Kytkimessä (sekä luisto- että tavallisessa) on siis keskiö, kori, pohjalevy ja kansilevy. Pohja- ja kansilevyn välissä on levypakka, jonka joka toinen levy on kytkeytynyt keskiöön ja joka toinen levy vastaavasti koriin. Nämä ovat siis ne kitka- ja metallilevyt jotka vuorottelevat siinä pakassa. Kun levypakka on kiinni, eli puristunut tiukasti pohja- ja kansilevyn väliin, niin levypakka siirtää voimaa keskiön ja korin välillä eli kytkin "pitää". Kun kansilevyä painetaan ulospäin, niin levypakka ei ole enää puristunut kasaan ja kitka- ja metallilevyt pääsevät pyörimään toisiinsa nähden.Tällöin keskiö ja kori alkavat myös pyöriä toisiinsa nähden ja kytkin "irrottaa/luistaa".
Kytkinkahvaa painettaessa kansilevyä nostetaan hydraulisesti työntötangon avulla.
Mekaanisessa luistokytkimessä kansilevyä back-torque tilanteessa (moottorijarrutuksessa) nostaa keskiö, joka kiertyy ja nousee ramppien (kuulilla tai ilman) varassa jousia vastaan ja painautuu kansilevyä vasten. Tässä tapahtuu näppärä itsesäätöilmiö eli kun kytkin alkaa luistaa -> back-torque vähenee -> keskiö laskeutuu -> back-torque lisääntyy -> keskiö nousee jne. Eli kytkimen luisto vakioituu tietyllä tavalla riippuen jousivoimista jne.
Alipaineohjatussa luistokytkimessä (esim. Aprilia Mille, Buell:in uusi mikä-se-nyt-olikaan 10XXR), keskiötä nostetaan moottorijarrutuksessa imukanavaan generoituvalla alipaineella.
Jotta luistokytkin toimisi ok, pitää levypakan olla siis oikean paksuinen suhteessa pohja- ja kansilevyn väliseen rakoon. Ajatellaanpa että kun kansilevy on painettu keskiöön kiinni ilman levypakkaa niin pohja- ja kansilevyn välinen etäisyys olisi vaikkapa 50 mm. Jotta kytkin voi ylipäätään pitää ollenkaan, niin levypakan paksuuden pitää olla hieman enemmän kuin tuo eli esim. 51 mm. Esim. JTR Corse mekaanisessa ramppi-tyyppisessä luistokytkimessä keskiö voi nousta moottorijarrutuksessa maksimissaan n. 2 mm ja sitten ramppien kiertovara (= keskiön nosto) yksinkertaisesti loppuu. Eli siis jos pakka on tässä esimerkissä yli 52 mm paksu, niin luistokytkin ei voi moottorijarrutuksessa luistaa lainkaan. Tässä tapauksessa pakan paksuus n. 51 mm olisi siis hyvä. Jos se on enemmän luisto moottorijarrutuksessa vähenee koska rampin nostovara loppuu, jos se on vähemmän niin vaarana alkaa olla että kytkin rupeaa luistamaan myös kiihdytyksissä.
Mekaanisen luistokytkimen toimintaan voi periaatteessa vaikuttaa a) pakan paksuudella, eli paljonko tarvitaan keskiön nostoa ennenkuin luisto alkaa b) nosto ramppien kulmilla, eli kuinka agressiivinen nosto on moottorijarrutuksessa ja c) vastajousien jäykkyydellä eli kuinka kovaa jousivoimaa vastaan ramppi noston tekee.
Toivottavasti tämä vähän selvensi asiaa. Tällä tavalla vtwin:in kanssa tätä pähkäilimme. Molemmilla on pyörissä JTR Corse:n kytkimet, mulla märkänä ja hänellä kuivaversiona.
Joidenkin kytkinten kansilevyissä on näppärästi pienet reiät, joista työntömitalla voi mitata etäisyyttä sinne keskiön yläpäähän. Tuosta voi helposti tutkia pakan kuluneisuutta ja tarkistaa että nosto alkaa esim. n. 1 mm keskiön liikkeen jälkeen.
Noi millimetrit tuossa yllä ovat vain esimerkkejä. Todelliset arvot pitää tutkia pyöräkohtaisesti. Termistökin on ihan oma noille kytkimen osille, joten vastuu on lukijoilla
- JuhaV
