Löytyykö muita Jinchengin omistajia?

[speedheadshot]

Ehkä tuo motarilta pidättäytiminen sitten se järkevin

Jos tuntuu turvattomalta ajaa motarilla 90-100km/h niin sitten sinne ei kannata mennä, mutta siellä voi kyllä ihan hyvin ajaa 90km/h, ei sitä kukaan ole kieltänyt.

 

[B12]

Kuten Laakeri tuossa totesi, helpoimmalla pääsee kun tyytyy pienempiin ajoväyliin. Tai entäs käytetty 535 virago? Siinäkään ei ole juuri agressiota, mutta pärjäisi paremmin matkavauhdeissa. Eikä hintaluokka varmaan paljoa poikkea.

535 huiput leuka tankissa on n. 150km/h. Siinä on aika lyhyet välitykset ja parhaimmillaan alueella 0-80. Satanen suht ok ja 120 kai menee jotenkin, mutta nautinto jo kaukana. Leppoisaan kötköttelyyn ihan kiva pyörä.

 

[Laakeri]

Jos tuntuu turvattomalta ajaa motarilla 90-100km/h niin sitten sinne ei kannata mennä, mutta siellä voi kyllä ihan hyvin ajaa 90km/h, ei sitä kukaan ole kieltänyt.

Rekan imussa kun ajelee, tulee helpolla olo että kulkua riittää hyvin ohittaa. Siinä rinnalla sit ihmeissään kun alkaa vastatuuli puhaltamaan. Itse olen kaiken kokoisilla moottoripyörillä koittanut pysyä pois moottoritieltä.

 

[Laakeri]

Tulipa pitkästä aikaa hommattua kakspyöränen alle. Nyt valikoituis kivenkova kiinalainen, Jincheng jc 250-6 customi. Muuten olen ihan fine ton tehottomuuden yms kanssa, mutta pienesti pitäis saada pirteyttä jotta motarilla pystys ajella vähä turvallisemmin. Nyt kun kulkee sen 110kmh.

Jostain luin, että näihin on suutinsettejä yms pieniä virisettejä tarjolla. Mistä moisia vois saada, minkä kokosia suuttimia ja saako noilla vähän lisää puhtia ja vauhtia vai pitääkö eturatasta vaihtaa piikkiä isommaksi?

Muuten oikein pätevä pyörä tälläseen työmatka-ajoon ja kulmaräppäilyyn.

Jincheng kyllä hyvä harraste moottoripyörä, oppii ainakin korjailemaan. Hajoaa ja kuluu vähän joka puolelta.
Mutta omalla ajanut kolme kautta työmatkoja noin 13000km jäämättä tielle. Ja viat niin sanottuja markan vikoja, kunhan itse osaa korjata.

 

[Kotarikuski]

Mikähän custom olisi mukava 120 (tai yli) vauhdeissa...Diavel ehkä? Pleksi alkaa olla tarpeellinen tai muuten kädet venyy pitemmällä matkalla niin että hihat käy lyhyeksi.

En kyllä ole pätevä noita customeita arvioimaan kun en ole sen genren kamppeilla juuri ajanut saati omistanut...Se viimeinenkään kulkuneuvo jolla saan kyytiä ei liene custom.

 

[B12]

Tuo oma Bobberkin on parhaimmillaan alle satasen vauhdissa. Reilu satanen menee vielä. Vaimon ex-535 oli tosi mukava pyörä ajaa hiljaa. Nyt hällä Vespa 300 ja siinäkin ajonautinto loppuu sataseen.

Ehkä jos haluaa ajaa kovaa, tai edes yli satasta, niin custom on väärä laite. Sitten taas ducatin faitteri alkoi toimia alustan ja koneen puolesta vasta yli 120 vauhdissa.

