• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Lopetan moottoripyöräilyn

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja ted
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Pekkavee sanoi:
Tuo hiilidioksidiekvivalentti on kai sitten jotain muuta kuin hiilidioksidia kiloina.

Pakokaasujen kaksi tärkeintä kasvihuonekaasua ovat CO2 ja NOx. NOx on noin 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin CO2 ja viipymisaika ilmakehässä on karkeasti samaa suuruusluokkaa. Tästä tulee tuo pakokaasujen korkea CO2-ekvivalentti vaikka NOx-pitoisuus on noin prosentin luokkaa (tämäkin karkea arvio).

Koneen kulutustiedoista katsoen täyteen buukattu A330-300 vie kerosiinia noin 2,3 kg/100 km/lärvä koko lennon yli laskettuna, mutta rahdille ei ole silloin jyvitetty vielä mitään. Bangkokin-lennolla kerosiinia menee noin 3000 kg nousuun matkalentokorkeudelle, cruise-vaiheessa 5000 kg/h ja lähestymisessä n. 500 kg. Eli noin 50 tonnia per sivu tuollaiselle 10-tuntiselle lennolle.
 
Hannula sanoi:
Pakokaasujen kaksi tärkeintä kasvihuonekaasua ovat CO2 ja NOx. NOx on noin 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin CO2 ja viipymisaika ilmakehässä on karkeasti samaa suuruusluokkaa. Tästä tulee tuo pakokaasujen korkea CO2-ekvivalentti vaikka NOx-pitoisuus on noin prosentin luokkaa (tämäkin karkea arvio).

Koneen kulutustiedoista katsoen täyteen buukattu A330-300 vie kerosiinia noin 2,3 kg/100 km/lärvä koko lennon yli laskettuna, mutta rahdille ei ole silloin jyvitetty vielä mitään. Bangkokin-lennolla kerosiinia menee noin 3000 kg nousuun matkalentokorkeudelle, cruise-vaiheessa 5000 kg/h ja lähestymisessä n. 500 kg. Eli noin 50 tonnia per sivu tuollaiselle 10-tuntiselle lennolle.

Duoda duoda.... tuo sinun NOx on ilmeisesti typpidioksidi? NO2? sen on aika mahdotonta olla yläilmakehässä kaasumaisessa muodossa, koska sen kiehumispiste on 21,1 C, eli tuon lämpötilan alapuolella se on nestettä.

Saastehan se on, ja aiheuttaa mm. happosateita, mutta koska se leviää lentokoneesta hyvin pieninä pitoisuuksina laajoille alueille, siis nesteenä, niin ei se niitä happosateitakaan saa siten aikaan.

Aine on ikävä lämpimien maiden kaupungeissa mm. savusumun osana, ja siis oikeasti saaste, mutta tässä yhteydessä sen esille tuominen ilmakehässä viipyvänä kasvihuonekaasuna on kyllä scifiä.

Muistutan nyt kuitenkin fysiikan laeista että nesteenä ko. aine putoaa alas ja nestettä se on normaaleissa ilmakehän olosuhteissa, joissa lämpötila laskee 6,5C kilometriä kohden, kilometrin yläpuolella jos maassa on 27C, ja jos kylmempää, niin se on nestettä aina maanpintaan saakka. Tämän ominaisuuden vuoksihan NO2 aiheuttaa happosateita jos sitä on riittävästi. Euroopassa ei tosin ole ollut happosateita suunnilleen kolmeenkymmeneen vuoteen, Aasiasta en tiedä, oletan että puutteellisten savukaasusuodatusten vuoksi on.
 
Aikuiset kun ottaisivat vastuun ja alkaisivat huvittelemaan vaikkapa kyykkäämällä pihalla tuulen kaatama pölli niskassa, niin lapset pelastuisivat. Tuolla kun kylillä vaan kaahataan hupiajoa niin jokainen tietää että lapset on vaarassa.
 
Harald Hirmuinen sanoi:
Duoda duoda.... tuo sinun NOx on ilmeisesti typpidioksidi? NO2?

Saatoin hätäpäissäni sekoittaa NO2:n ja N2O:n taulukkoa plärätessä. No, selitetään lentsikoiden pakokaasujen CO2-ekvivalenssi joskus toiste eri tavalla.
 
Tää meni sitten ilmastokeskusteluksi?

Pyöräilyn lopettaminen terveydellisistä syistä ei aina ole niin yksiselitteinen jota voi siirtää hamaan tylevaisuuteen pyörätyypin tai lajin vaihdolla. Kun tukielimet tai sisuskalut alkaa tosissaan valittamaan niin lopettaminen on monesti järkevä päätös oman fyysisen hyvinvoinnin eduksi, psyyke kyllä äkkiä hyväksyy että katse on suunnattava johonkin muuhun.

