• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Liuskalaakereiden vaihdon tarpeellisuus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lerabo
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Vaihdelaatikkoremppa olis kovaa vauhtia alkamassa.Varaosakone avattu ja sisälti lähes uuden askin. Vaikuttaa melko helpolta toi pelkän lootan vaihto, kun voi heittää suoraan "uudet" akselit rattaineen vanhojen tilalle. Nyt jäin vähän empimään, jotta vaihdanko kammen liuskat samalla vai mennäänkö vanhoilla.Mitä mieltä viisaammat? Ainoostaan noitten vaihtamisessa kuumottaa, etten mee kämmäämään mitään oleellista, ettei tarviis taas kesällä availla mottia. Niin ja minkä mukaan noitten liuskojen koko selvitetään, kun tuskin värejä niissä enää on tallessa? Entäs kannen kanssa mitä kannattaa ja kannattaa jättää tekemättä.Koneistamolleko koko hattu ja kaikki tarpeellinen uusiks sitä kautta ja summa x rahaa mukaan hakiessa?Paljon tollaset kannen silottelut ja venatyöt yleensä tulee kustantamaan?
 
Mikäs pyörä kyseessä ja onko paljon ajettu?

Kannattaa vertailla laakereita onko millaisia pinnoiltaan. Onko kulumaa vai ei. Liuskojen vaihto sinällään ei ole vaikea homma. Kunhan painaa kunnolla paikalleen ja oikeat liuskat tietysti oikeille paikoilleen, niin siinä ei kovin montaa asiaa voi mennä vikaan.

Laakereiden koot ainakin sain omassa Suzuki 750F:ssä selville kun vertaili lohkoon painettuja kirjainmerkintöjä sekä kampiakseliin painettuja merkintöjä ja vertaili niitä sitten korjausoppaan taulukkoon.

Kannesta saa ihan sormituntumallakin ainakin ohjurit katsottua. Kokeilee heiluuko venttiili ohjurissa yhtään sivuttaissuunnassa. Venojen tiiveyttä voi kokeilla, kun laittaa nestettä imu- ja pakokanaviin ja katsoo valuuko palotilan puolelle. Ventiilivarsienkumit kannattaa ainakin vaihtaa uusiin jos kansi kerran purettuna on.

Teetin Sussun kannelle kaikki ohjurit uusiksi, seetien koneistuksen, nokka-akselien hionnan sekä venttiilejä samalla vähän lyhennettiin, niin teki muistaakseni reilu 500e.
 
Helpolta voi vaikuttaa, mutta ei niitä rattaita akseleineen sinne noin vaan voi heittää. Pitää ymmärtää mitä tekee, ensimmäiseksi tulee mieleen päittäisvälykset ja niiden säätö. Jos et ole varma mitä teet, niin älä tee, tulee vaan lisää vahinkoa.

Kampiakselin laakereitakaan ei pidä mennä noin vain vaihtamaan. Akseli ja lohko on käytettävä koneistamolla joka tapauksessa. Akseli on mitattava, tarvittaessa hiottava alikokoon ja vähintäänkin kiillotettava laakerien vaihdon yhteydessä. Välykset ovat parin sadasosamillin luokkaa, sinulla tuskin on mikrometriä, mittakelloa ja taitoa niiden käyttöön..?
 
Kerrohan viisaampana mitä siinä sitten voi mennä persiilleen jos otan toisesta samanlaisesta lohkosta vaihdeakselit ja lykkään ne toiseen lohkoon?Kyseessä siis vm. -92 FZR 1000.Tuskin toi nyt mitään ydinfysiikantutkintoa vaatii, että yhen askiremontin tekee. Ja ei kai noita liuskojen kokoja kannata edes ruveta millään mittaamaan vaan eikö juuri noiden lohkon ja kampuran merkintöjen perusteella pitäisi saada oikean kokoiset?Valaiskaa toki jos olen täysin väärässä.
 
Muutaman automoottorin kokemuksella sanoisin, että kaikki osat koneitamon kautta.

