osa 2/n alkumatka: Helsinki-Tukholma-Tanskan sillat-Kiel
Pk-seudulta matka suuntautui kohti Svedulandiaa.
Ajo laivaan oli helppoa
Kiltit setät päästivät mopot ensin,
Joten aikaa riitti kunnon kiinnityksiin.
Laiva tarjosi lenkkejä ja liinoja.
Laitoin vielä etujarrun avattavalla nippusiteellä.
Boxit irti ja mukaan (tankkilaukkua ei vielä ollu)
Hälyä en laittanut päälle
arvelin ettei mp:tä ole helppo varastaa avaovedellä
ja tietenkin keinunta laukaisisi hälytyksen.
Toisaalta systyksenesto menee aytomaattisesti n. 1 min. päälle.
Tuksholman satamassa kotilot poistuivat ensin
joten purkuunkin jäi aikaa.
Matka ruotsin läpi oli hivenen puuduttava,
mutta järvimaisemat piristivät hivenen
Malmöstä hivuttauduttiin etelämmksi kuuluisille Tanskan silloille.
Ensimmäinen kerta silloilla oli mahtava kokemus, mutta jälkikäteen katsottuna videot, jotka otin Nokia 7710 Mediapuhelimella, oplivat melko tylsiä, sillä sillat olivat piiiiiitkiä ja meno muuten tasaisen samaa - paitsi:
Aurinko lakoi laskeutua kohti merta. Valitettavasti kuvaa ei tuosta digikameralla kyydissä istuen saanut: mokoma CCD-kenno ylivalotti kaiken, eikä kuvaa saanut säädettyä kyydistä.
Tanskan motareilla ei ollut leirintäalueopasteita,
joten nerokkaasti päättelin ettei Tanskassa leirintäalueita
ole.

Ajoimme siis suoraan Kieliin asti kuskeja neidon kanssa vaihtaen aina 200km välein. Toki kahvi+sämpylä ja yksi kunnon ateriataukokin kuului asiaan.
Rautapeffa-ajo ei tunnu mahdottomalta ajatukselta...
Kielisssä, josta kuva albumissa LOMA 2006, jatkuu...