Mulla kävi näin joku vuosi sitten kun tuli käsky että joko lopetat enskan/krossin tai riskit kaularangan pysyvään vaurioitumiseen kasvaa merkittävästi. Pyörä myyntiin ja vajaa pari vuotta oltiin ilman mopoa, ei tehnyt tiukkaakaan koska energia siirtyi muihin harrastuksiin kuten maastopyöräilyyn. Siinä pari reilumpaa tangon yli lentämisen jälkeen tajusi että tässä on samat riskit kun konepyörällä maastossa ajaessa joten myös maastopyöräilylle laitettiin piste toissavuonna.

Nykyään on katuenska ja samat riskit on edelleen voimassa, sen kanssa oppinut ajamaan riskejä vältellen. Pysytellään tiukasti ojien välissä eikä mennä seikkailemaan poluille, metsäautoteillä vauhdit varsin maltillisia ettei tule ylläreitä, myös suomiralli sorateillä on vähentynyt ja on opeteltu ajamaan rauhallisemmin. Näiden seurauksena ajaminen ei enään kiinnosta samalla tavalla kun ennen ja pitkään on harkittu kaluston myymistä, tai siirtymistä kokonaan matkaenskoihin. Katupyöräilijää musta ei saa koska ne pyörät ei kiinnosta pätkääkään, paitsi fillarin kanssa ja siinä on nappulat vaihtuneet slikseihin.

Rakkaus on ikuista, mutta kohteet vaihtuu. Yhden oven kun sulkee niin toinen avautuu ja monesti löytää jostain muusta harrastuksesta uuden intohimon tai harrastuksen.
 
Viimeksi muokattu:
Koheltaja sanoi:
Tää meni sitten ilmastokeskusteluksi?

Njääh.... jos aloittaja mainitsee jo ensimmäisen kappaleen toisessa lauseessaan asian yhtenä
päätökseensä vaikuttavana tekijänä niin...... Miksei ?

Asia on joka tapauksessa merkittävyydeltään sitä luokkaa, että "suhteellisuudentaju" on syytä säilyttää
ideologisista näkemyksistä riippumatta.
 
Viimeksi muokattu:
Harald Hirmuinen sanoi:
Ei aivan taatusti ole. Laskepa huviksesi paljonko moinen lentopetrolin kulutus olisi hintana per naama. Et ostaisi sitä lippua jos kulutus olisi tuota luokkaa, siinä kun on paljon muitakin kuluja joita pitää kattaa- Jet A1:n hinta pyörii hieman yli euron litralta maailmanlaajuisesti. Tuolla sinun laskelmallasi olisi 7500 km lennon Thaimaahan pelkät polttoainekustannukset 450€ per naama, tuplat edestakaisin. Kun lentoyhtiön pitää kattaa lipun hinnalla muutakin kuin pelkät polttoaineet, jotka eivät edes muodosta suurinta kustannusta, niin se matka jäisi sinulta tekemättä jos polttoainetta kuluisi noin paljon. Tiedän, kun olen alalla ollut, ihan siellä missä se polttoaine kuluu, en siis arvaa.

No laskenpa huvikseni. 7500 km on 75 kappaletta 100 km matkoja. 75 x 4 litraa = 300 litraa. Päivän hinta on 230.24 cts/gallon. Tarvitaan 75 gallonaa, eli 172.68 dollaria, eli 150.16 euroa. Tuohon laitetaan hiukan tankkauskartellin kuluja päälle niin päästään 200 euron tasolle. Kysyttävää?

Yleensä nuo mainosten kulutuslukemat otetaan tämän kuopan pohjalta:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a1/777-224_fuel_burn-range.png

Koska konetyyppejä ja reittien pituuksia on vain rajallinen määrä, joudutaan tai halutaan tavallisesti liikkua jossain hiukan muualla.
 
Sairauksiin en ota kantaa, ne ovat jokaisen oma asia.

Mutta ilmastokeskustelu. En tajua miksi siinä syyllistetään meillä niin kovasti. On totta että aivan jokaisen pitää tehdä sen eteen voitava. Mutta se ei tarkoita mielestäni oman elämän kurjuuttamista veroilla tai muillakaan toimilla.