Kaikki osat ovat kuitenkin kuluttuaan yksilöitä ja toisiinsa sovittuneita. Eli akseli joka on toiminut toisessa lohkossa hyvin, voi olla pilalla todella nopeasti kun sen siirtää toiseen lohkoon ja toisiin laakereihin. Suosittelin että kaikki liukupinnat kiillotettiaisiin ja nitrattaisiin, sitten uudet laakerit.

Laatikoissa on tosi tarkkaa että tulee oikeat välykset joka paikkaan, eikö niitä lasketa milleissä. Tarkkaa hommaa, sanoi kun kärpästä...

t.Ville
 
riippuu pyörästä, jos on joku laakeriongelmainen pyörä, niin kannattaa vaihtaa. tarkistus tuskin haittaa ketään.

manuaalin mukaan vaan, katsot sen askin kohdalta, että tarvitseeko siellä mitata mitään päittäisvälyksiä, ja jos esim lähtökoneessa olis enemmän jotain prikkoja, niin ne sinne,

mutta uskoisin, että japsityöstöt on niin kohdillaan, että ei siellä mitään tarvitse katsoa laatikon sovituksen osalta.

esim jos purkaa japsiuuden pyörän ja katsoo venttiilivälyspalat, niin ne on kaikki monesti samaa paksuutta, miten tämä on mahdollista? no siksi, että koneistus on niin tarkaa, että välys menee kohdalleen samalla palikalla uutena.
 
Kerrohan viisaampana mitä siinä sitten voi mennä persiilleen jos otan toisesta samanlaisesta lohkosta vaihdeakselit ja lykkään ne toiseen lohkoon
Periaatteessa kaikki voi onnistua, mutta myös mennä pieleen. Niin kuin tuossa "Kyytsis" totesikin osat ovat kuluttuaan yksilöitä, mutta niin ovat moottoritkin jo alkujaan. Erot ovat toki pieniä, mutta kuitenkin riittävän isoja saadakseen aikaan harmeja ja lisämurheita.

Jos sen kampuran irrotat ja laakerien vaihtoa suunnittelet, niin kaulat pitää mitata. Jos ovat mitoissaan ja vakiokokoa, niin uudet laakerit istunevat paikalleen ongelmitta. Joka tapauksessa akseli täytyy tarkistaa, koneistamolla kyllä tietävät jos sille pitää tehdä jotain. Kun viet lohkonkin, niin kasatessaan tarkistavat vielä laakerivälykset ja homma menee oikein.

Kaikki on toki kiinni siitä, mitä haluat. Jos itsellesi pyörää remontoit, niin eikö homma kannattaisi tehdä kerralla oikein.
Ei koskaan niin kiire (ja vähän rahaa), ettei hommaa ennättäisi kahteen kertaan tekemään..
 
Ite purin v-twinin motin vaihdelaatikkorempan takia ja lohkoissahan on koodit oikeille liuskoille.Akselissa ei kulumisen merkkejä ollut niin en vienyt koneistamolle,10000km sen jälkee ajanut ongelmitta..Kannet oli koneistamolla;tasotus,venttiilityöt,kumien vaihto ja ponnistus..makso 230e.Hintahan on eri rivinelkulla..
 
riippuu pyörästä, jos on joku laakeriongelmainen pyörä, niin kannattaa vaihtaa. tarkistus tuskin haittaa ketään.



esim jos purkaa japsiuuden pyörän ja katsoo venttiilivälyspalat, niin ne on kaikki monesti samaa paksuutta, miten tämä on mahdollista? no siksi, että koneistus on niin tarkaa, että välys menee kohdalleen samalla palikalla uutena...
Nyky, lue 95 jälkeen järjestään valmistetut työstökeskukset lähestyy toleranssien 1/0000 eli kymmenestuhannesosa millimetriluokkaa työstötarkkuutena ja toistettavuutena. tähän pystyy erinomaisesti piaggio ryhmittymä Italiassa johon kuluu muutama mopomerkki. Ovatten hedän teollinen käyntikortti. Japanialaiset jo 90 alkupuolella muttei auto ja mopoteollisuudessa.

Jos ei itellä tässä kohtaa ymmärtämys ole ajan tasalla,, moottorikoneistamon kaverit voi säästää oikeasti juroja.
 