 

[joni88]

Juu eipä se viimekesänä isollä väinölläkään mukavaa ollut ilman pleksiä ajella motarilla. Lt bemmillä tosin ei tuntunut missään. Työmatkalla vaan melkein väkisin pätkä motaria jonka joutuu joka tapauksessa ajamaan. Ei sillä että sinne pelottaisi mennä köröttelemään. Mutta eipä tuossa tunnu järkeä olevan lähteä turhan takia aikaa ja rahaa haaskaamaan, ei sitä niin kiire töihin ole etteikö voisi hetken rajoituksen alle ajella.

 

[vstrom]

535 huiput leuka tankissa on n. 150km/h. Siinä on aika lyhyet välitykset ja parhaimmillaan alueella 0-80. Satanen suht ok ja 120 kai menee jotenkin, mutta nautinto jo kaukana. Leppoisaan kötköttelyyn ihan kiva pyörä.

Niin, sanat custom, moottoritie ja mukavuus.

Tulee mieleen aikakausi, kun oli vain kuramopo ja kaveri oli hankkinut firmalleen 650 Drag Starin.
Kun tokaisin, että pitäisi joskus taas hankkia paremmin maantielle sopiva mopo, niin kaveri sanoi että lainaa koska vain.
Kauniina kesäpäivänä suunnistin Drag Starilla Helsingistä Porvoon suuntaan moottoritietä aikomuksena kurvailla Porvoon itäpuolen rannikkopikkuteitä ja jatkaa Sarvisalon suuntaan. Reitti, jota olin vuosien ajan ajanut hyvinkin erilaisilla vehkeillä.

Kehä III:n loputtua moottoritiellä 120 rajoitusalueella tuli maistit custom-pyörien ihanuudesta. Työsuhde Corolloiden ja Octavioiden paahtaessa mittari sataaneljääkymmppiä ohi, oli työn ja tuskan takana työntää sataakymppiä, koska jalat eivät tahtoneet pysyä custom-tyylisillä etujalkatapeilla. Tuulenpaine ei vain taistellut yläruumista vastaan, vaan nosti etukenossa olevia jalkoja ylöspäin. Mikä nautinto.

Puikahdin nopeasti vanhan tien puolelle ja fiilis oli ihan ok. Porvoon keskustassa kahvien jälkeen suuntasin pikkutietä Tirmon suuntaan. En kovinkaan montaa kilometriä päässyt Porvoon keskustan ulkopuolelle, kun mielestäni ihan norminopeudella ( tuttu tie ) tapit/putket/ seisontatuki nappasivat mutkassa kunnolla asfalttiin kiinni pari kertaa. Totesin, että nyt on parasta palauttaa pyörä, niin kauan kun niin kuski kuin pyörä ovat ehjiä.

Paluumatkalla ajoin motarilla oikein sataakahtakymppiä ja naureskelin mielessäni, että kokemus on sekin, että joutuu taistelemaan jalkojen pysymiseksi tapeilla suoralla tiellä.

Kiitin kaveria kovasti lainasta, mutta en uudesta lainaustarjouksesta huolimatta edes harkinnut uusintakertaa.

Toki ehkä loppuun on hyvä todeta, että makuasioista ei kannata väitellä.

 

[B12]

Eri tyyppiset pyörät on tehty erilaiseen ajoon. Turha sitä on pilkata, jos jokin pyörä ei sovi omaan ajotyyliin tai omiin tarpeisiin. Hankkii sellaisen joka sopii.

Parashan on, jos on mahdollisuus pitää useaa erityyppistä pyörää erilaisiin ajeluihin, jos haluaa ajella vaihtelevissa olosuhteissa. Kyykky radalle, busa moottoritietykittelyyn, supernaku mutkateille, matkapyörä pitkään reissuun, mettäkone mettään, cruiseri cruisailuun jne. Jos mahdollisuus vain yhteen, niin sellainen joka parhaiten istuu omiin tarpeisiin.

Cruiseri on ihan perseestä motarilla ja mutkatieräppäilyssä. Se lienee selvää. Ei sitä ole sinne edes tarkoitettu.