Suomessa on tehty mittavaa energiataloutta jo 70-luvun öljykriisistä lähtien esimerkiksi asumisessa. Meillä ilmasto on mitä on. Etelämmäs mennessä ilmastoinnin käyttö ei olisi elinehto, riittävä lämpö taas on. Meillä on maailman parhaita julkisia liikenteitä, miksi pitää miettiä pakkotoimenpiteitä eikä hyväksytä faktaa että se ei vaan koskaan voi kattaa kaikkien tarvetta.

Vaimo tuli eilen viikon matkalta Riadiin. 6 miljoonaa asukasta. Joka paikassa ilmastointi pauhaa täysillä. Koko pitäjässä ei ole kevlin palaakaan, vaan rakennuksesta toiseen siirrytään autoilla. Kyllä. Yli 30 metrin matkat liikutaan autolla.

En nyt siis yritä sanoa että ilmastosta pitäisi viis veisata, päinvastoin. Mutta ei meillä suomalaisilla ole TODELLAKAAN mitään syytä asiasta itseämme raipata. Tehdään mitä voidaan ja toivotaan että myös ne jotka tuottavat päästöistä 99,86% tekevät osansa.

Poliittinen keskustelun asiasta huolestuttaa minua kovasti. Haittaveroja esim teollisuudelle. OK, skenaario jossa suomalainen terästeollisuus saa osakseen haittaveroja ja se heikentää kilpailukykyä maailmalla. Poistaako se kysyntää? No ei vaan riskinä on se että ostaminen siirtyy maihin joissa terästeollisuus ei ole niinkään puhdasta kuin meillä. Vaikutus Suomen kansantalouteen? Vaikutus maailman ilmastopäästöihin? On huolestuttavaa että poliitikot ajavat aivan laput silmillä tällä hetkellä tätä keskustelua.

Ja vielä thriidin aloittajalle. Ymmärrän että terveys saattaa latistaa mieltä. Mutta älä ainakaan anna tuon ilmastoasian häiritä, ennemmin voit olla ylpeä siitä mitä olemme jo tehneet.
 
Laitetaan vähän läänikohtaista tilastoa, jotta saastuttavien autoilijoiden suhteellisuudentaju palautuu:

Lapin metsät kasvoivat 8 miljoonaa kuutiometriä vuonna 1990. Viime vuonna ne kasvoivat 13.7 miljoonaa kuutiometriä.

Lisäystä kasvussa on siis 5.7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lapin metsien ylimääräinen kasvu on sattumoisin kokolailla sama määrä, mikä vaaditaan koko Suomen jokaisen henkilöautojen päästöjen sitomiseen. Homma on siis hanskassa. Ei se silti taida estää suunnitelmia uusista veroista.
 
garagesale sanoi:
Sairauksiin en ota kantaa, ne ovat jokaisen oma asia.

Mutta ilmastokeskustelu. En tajua miksi siinä syyllistetään meillä niin kovasti. On totta että aivan jokaisen pitää tehdä sen eteen voitava. Mutta se ei tarkoita mielestäni oman elämän kurjuuttamista veroilla tai muillakaan toimilla.

Suomessa on tehty mittavaa energiataloutta jo 70-luvun öljykriisistä lähtien esimerkiksi asumisessa. Meillä ilmasto on mitä on. Etelämmäs mennessä ilmastoinnin käyttö ei olisi elinehto, riittävä lämpö taas on. Meillä on maailman parhaita julkisia liikenteitä, miksi pitää miettiä pakkotoimenpiteitä eikä hyväksytä faktaa että se ei vaan koskaan voi kattaa kaikkien tarvetta.

Vaimo tuli eilen viikon matkalta Riadiin. 6 miljoonaa asukasta. Joka paikassa ilmastointi pauhaa täysillä. Koko pitäjässä ei ole kevlin palaakaan, vaan rakennuksesta toiseen siirrytään autoilla. Kyllä. Yli 30 metrin matkat liikutaan autolla.

En nyt siis yritä sanoa että ilmastosta pitäisi viis veisata, päinvastoin. Mutta ei meillä suomalaisilla ole TODELLAKAAN mitään syytä asiasta itseämme raipata. Tehdään mitä voidaan ja toivotaan että myös ne jotka tuottavat päästöistä 99,86% tekevät osansa.

Poliittinen keskustelun asiasta huolestuttaa minua kovasti. Haittaveroja esim teollisuudelle. OK, skenaario jossa suomalainen terästeollisuus saa osakseen haittaveroja ja se heikentää kilpailukykyä maailmalla. Poistaako se kysyntää? No ei vaan riskinä on se että ostaminen siirtyy maihin joissa terästeollisuus ei ole niinkään puhdasta kuin meillä. Vaikutus Suomen kansantalouteen? Vaikutus maailman ilmastopäästöihin? On huolestuttavaa että poliitikot ajavat aivan laput silmillä tällä hetkellä tätä keskustelua.