Osasta vastauksista tulee semmoinen olo että pyörien ja moottorien kuvitellaan olevan jotain vauvoja jotka kasvaa "kohdussa" nimeltä mopotehdas ja ne on "kokonaisia" ja "ehjiä" kun ne tulee tehtaan portista ulos.

Olen käynyt Intiassa tehtaalla jossa tehdään BMWn (moto) osia eikä niissä ollut ainakaan mitään tunnusta että tämä osa tulee menemään Herpan:in pyörään. Ihan vaan tehtiin lavallinen osia jotka toimitettiin tilaajalle.

Kyllä siellä kokoonpanotehtaalla on kasat erilaisia osia ja esim moottorit kasataan niistä osista. Myöhemmin niitä osia voidaan vaihtaa uusiin kun huolehditaan että se viereinen vanha osa on toleranssissa.  
lookaround_orig.gif
 
^ Jos tuo minulle oli, niin..

Totta kai siellä kokoonpanolinjalla on kasat erilaisia osia, joista moottori ja vaihdeaski rakentuvat. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne vaan läiskäistään kasaan. Osia joudutaan mahdollisesti sovittamaan ja esim. ne akselien päittäisvälykset tarkistetaan ja tarvittaessa säädetään toleransseihin. Voisi ehkä ajatella myös niin, että mitä vanhempi kone, sitä yksilöllisempi se saattaa olla.

Joskus valovuosia sitten olen tehnyt työkseni kansiremppoja, sylinterien porauksia ja auton moottoriremontteja. Siitä on vaan niin kauan, etten viitsisi enää edes yrittää.
Liian paljon juttuja, joiden vuoksi homma voi mennä pieleen. Vaan ehkäpä homma on sitten yksinkertaisempaa sellaiselle, joka ei ole koskaan moottorien kanssa puuhastellut..?
Näppituntuma minulla on ko. hommiin kadonnut jo vuosia sitten, (erikois)työkaluja, sekä mittalaitteitakin pitäisi olla enemmän kuin tallista löytyy.
 
Jack!

Sori, tuli näköjään esimerkin nimi valittua turhan leimaavasti, ei ollut tarkoitus, muokkaan hiukan sosiaalisempaan suuntaan.

Havainto oli enemmän yleinen vaikka totuuden nimessä sunkin viesti tekee asiasta vaikeampaa kuin se mun mielestä on. Kaikki kuitenkin tekee itse niinkuin parhaaksi näkee eikä muiden tapoja ja kokemuksia ole syytä mollata tai edes epäillä.
 
^Kaikki on suhteellista. Olen ehkä näissä asioissa hieman perfektionisti, eli mun mielestä rempan jälkeen koneen pitää olla vähintään samaa luokkaa kuin se oli tehtaalta lähdettyään - mieluusti vähän parempikin. Ja joku 10.000 km ei kerro mitään, oikein kunnostetulla moottorilla / vaihteistolla ajetaan yhtä kauan, tai pitempään kuin uudella..

Sama homma vaikka sähköjen kanssa - kun rakennat, niin tee kerralla kunnolla. Ja kun kaasareita kasaat, niin keittiön pöytä + valkoinen liina on paljon parempi kuin autotallin lattia..
 
Mites muuten plastigauge tuohon liuskojen välyksen mittaukseen?
Muovista mittalankaa käytettiin jo 30 v sitten ja varmaan aiemminkin, moisella olen minäkin välyksiä mittaillut. Vaan ainakin silloin sitä käytettiin laakerivälysten tarkistusmittaukseen sen jälkeen kun kampiakseli oli koneistettu ja uudet laakerit asennettu - varmistuksena siis, ennen lopullista kasausta.
Ei se ainakaan silloin mitään turhaa tarkkuutta ollut, ehkä nykyään on toisin..
Kampiakselin kunnosta mittalanka ei kuitenkaan kerro mitään. Ei kaulojen kuntoa muovilangalla eikä edes silmämääräisellä tarkistuksella näe, ellei jotain isompaa ole jo tapahtunut. Kai siihen edelleen mikrometriä tarvitaan, en ainakaan muusta tiedä.
 
Moikka.

Pakko sen verran kommentoida että nyt tunnutaan tehtävän asiaa liian hankalaksi ja vaikeaksi.

