tuon merkitystä niin sain vastaukseksi että tie oli sateiden vuoksi mennyt yöllä poikki! Hetkisen vielä epäiltyäni läpiajoa kaveri kävi vielä kysymässä tarkennusta viereisestä ravintolasta joka vahvisti merkin tiedot: läpi ei päässyt edes mp:llä. No nyt ei auttanut kuin kääntyä takaisin kohti Rondaa ja sittemmin Fuengirolaan. Algeciras jäisi nyt väliin mutta ei tuo nyt niin harmittanut koska olihan Ronda- San Pedro tie se kaikkien eniten suosittu ja ihailtu, todella nopeaan ajoon käytetty Andalucian mutkatie jota käyttävät mm useat mp-lehdet testi- ja koeajoja tehdessään. Rondasta ulospäin ajettaessa ajonopeudet kohoavat huomaamatta helposti kaarteiden suurien säteiden sekä petollisen alamäen takia, mutta onneksi tuolle tielle on tehty kallistukset sitä varten kuin jollain radalla ikään.....
 

Luukku #24 :WAZAAP:

Mission accomplished!

Selvisin lumisesta ja talvisesta Salzburgista etelän lämpöön yli 5000km ilman läheltä piti tilanteita saati vahinkoja. Tosin luminen ”Norge”-niminen paikka meinasi yllättää, ja vieläpä Garda-järven rannalla mutta selvisin siitäkin. Tapasin ystävälliset Suomalaiset majatalon omistajat Italiassa ja
näin Casino-pelaamisen mallia Monacossa.

Upeinta oli kuitenkin Pýreneiden pitkittäisajo, etenkin Pico de Europa:n ympäristö kanjoneineen.

Itse pyöräkauppa oli tarkasti suunniteltuna helppo toteuttaa ja mikä parasta, kaverini sai haluamansa ja erikoisen alppi-valkoisen LT:n ja oli tyytyväinen ajaessaan sitä Suomeen myöhemmin kesäkuussa. Espanjan maasta löytyy niin syheröä kuin autobaanaa loputtomiin ja tämän reissun jälkeen, omalta osaltani alppiteiden arvo putosikin aika tavalla, kun taas leppoisten mandariinimyyjien arvostus vastaavasti nousi ja pelkkä muisto hymyilyttää yhä edelleen.

Kiitokseni kanavalla viihtymisestä, ja huuruskanavan myötä toivotan kaikille seuraajilleni Siunattua Joulua, sekä ajovuotta 2021 !
:respect:
 
Back
Ylös