Ja vielä thriidin aloittajalle. Ymmärrän että terveys saattaa latistaa mieltä. Mutta älä ainakaan anna tuon ilmastoasian häiritä, ennemmin voit olla ylpeä siitä mitä olemme jo tehneet.

Tähän persiisiin osuu vielä nasevasti esim. HS Lukijan mielipide. (Henri Weijo / Aalto- yliopisto.)
Aiheena kuluttajavalintojen liika korostaminen. Ei haittaisi lukaista vaikka oma ideologia olisi mikä tahansa.

Tuohon lainatun tekstin "syyllistämisaiheeseen" näyttää nivoutuvan aika hyvin.....
ja siihen, mihin fokusta ei kannata välttämättä ihan täpöllä kiinnittää.....
ja mihin se taas olisi syytä kiinnittää ihan tosissaan jos todellista muutosta halutaan.
 
Viimeksi muokattu:
Bone sanoi:
Tähän persiisiin osuu vielä nasevasti esim. HS Lukijan mielipide. (Henri Weijo / Aalto- yliopisto.)
Aiheena kuluttajavalintojen liika korostaminen. Ei haittaisi lukaista vaikka oma ideologia olisi mikä tahansa.

Tuohon lainatun tekstin "syyllistämisaiheeseen" näyttää nivoutuvan aika hyvin.....
ja siihen, mihin fokusta ei kannata välttämättä ihan täpöllä kiinnittää.....
ja mihin se taas olisi syytä kiinnittää ihan tosissaan jos todellista muutosta halutaan.

En mitenkään vähättele järkeviä henkilökohtaisia toimenpiteitä, mutta globaalin ongelman edessä yksilö ja yksittäiset valtiot eivät pitele ratkaisun avaimia kädessään. Parhaansa voi yrittää.

Yksilö voi ratkaista omia ongelmiaan ja valtio sisäisiään, kuten vaikkapa terveydenhuolto tai koulutus, ja näin onkin tapahtunut menestyksekkäästi varsinkin länsimaissa.

Mikäli kakka iskeytyy tuulettimeen todella niin pahasti kuin on ennustettu voi maailmanjärjestys muuttua merkittävästi globaalien toimien astuessa kuvioon. Nyt ilmastouskonto kuulostaakin hyvältä. Mikäli kaikki 7 miljardia ihmistä ovat ilmastouskovaisia, niin sittenhän saman pulkan vetäminen onnistuu jotenkuten. :D

Toinen mahdollinen vaihtoehto on riidat ja taantuminen.

Asian tiimoilta nousee mielenkiintoisia pohdintoja. Maailma on todella monimutkainen.
 
Joistain luin, että pelkästään moderni risteilijä saastuttaa 120 milj. uuden auton verran. Maailman 15 suurinta alusta jo 750 milj. auton edestä. Kaiken kaikkiaan maailman merillä seilaa about 90.000 laivaa!!

Alukset ovat kokonaan niin kutsutun Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolella. Mutta niinhän se aina on ollut, rankaistaan ja kuritetaan niitä ketä voidaan.

Voisin hyvinkin investoida omavaraiseen pontikka keittimeen ja hoitaa sitä kautta energiatarpeeni ja siinä ohessa trinksut. Kaiken omatoimisuuden valtiovalta tehokkaasti kieltää lailla ja ohjaa käyttämään saastuttavia polttoaineita
ylläpitäen monopoliaan ja verotusmahdollisuutta. Siitä nyt on jonkun aikaa, mutta 96% maailmalta löytyy bulkkina n. 50 sentin lintrahintaan.

Olen kokeilut mersussa E85 etanolia seossuhteella 70/30 (etanoli/bensa) ilman mitään säätöjä ja hyvin rokkaa. Tuohan on jo hyvin lähellä saasteetonta vaihtoehtoa. Hiili kiertää ja metsät kasvavat paremmin kun hiiltä on riittävästi fotosyynteesin rakennusaineena.

Huom! Brasiliassa etanolilla ajettu jo vuosikymmeniä......
 