Kampuran kaulat jos on kiiltävät ja ei mitään kulumia / naarmuja ole niin kyllä sen voi käyttää uudelleen, koneistamatta. Yamahan koneesta kun katsot lohkon taka-osasta numerosarjat ja samoin kampurasta niin saat laskettua oikean väriset liuskat koneeseen. Lohkossa voi olla esim 22121 ja kampurassa vastaavasti 11221 ja 2121. Tuo viisinumeroinen on siis kampuran ja lohkon välisille laakereille oleva numerosarja ja nelinumeroinen sarja on veivien laakereille. Huoltomanuaalista löytyy sitten tapa, jolla lasketaan noi ja mitä väriä mikäkin liuska vastaa. R6:ssa ainakin näin, tarkennukset kannattaa katsoa huoltomanuaalista.

Liuskassa jos näkyy "kuparista" väriä tai kovaa kiillottumista / hankauma jälkeä niin menisin ja vaihtaisin laakerit. Ei ole rakettitiedettä.

Laatikon jos vaihdat kokonaisuudessaan, kytkinakselia myöden, kaikkineen osineen niin ei suurempaa ongelmaa pitäisi tulla. Päittäisvälykset kannattaa mittailla ja niitä shimmejä tarpeen mukaan rattaiden väleihin tunkea, mutta aikalailla kohdallaan ne pysyy vaikka koko laatikon heittäisi koneesta toiseen. R6:ssa tuo ainakin onnistuu ihan heittämällä ja ilman ongelmia.

Itse olen noita R6:sen ja R6R:n koneita jonkun toistakymmentä purkanut, kasannut ja laakeroinut sekä vaihtanut laatikoita ristiin, eikä vielä yksikään *kopkop* ole asennusvirheen tai väärän laakeroinnin takia kajahtanut. Kaikilla kuitenkin vedetty kilpaa radalla.

Huoltomanuaalin kun hommaat kyseiseen laitteeseen ja seuraat sitä kuin piru raamattua niin et voi mennä pieleen. Momentteja kannattaa noudattaa.

Ja suosittelen kyllä tekemään tuon laakereiden vaihdon samalla, se on loppupelissä pieni homma, kun kerran motti jo pöydällä ja lohkot halki.

Iloisia hetkiä tallinlampun kanssa.
 
Nyt löytyi joku kenen näkemys tukee omia olettamuksia. Tossa vähän kartottanu muualtakin tota askiremonttia ja heittämällä pitäis mennä ilman mitään sen kummempia mutkia. Pitänee ottaa iltalukemiseksi tuo manuska niin eiköhän toi ala sitten sujumaan kun aika koittaa. Yhtä levällään olevaa konetta rupesin kasaamaan ilman manuaalia, enkä ollut sitä ite edes purkanut ja hyvinhän tuo tuntui sujuvan, kun hetken katteli lihalaatikoista löytyvää osakasaa ja rupesi sovittelemaan.Pitää ryhtyä nyt availemaan remontin kohteena olevaa ja antaa sitten palautetta kuin loksahteli paikoilleen palikat.
 
Moikka.

Pakko sen verran kommentoida että nyt tunnutaan tehtävän asiaa liian hankalaksi ja vaikeaksi.

Kampuran kaulat jos on kiiltävät ja ei mitään kulumia / naarmuja ole niin kyllä sen voi käyttää uudelleen, koneistamatta. Yamahan koneesta kun katsot lohkon taka-osasta numerosarjat ja samoin kampurasta niin saat laskettua oikean väriset liuskat koneeseen. Lohkossa voi olla esim 22121 ja kampurassa vastaavasti 11221 ja 2121. Tuo viisinumeroinen on siis kampuran ja lohkon välisille laakereille oleva numerosarja ja nelinumeroinen sarja on veivien laakereille. Huoltomanuaalista löytyy sitten tapa, jolla lasketaan noi ja mitä väriä mikäkin liuska vastaa. R6:ssa ainakin näin, tarkennukset kannattaa katsoa huoltomanuaalista.

Liuskassa jos näkyy "kuparista" väriä tai kovaa kiillottumista / hankauma jälkeä niin menisin ja vaihtaisin laakerit. Ei ole rakettitiedettä.