Ja dieseleille kelpaa vaikka pyrolyysiöljy, Lidlin ruokaöljy tai kinkunpaistorasva, kun vähän säätää. Oleellista on saada vaihtoehtoisen polttoaineen ominaisuudet "virallista" litkua vastaaviksi lämmittämällä tms. Myös biokaasu toimii hyvin. Sitten kun keinot loppuvat, voi siirtyä ulkoisen palamisen moottoriin joka toimii vaikka kamelinp:lla. Lämpövoimakoneita ne ovat, eivät tarvitse mitään muuta kuin kuumaa.
 
finn sanoi:
Olen kokeilut mersussa E85 etanolia seossuhteella 70/30 (etanoli/bensa) ilman mitään säätöjä ja hyvin rokkaa. Tuohan on jo hyvin lähellä saasteetonta vaihtoehtoa. Hiili kiertää ja metsät kasvavat paremmin kun hiiltä on riittävästi fotosyynteesin rakennusaineena.

Huom! Brasiliassa etanolilla ajettu jo vuosikymmeniä......

Oletko tankannut Mersun aina tyhjästä täyteen tuolla R85:lla, eli normibensaa ei ole ollut paljoa jäljellä? Mikävuotinen Mese on kyseessä? Itse päästin tankillisen koemielessä kesäautolla myös tuolla R85lla, mutta itsellä oli normibensaa tankissa vajaa puolet, joten kokeilu oli semmoinen semikokeilu. Ajotuntumassa ei eroja ollut, eikä moottori mitenkään kokeilua moittinut.
 
^ Kyllä suomessa osaamista löytyy toisen polven biodiiselin valmistamiseen. Jos halua löytyisi, niin nopeastihan suoman diiselpolttoaine tarpeet katettaisiin biodiiselillä. Jostain ihmeen syystä sähköpatteri autoja nyt tyrkytetään kansalaisille kun käärmettä pyssyyn. En ole niin vakuuttunut, että kuormauton kokoiset duracell autot ovat ratkaisu ongelmaan. Kyllä nestemäisillä polttoaineilla edelleen korkea energiasisältö painonsa nähden.

Jotkut maat ovat viisaudessaan päättäneet että polttomoottoreiden myynti kielletään. Ruotsalaiset sossut päättivät ydinvoiman alasajamisesta vuoteen 1980 menessä. Siellä laitokset tuunattuina jauhavat entistä enbemmän ydinsähköä.
 
finn sanoi:
Joistain luin, että pelkästään moderni risteilijä saastuttaa 120 milj. uuden auton verran. Maailman 15 suurinta alusta jo 750 milj. auton edestä. Kaiken kaikkiaan maailman merillä seilaa about 90.000 laivaa!!

Tämä koskee rikkipäästöjä. Ero taas johtuu siitä, että ajoneuvopolttoaineet ovat olleet rikittömiä jo iät ajat.
 
vma sanoi:
Oletko tankannut Mersun aina tyhjästä täyteen tuolla R85:lla, eli normibensaa ei ole ollut paljoa jäljellä? Mikävuotinen Mese on kyseessä? Itse päästin tankillisen koemielessä kesäautolla myös tuolla R85lla, mutta itsellä oli normibensaa tankissa vajaa puolet, joten kokeilu oli semmoinen semikokeilu. Ajotuntumassa ei eroja ollut, eikä moottori mitenkään kokeilua moittinut.

Mersu C 200 Kompressor W203 vm.2000.
Aloitin 30 E85 / 70 E95 suhteella ja loppuvaiheessa suhde oli n.80 E85 / 20 E95. Kaikki rokkas ja toimi. Aina 50/50 suhteeseen saakka ecu aika hyvin nkompensoi sytytysennakkoa, mutta 80 / 20 suhteella moottorivalo tuppas välillä syttymään. Ajossa ei kylläkään eroa huomannut. Yhteensä ajoin n. 5tkm ja totesin, ettei taloudellisti minun kilsoilla kovin paljon säästöä tullut. Talvellakin lähti vielä muutaman startin jälkeen käyntiin - 20 C pakkasilla.

Edut koneen sitkeys huomattavasti parempi, eikä kone nakuta isoimmallakaan vaihteella (etanolin oktaanit jotain 108). Kone käy tasaisemmin. Huonot puolet, ettei kone lämpene tarpeeksi nopeasti lyhyillä matkoilla => korkeahko kulutus.
Kun siirryin takaisin bensan käyttöön kone kävi tasaisemmin, koska luultavasti etanoli oli puhdistanut karstat palotilasta je venoista.

Eli, toimiva vaihtoehto ainakin mesessä, jos haluaa siirtya vähemmän saastuttaavaan vaihtoehtoon.
 
Mie kokeilin yhden tankillisen vapari 1,6 litrasella ooppelilla E85 polttoainetta n. 40/60 (E85/95)

Ei kannata tehottomalla vaparikoneella. Kulutus nousi liikaa, kun tehoa hävisi.
 
Back
Ylös