Laatikon jos vaihdat kokonaisuudessaan, kytkinakselia myöden, kaikkineen osineen niin ei suurempaa ongelmaa pitäisi tulla. Päittäisvälykset kannattaa mittailla ja niitä shimmejä tarpeen mukaan rattaiden väleihin tunkea, mutta aikalailla kohdallaan ne pysyy vaikka koko laatikon heittäisi koneesta toiseen. R6:ssa tuo ainakin onnistuu ihan heittämällä ja ilman ongelmia.

Itse olen noita R6:sen ja R6R:n koneita jonkun toistakymmentä purkanut, kasannut ja laakeroinut sekä vaihtanut laatikoita ristiin, eikä vielä yksikään *kopkop* ole asennusvirheen tai väärän laakeroinnin takia kajahtanut. Kaikilla kuitenkin vedetty kilpaa radalla.

Huoltomanuaalin kun hommaat kyseiseen laitteeseen ja seuraat sitä kuin piru raamattua niin et voi mennä pieleen. Momentteja kannattaa noudattaa.

Ja suosittelen kyllä tekemään tuon laakereiden vaihdon samalla, se on loppupelissä pieni homma, kun kerran motti jo pöydällä ja lohkot halki.

Iloisia hetkiä tallinlampun kanssa.
Väännetään nyt vielä vähän.. Vai ei voi mikään mennä pieleen, kun huoltomanuaalin hommaa ja sitä seuraa.. Sarjassa vähän samoja juttuja, kuin meikäläisen kylppärin laatoitushommat.
Nekin jo jotenkin osaan, mutta harjoitella olisi kannattanut ehkä jollekin muulle kuin itselle - tai sitten olen vaan liian kriittinen. No, edellä mainittu tarkoittaa vain sitä, että teoria on usein jotain ihan muuta kuin käytäntö.

Jos kampuran kaulat ovat kiiltävät ja naarmuttomat, niin siitä voi toki päätellä paljonkin. Kuitenkin ja jos laakereista näkyy "kuparista" väriä tai kovaa kiillottumista, niin tällöin on erittäin mahdollista, että myös akseli on kulunut ja kaulat muuttaneet muotoaan. Miksi siis akselia ei tarkistaisi? Moinen mikrometrimittaus ei montaa minuuttia vaadi.

Edelleen.. Siis jos itsellesi teet ja kuvittelet ajavasi mopolla vuosia ja kymmeniä tuhansia kilometrejä, niin ei ole oikotietä. Jos ajatus on toinen, niin kaikki käy.. Mikään rata-ajo ei ole / tai on oikea mittari. Kaikki riippuu ihan siitä, mitä haluat. Kuten jo aiemmin totesin, jos pitemmän tähtäimen remonttia teet itsellesi - tee se kunnolla.

Vielä sellainen ajatus, että jos ne kampuran laakerit ovat loppu, niin silloin on koko konekin = täysremontti.

Ja vielä yksi juttu. Jos vaihteisto on sillisalaattia, niin silloin on syytä vaihtaa myös kaikki vaihteiston laakerit. Ovat taatusti entisiä, jos aski oli täynnä metallimurua. Pelkät uudet (käytetyt) akselit rattaineen ovat vain hetken tekohengitystä. Oikein remontoidun motin avaat seuraavan kerran vasta 100.000 km päästä. Paitsi, jos kyseessä on BMW, silloin 300.000 km  
tounge.gif
 
Kilometrejä tuskin ihan mahdottomasti tulee ikinä kertymään moisella vehkeellä.Lähinnä nurkissa räppäämistä, muutama lyhyehkö reissu(300-1000km)/kausi. Lähellekään sataatonnia ei ole tarkoitus mopolla ajella. Kunhan pääsis edes yhden, miksei jopa kaksi ehjää kesää ajamaan, ettei kone porsi niin riittää minulle. Vielä parempi, jos vielä saan ehjänä joskus myytyä mopon. Mutta ollaan viisaampia, kunhan saan motin auki. Ainakin on tullut erinäisiä "mielipiteitä" mitä/miten tehdä ja edetä ko. remontissa.
 
Back
Ylös